Poliisiväkivalta

Poliisiväkivalta tarkoittaa poliisin liiallista voimankäyttöä. Poliisiväkivalta on useimmiten fyysistä voimankäyttöä, mutta se voi olla myös verbaalisia hyökkäyksiä tai psykologista häirintää. Amnestyn mukaan poliisiväkivalta on yleistä useissa maissa, myös niissä maissa joissa poliisiväkivallasta joutuu syytteeseen.^[1] Poliisiväkivalta on yksi muoto poliisin virkavirheistä.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Poliisiväkivalta (eng. police brutality) käsitettä käytti ensimmäisenä The New York Times sanomalehti vuonna 1893 kertoessaan tapahtumasta, jossa poliisi pahoinpiteli siviilin. Poliisiväkivalta oli laajamittaista länsimaissa 1900-luvun alkupuolen työläismielenosoituksissa. Poliisiväkivaltaa on käytetty myöhemmin massiivisesti esimerkiksi Soweton mellakoissa, jossa poliisi avasi tulen rauhanomaista nuorten mielenosoitusta kohti tappaen kolme. Tapahtuma käynnisti laajojen mielenosoitusten sarjan jotka poliisi taltutti avaamalla tulen mielenosoittajia kohti. Yhteensä poliisi tappoi 176 nuorta. Amnesty Internationalin vuoden 2007 vuosiraportin mukaan poliisiväkivaltaa esiintyy myös 2000-luvulla laajamittaisesti useissa valtioissa, pahin tilanne on kuitenkin autoritaarisissa valtioissa.

Poliisiväkivalta on yleisempää köyhissä kuin rikkaissa maissa. Esimerkiksi El Salvadorin poliisi surmaa asukaslukuun nähden 22 kertaa enemmän ihmisiä kuin Yhdysvaltain poliisi. Poliisiväkivalta on hyvin yleistä myös esimerkiksi Brasiliassa, Keniassa, Nigeriassa ja Filippiineillä. Tarkkoja lukuja tällaisista maista ei yleensä ole saatavilla.^[2]

Rio de Janeirossa Brasiliassa poliisi surmasi vuonna 2019 yhteensä 1810 ihmistä eli viisi päivässä. Surmien määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2015. Rion poliisi käyttää raskaita aseita ja helikoptereita taistellakseen jengirikollisia vastaan tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. Poliisia on syytetty siitä, että se surmaa ihmisiä myös mielivaltaisesti lain ulkopuolella.^[3]

Yhdysvalloissa poliisia on syytetty väkivallasta erityisesti köyhimpiä kansanryhmiä sekä homoseksuaaleja kohtaan. Poliisiväkivallan syyksi on esitetty rasismia ja poliisin toimintakulttuuria. Afroamerikkalaisiin kohdistunut poliisiväkivalta on usein johtanut rotumellakoihin, kuten Los Angelesin mellakat 1992 ja George Floydin kuolemasta seuranneet Minneapolisin mellakat 2020.^[4]

Katso myös: Black Lives Matter

Ensimmäisiä tapauksia, joissa poliisin väkivaltaiset otteet herättivät huomiota, oli toimittaja Usko Santavuoren radioselostus otsikolla ”Radio tekee murron” vuonna 1950. Santavuori tekeytyi radioliikkeeseen murtautuneeksi varkaaksi. Selostus tapahtui Helsingin poliisikomentajan tieten ja hänen suostumuksellaan, mutta muita viranomaisia informoimatta. Suuren kohun herättivät Santavuorta pidättämään tulleiden poliisimiesten kiroilu suorassa radiolähetyksessä ja se, että nämä löivät Santavuorta ja uhkasivat häntä aseella.^[5]

Poliisiväkivalta on Suomessa virkarikos, lisäksi poliisiväkivallasta tuomitaan teon mukaan. Esimerkiksi pahoinpitelytapauksissa syyte on virkavelvollisuuden rikkominen ja pahoinpitely. Epäillyt virkarikokset tutkii toisen paikkakunnan poliisilaitos ja tutkinnanjohtajana toimii poliisin sijaan syyttäjä. Poliisilain 27 § mukaan: "Poliisimiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi, esteen poistamiseksi taikka välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina. Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat."

Suomessa tehdään vuosittain noin 300–400 rikosilmoitusta poliisien tekemistä virkarikoksista. Ilmoituksista vain osa liittyy poliisiväkivaltaan ja tuomioistuimiin asti ilmoituksista etenee vain muutama^[6].

• Vuonna 2006 51-vuotias poliisimies houkutteli virkamerkkiään näyttämällä 16-vuotiaan tytön kotiinsa, juotti hänet humalaan ja raiskasi kahdesti. Poliisi tuomittiin kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen.^[7]
• Vuonna 2009 poliisi löi kiinniotettua nuorta avokämmenellä. Poliisi tuomittiin pahoinpitelystä 15 päiväsakkoon^[8].
• Vuonna 2010 kaksi poliisikonstaapelia pahoinpiteli pidätyksen yhteydessä pyörätuolissa istuneen halvaantuneen miehen. Poliisit väänsivät henkilön käsiä ja painoivat häntä selästä niin, että mieheltä katkesi reisiluu^[9].
• Vuonna 2013 kaksi poliisimiestä tuomittiin molemmat 35 päiväsakkoon pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Poliisit olivat kuljettaneet romanimiestä kuljetusotteessa ja potkaisseet häneltä jalat alta. Poliisien mukaan mies vastusteli, silminnäkijöiden mukaan mies ei vastustellut. Valvontakameran videon kerran nähnyt poliisi kertoi, ettei videolla näkynyt miehen vastustelleen. Poliisit myös väittivät käskyttäneensä miestä, mutta kukaan silminnäkijöistä ei ollut kuullut käskytystä. Maahan kaatamisen jälkeen toinen poliisimiehistä muun muassa polki ainakin kolme kertaa miehen päätä asfalttiin. Tapahtuma tallentui myös valvontakameraan, mutta tallenne tuhoutui kun poliisi siirsi tallenteen muistitikulle.^[10][11]
• Vuonna 2014 päihtynyt mies näytti poliisipartiolle keskisormea, jolloin poliisit ottivat miehen kiinni. Sivustakatsojien kysellessä kiinnioton syytä ylikonstaapeli kehotti heitä ”painumaan vittuun, mikäli he eivät itsekin halua putkaan”. Säilöönottotarkastuksessa poliisit tarttuivat miestä käsivarsista ja alkoivat kaataa häntä. Lausunnossaan poliisit valehtelivat, että mies olisi yrittänyt tätä ennen lyödä heitä, mutta tilanne tallentui valvontakameraan, ja sen perusteella korkein oikeus totesi, että poliiseilla ei ollut poliisilain mukaista voimankäyttöperustetta miehen kaatamiseen. Tilanteessa molemmat poliisit kaatuivat miehen päälle niin, että hänen lonkkanivelensä meni sijoiltaan. Lääkärinlausunnon mukaan vamma oli erittäin kivulias. Mies joutui viettämään putkassa 11 tuntia, ennen kuin poliisit järjestivät hänelle lääkärin apua. Poliisit tuomittiin korkeimmassa oikeudessa tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta.^[12]
• Vuoden 2019 helmikuussa muuan mies oli käyttäytynyt aggressiivisesti ravintolassa, josta jälkeen hänet tuotiin poliisiasemalle kantamalla. Putkassa mies laskettiin patjalle, ja useat miehet asettuivat hänen päälleen. Silloin vanhempi konstaapeli löi miestä kolme kertaa. Samalla toinen poliisimies ja kaksi vartijaa painoivat miestä polvillaan maahan useiden minuuttien ajan niin, että hän ei pystynyt hengittämään. Mies lakkasi liikkumasta ja häntä alettiin elvyttää. Tapahtumahetkellä samassa putkassa oli kymmenkunta poliisia tai vartijaa, joista vain yksi kertoi nähneensä lyönnit. Käräjäoikeus tuomitsi vanhemman konstaapelin vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vartijoiden syytteet hylättiin.^[13]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Poliisiväkivalta Wikimedia Commonsissa