Sähkö Suomessa

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Uusimmat tilastotiedot puuttuvat lähes täysin.

Sähkö Suomessa kuvaa suomalaista sähköntuotantoa ja -kulutusta sekä sen tuontia ja vientiä.

Vuonna 2022 sähkön kokonaiskäyttö oli 82 TWh, josta tuotanto Suomessa oli 70 TWh ja 12 TWh nettotuontia. Vähennystä kulutuksessa oli 5,4 TWh vuoteen 2021 verrattuna. Hiilidioksidivapaan sähkön osuus Suomen sähköntuotannosta oli 89 %. Sähkön käyttöhuippu oli 11.1.2022, jolloin suurin sähköteho oli 14 058 MW.[1]

Vuonna 2015 laskennallinen keskituntiteho oli 9,3 GWh/h ja tuotanto 7,4 GWh/h.[2] Vuonna 2013 vuosikulutus oli 84 TWh ja 15,4 MWh per asukas.[3] Todellinen tuntikeskiarvokulutus vaihteli kesän 5,2 GWh/h ja talven 13,5 GWh/h välillä.[2] Suurimmallaan tuntikeskiarvo on ollut 15,1 gigawattia.[4]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkön tuotanto energialähteittäin ja netttotuonti vuonna 2022 jakaantui seuraavasti:

Energialähde 2022 % 2022 TWh 2021 % 2021 TWh
Ydinvoima 29,7 % 24,4 26,0 % 22,6
Vesivoima 16,3 % 13,4 17,9 % 15,6
Biomassa 14,8 % 12,1
Tuulivoima 14,1 % 11,6 9,4 % 8,2
Kivihiili 4,7 % 3,9 2,9 % 2,5
Turve 2,1 % 1,7 2,2 % 2,0
Maakaasu 1,3 % 1,1 4,3 % 3,7
Jäte 1,0 % 0,8
Aurinkovoima 0,5 % 0,4 0,3 % 0,3
Öljy 0,2 % 0,2 0,2 % 0,2
Tuotanto yht. 85 % 69,5 79,6 % 69,3
Nettotuonti 15,3 % 12,5 20,4 % 17,8
yhteensä 100 % 82 100 % 87,0

Vuonna 2013 Suomen kokonaissähköntuotanto oli 71 240 GWh. Sähköä tuotiin 17 591 GWh, pääasiassa Ruotsista.[5] Vuosina 2000–2008 sähkön nettotuonti vaihteli 5–20 % välillä kulutuksesta vuosittain.[6]

Sähkön kokonaiskulutuksesta vuosina 1990–2005 teollisuuden koko sähkönkulutus oli 52–54 % ja pelkän metsäteollisuuden osuus 30–32 %. Sähkönkulutus on kasvanut kyseisinä vuosina noin 36 %. Lisäys on samaa suuruusluokkaa kaikilla sektoreilla: teollisuudessa, kotitalouksissa sekä palveluissa ja julkisessa kulutuksessa.[7].

Vuonna 2005 Suomi toi ennätyksellisen paljon vesivoimalla tuotettua sähköä ja lauhdesähkön tuotanto fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella laski, minkä johdosta energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt laskivat 33 % verrattuna edellisvuoteen. Myös metsäteollisuuden työmarkkinakiista vähensi päästöjä vähentyneen energiankulutuksen myötä.[8]

Ydinvoiman asema Suomen sähköntuotannossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ydinvoima Suomessa

Vuonna 2014 Suomen ydinvoimakapasiteetti on 2 741 MW.[9] Vuonna 2013 ydinvoimalla tuotettiin 22 674 GWh sähköä, eli noin neljännes Suomen sähkönkulutuksesta.[5]

Olkiluodon ydinvoimalan rakenteilla olevan kolmannen yksikön (teho 1 600 MW, vuosituotanto n. 13 TWh[10]) valmistuessa ydinvoiman osuus Suomen sähköntuotannosta tulee olemaan noin 35 TWh. Suunnitteilla ovat myös Olkiluoto-4 ja Pyhäjoen ydinvoimalaitos.

Tuonnin asema Suomen sähköntuotannossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen sähkön tuonnista: jopa 15–20 % kulutuksesta joudutaan kattamaan tuontisähköllä. Voimakas tuontiriippuvuus on riski huoltovarmuudelle.[11] Euroopassa ei juuri missään sähkön tuontiosuus nouse niin suureksi kuin Suomessa. Suurin osa tuonnista on nykyisin Ruotsista, yli 12TWh vuodessa.[12]

Eduskunnan hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomen oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan huipun aikainen sähkönkulutus kaikissa kysyntätilanteissa.[13] Nykyisellään tämä ei toteudu, vaan huippukulutustilanteessa tuonnilla katettava tuotantokyvyn ja kulutuksen välinen aukko on 1 300 MW. Yllättävät ongelmat tuotannossa tai tuonnissa voivat mutkistaa tilannetta.[14] Sekä Venäjä että Ruotsi ovat ajoittain rajoittaneet sähkön vientiä Suomeen.[15] Venäjän rajoitukset ovat toisinaan tulleet yllätyksenä ja lyhyellä varoitusajalla.[16] Sähkön tuonti Venäjältä keskeytettiin 14.5.2022.https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/kantaverkko/suomen-sahkojarjestelma/ajankohtaista05042022_sahkontuonti.pdf

Sähkön hankinta energialähteittäin muuttujina Tiedot, Vuosi ja Sähkön hankinnan energialähde [17]
SSS SÄHKÖN
KOKONAIS-
KULUTUS 		1 SÄHKÖN TUOTANTO 1.1 Vesivoima 1.2 Tuulivoima 1.3 Aurinkovoima 1.4 Ydinenergia 1.5 Kivihiili 1.6  Öljy   1.7 Maakaasu 1.8 Turve 1.9 Puupolttoaineet 1.10 Muut uusiutuvat 1.11 Muut fossiiliset 1.12 Muut energialähteet 1.13 Muut polttoaineet 2 SÄHKÖN NETTOTUONTI
Määrä (GWh)
1990 62 335 51 593 10 752 0 1 18 128 9 030 1 570 4 350 2 760 . . . . 5 002 10 742
1991 62 288 55 104 13 066 1 1 18 407 9 160 1 100 4 620 3 600 . . . . 5 150 7 184
1992 63 197 54 966 14 957 2 1 18 170 7 160 1 310 4 840 3 453 . . . . 5 073 8 231
1993 65 545 58 008 13 339 4 1 18 800 9 200 1 320 5 190 4 020 . . . . 6 134 7 537
1994 68 258 62 180 11 662 7 1 18 328 13 060 1 600 6 014 4 854 . . . . 6 654 6 078
1995 68 947 60 542 12 788 11 1 18 128 9 580 1 290 6 710 5 230 . . . . 6 804 8 405
1996 70 019 66 358 11 704 11 1 18 679 14 272 1 485 7 260 5 834 . . . . 7 112 3 661
1997 73 604 65 951 11 795 17 1 20 051 12 513 1 249 6 514 5 588 . . . . 8 223 7 653
1998 76 631 67 325 14 777 23 1 20 976 7 947 1 487 7 983 5 061 . . . . 9 070 9 306
1999 77 780 66 656 12 547 49 1 22 060 8 413 1 497 8 058 4 467 . . . . 9 564 11 124
2000 79 169 67 289 14 453 77 2 21 575 7 974 541 9 856 3 690 8 026 133 723 241 .. 11 880
2001 81 197 71 238 13 018 70 2 21 854 9 945 610 11 182 5 797 7 627 174 717 244 .. 9 959
2002 83 556 71 631 10 623 63 2 21 395 11 837 836 11 274 6 142 8 314 172 715 258 .. 11 925
2003 85 247 80 395 9 455 92 2 21 830 17 923 910 13 435 6 831 8 609 219 728 361 .. 4 852
2004 87 057 82 187 14 865 120 2 21 814 15 411 568 12 371 6 120 9 593 259 698 366 .. 4 870
2005 84 684 67 670 13 428 168 3 22 356 6 069 452 10 896 4 208 8 704 302 780 305 .. 17 014
2006 90 042 78 641 11 313 153 3 22 004 15 212 439 11 941 6 209 9 956 263 759 391 .. 11 401
2007 90 388 77 831 13 991 188 4 22 501 12 975 431 10 250 6 925 9 104 328 802 333 .. 12 557
2008 87 267 74 495 16 910 261 4 22 050 7 956 617 10 722 4 929 9 512 360 753 423 .. 12 772
2009 81 311 69 226 12 573 277 4 22 601 10 408 483 9 572 4 124 7 899 375 587 325 .. 12 085
2010 87 726 77 225 12 743 294 5 21 889 13 573 442 10 977 5 858 9 969 431 670 373 .. 10 501
2011 84 271 70 420 12 278 481 5 22 266 9 134 381 9 202 5 058 10 145 443 617 410 .. 13 851
2012 85 157 67 714 16 667 494 6 22 063 6 663 265 6 547 3 438 10 054 492 588 436 .. 17 443
2013 84 069 68 354 12 672 774 7 22 674 9 997 206 6 618 2 970 10 794 552 678 414 .. 15 715
2014 83 425 65 459 13 240 1 107 8 22 646 7 450 201 5 386 3 194 10 526 596 683 423 .. 17 966
2015 82 493 66 156 16 584 2 327 11 22 326 4 821 187 5 086 2 895 10 125 627 860 307 .. 16 337
2016 85 155 66 204 15 634 3 068 22 22 280 6 552 168 3 643 2 731 10 182 669 912 342 .. 18 951
2017 85 467 65 042 14 610 4 795 49 21 574 5 531 158 3 221 2 602 10 536 706 893 368 .. 20 426
2018 87 467 67 532 13 137 5 839 90 21 881 5 441 229 4 088 3 250 11 389 795 1 118 274 .. 19 936
2019 86 092 66 051 12 247 6 025 147 22 915 4 115 267 3 767 2 821 11 810 732 947 258 .. 20 042
2020 81 701 66 596 15 669 7 938 219 22 354 2 303 174 3 901 1 998 10 306 617 900 216 .. 15 105
2021 86 775 69 007 15 550 8 133 305 22 649 2 550 185 3 810 1 750 12 285 640 950 200 .. 17 768
2022* 81714 69196 13354 11562 380 24221 3362 191 1016 1970 11040 680 1190 230 .. 12518
. tieto on puuttuva

.. tieto on epälooginen esitettäväksi
Muut uusiutuvat polttoaineet sisältävät mm. biokaasun ja sekapolttoaineiden biohajoavan osuuden.
Muut fossiiliset polttoaineet sisältävät mm. masuuni- ja koksikaasun, koksin, muovi- ja ongelmajätteen sekä sekapolttoaineiden fossiilisen osuuden.
Muut energialähteet sisältävät vedyn, rikin, sähkökattiloissa käytetyn sähkön sekä teollisuuden reaktio- ja sekundäärilämmön.

* ennakkotieto

Sähkön kulutus sektoreittain muuttujina Tiedot, Vuosi ja Sähkön kulutuksen sektori [18]
SSS SÄHKÖN
KOKONAIS-
KULUTUS 		1 Teollisuus ja
rakentaminen
yhteensä 		1.1 Metsä-
teollisuus 		1.2 Metalli-
teollisuus 		1.3 Kemian-
teollisuus 		1.4 Muu
teollisuus 		2 Koti- ja
maataloudet 		3 Palvelut ja
julkinen
kulutus 		4 Siirto- ja
jakeluhäviöt
Määrä (GWh)
1990 62 334 33 083 19 146 4 962 4 460 4 515 15 599 10 827 2 825
1991 62 288 31 971 18 630 4 953 4 248 4 140 16 539 11 170 2 608
1992 63 197 32 282 18 861 5 062 4 392 3 967 16 687 11 408 2 820
1993 65 545 34 200 20 478 5 270 4 614 3 838 17 162 11 488 2 695
1994 68 258 36 152 21 751 5 547 4 927 3 927 17 802 11 721 2 583
1995 68 947 36 986 22 162 5 722 5 037 4 065 17 050 11 892 3 019
1996 70 019 36 913 21 665 5 954 5 124 4 170 18 042 12 358 2 706
1997 73 604 40 204 24 358 6 206 5 229 4 411 18 238 12 646 2 516
1998 76 631 41 780 25 296 6 673 5 380 4 431 18 958 13 074 2 819
1999 77 780 42 315 25 376 6 796 5 608 4 535 19 278 13 407 2 780
2000 79 169 43 752 26 287 6 974 5 865 4 626 18 963 13 824 2 630
2001 81 197 43 334 25 407 7 038 5 948 4 941 20 226 14 696 2 940
2002 83 556 44 586 26 099 7 221 6 187 5 079 20 791 15 239 2 940
2003 85 247 45 234 26 351 7 684 6 300 4 899 21 268 15 300 3 444
2004 87 057 47 051 27 525 8 041 6 488 4 997 21 208 15 803 2 996
2005 84 684 43 950 24 911 7 797 6 295 4 947 21 525 16 170 3 039
2006 90 042 48 130 28 112 8 208 6 634 5 176 22 249 16 613 3 051
2007 90 388 48 026 27 940 8 259 7 034 4 793 22 399 16 924 3 039
2008 87 267 44 578 25 012 8 502 6 509 4 556 22 077 17 282 3 330
2009 81 311 37 618 19 575 7 280 6 134 4 629 22 956 17 969 2 768
2010 87 726 41 820 22 197 8 439 6 726 4 458 24 558 18 586 2 761
2011 84 271 40 706 20 885 8 149 6 704 4 968 22 880 17 993 2 693
2012 85 157 39 689 20 058 8 026 6 454 5 151 23 965 18 594 2 909
2013 84 069 40 211 19 590 8 428 7 097 5 096 23 018 18 238 2 602
2014 83 425 39 683 19 141 8 450 6 907 5 186 22 795 18 181 2 766
2015 82 493 39 475 18 895 8 861 6 791 4 928 22 448 18 136 2 435
2016 85 155 40 119 18 880 8 813 6 850 5 575 24 097 18 353 2 586
2017 85 467 40 369 19 376 8 751 6 860 5 383 24 035 18 296 2 768
2018 87 467 41 161 19 938 8 936 6 903 5 384 24 239 19 044 3 024
2019 86 092 40 284 19 226 8 963 6 885 5 211 24 020 18 726 3 062
2020 81 701 37 331 16 873 8 705 6 482 5 271 23 441 17 908 3 021
2021* 86 775 37 706 17 996 9 426 5 999 4 285 24 535 21 906 2 629
.. tieto on epälooginen esitettäväksi
* ennakkotieto
Sähköntuotanto Suomessa (GWh) [19][20]

[21]

Vuosi Tuotanto Vesivoima Tuuli- voima Teoll. yht.tuotanto Kaukolämpö- voima Ydin- voima Lauhdutus- voima Kaasuturbiini- voima Tuonti* Tuonti % Yhteensä Kasvu %*
1990 51 592 10 752 0 7 653 8 471 18 128 6 581 7 10 742 17,2 62 334 0,0
1991 55 104 13 066 1 7 322 9 277 18 407 7 024 7 7 184 11,5 62 288 -0,1
1992 54 965 14 957 2 7 726 9 544 18 170 4 558 8 8 231 13,0 63 196 1,4
1993 58 008 13 343 4 8 678 9 802 18 800 7 381 3 7 537 11,5 65 545 5,2
1994 62 179 11 663 7 9 482 10 716 18 328 11 971 13 6 078 8,9 68 257 9,5
1995 60 541 12 788 11 9 450 11 267 18 128 8 879 18 8 405 12,2 68 946 10,6
1996 66 357 11 704 11 9 705 12 470 18 679 13 756 32 3 661 5,2 70 018 12,3
1997 65 950 11 795 17 10 940 12 271 20 051 10 859 17 7 653 10,4 73 603 18,1
1998 67 324 14 777 23 11 980 13 248 20 976 6 309 11 9 306 12,1 76 630 22,9
1999 66 655 12 547 49 12 034 12 810 22 060 7 154 1 11 124 14,3 77 779 24,8
2000 67 278 14 453 77 11 740 12 718 21 575 6 709 6 11 880 15,0 79 158 27,0
2001 71 229 13 018 70 10 421 15 079 21 854 10 776 12 9 959 12,3 81 188 30,2
2002 71 617 10 623 63 11 300 15 823 21 395 12 389 24 11 925 14,3 83 542 34,0
2003 80 377 9 455 92 11 341 16 162 21 830 21 478 19 4 852 5,7 85 229 36,7
2004 82 171 14 865 120 11 685 16 276 21 814 17 401 9 4 870 5,6 87 041 39,6
2005 67 657 13 428 168 10 606 15 772 22 356 5 308 18 17 015 20,1 84 672 35,8
2006 78 623 11 313 153 11 885 15 692 22 004 17 554 24 11 401 12,7 90 024 44,4
2007 77 817 13 991 188 11 430 15 330 22 501 14 320 57 12 557 13,9 90 374 45,0
2008 74 194 16 889 262 11 255 15 543 22 038 8 201 6 12 772 14,7 86 966 39,5
* Tuonti = nettotuonti, Kasvu = kasvu välillä 1990-X
Suomen sähkönkulutus sektoreittain (GWh) ja kasvu % vuodesta 1990[7][22][23]
Vuosi Metsä Metalli Kemia Muut Teollisuus* MT+koti** Palvelut Häviöt Yhteensä Kasvu
1990 19 146 4 962 4 460 4 515 33 083 15 599 10 827 2 825 62 334 0 %
1991 18 630 4 953 4 248 4 140 31 971 16 539 11 170 2 608 62 288 0 %
1992 18 861 5 062 4 392 3 967 32 282 16 687 11 408 2 819 63 196 1 %
1993 20 478 5 270 4 614 3 838 34 200 17 162 11 488 2 695 65 545 5 %
1994 21 751 5 547 4 927 3 927 36 152 17 802 11 721 2 582 68 257 10 %
1995 22 162 5 722 5 037 4 065 36 986 17 050 11 892 3 018 68 946 11 %
1996 21 665 5 954 5 124 4 170 36 913 18 042 12 358 2 705 70 018 12 %
1997 24 358 6 206 5 229 4 411 40 204 18 238 12 646 2 515 73 603 18 %
1998 25 296 6 673 5 380 4 431 41 780 18 958 13 074 2 818 76 630 23 %
1999 25 376 6 796 5 608 4 535 42 315 19 278 13 407 2 779 77 779 25 %
2000 26 287 6 974 5 865 4 626 43 752 18 960 13 814 2 632 79 158 27 %
2001 25 407 7 038 5 948 4 941 43 334 20 223 14 689 2 942 81 188 30 %
2002 26 100 7 220 6 187 5 079 44 586 20 787 15 228 2 941 83 542 34 %
2003 26 351 7 684 6 300 4 899 45 234 21 264 15 284 3 447 85 229 37 %
2004 27 524 8 031 6 455 5 041 47 051 21 227 15 788 2 959 87 025 40 %
2005 24 804 7 945 6 313 5 088 44 150 21 450 16 224 2 973 84 797 36 %
2006 28 082 8 145 6 626 5 097 47 950 22 040 16 793 3 241 90 024 44 %
2007 27 738 8 100 6 889 5 299 48 026 22 391 16 914 3 043 90 374 45 %
Kasvu vuodesta 1990 (%)
Metsä Metalli Kemia MT+koti** Palvelut Kasvu
1995 16 15 13 9 10 11
2000 37 41 32 22 28 27
2004 44 62 45 36 46 40
2007 45 63 54 43 56 45
* Teollisuus ja rakentaminen yhteensä, ** Maatalous ja kotitaloudet % = Kasvu 1990-X


Sähkönkulutuksen kehitys (GWh)[24]
Vuosi Teollisuus Palvelut Kotitaloudet Sähkölämmitys Kiinteistöt Maatalous Yhteensä
1990 32593 9838 7071 6262 1500 1000 62334
1991 31569 10105 7666 6713 1540 900 62288
1992 31970 10309 7960 6641 1540 850 63196
1993 33951 10304 8154 6972 1550 850 65545
1994 35921 10488 8377 7418 1580 820 68257
1995 36781 10671 8079 6947 1600 790 68946
1996 36703 11062 8407 7601 1650 810 70018
1997 40004 11317 8458 7624 1750 820 73603
1998 41560 11695 8837 7934 1790 820 76630
1999 42093 12046 9059 7931 1850 830 77779
2000 43538 12522 9242 7413 1790 820 79158
2001 43094 13217 9535 8425 1850 850 81188
2002 44341 13689 9866 8686 1845 845 83542
2003 44992 13707 10150 8814 1890 860 85229
2004 46795 14215 10063 8823 1885 865 87041
2005 43880 14673 10338 8725 1890 872 84672
2006 47680 15152 10564 9119 1895 900 90024
kasvu %^ 46 % 54 % 49 % 46 % 26 % -10 % 44 %
Osuus ^ 53 % 17 % 12 % 10 % 2 % 1 % 100 %*
Kotitaloudet, sähkölämmitys ja kiinteistöt voivat liittyä toisiinsa
* lisäksi liikenne 1 %, loma-asunnot 1 %, häviöt 4 %

^ Kasvu % = kasvu välillä 1990-2006, ^ Osuus vuoden 2006 sähkönkulutuksesta

Sähköyhtiöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköyhtiöiden omistus jakautui 1.1.2007 seuraavasti: kuntaenemmistöinen yhtiö 38 %, kunnallinen 22 %, osuuskunnat 2 % ja muu sähköyhtiö 38 %.[25]

Suomen energiamarkkinaviraston johtaja Asta Sihvonen-Punkka kannattaa EU:n komission esitystä, jonka mukaan Suomen sähköyhtiöt (Fortum ja Pohjolan voima) eivät saisi omistaa edes vähemmistöosuutta kantaverkkoyhtiöstä Fingrid.[26]

Kulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suurin yksittäinen sähkön kuluttaja on Outokummun omistama Torniossa sijaitseva ferrokromi- ja terästehdas, joka kuluttaa vuodessa 3,5 terawattituntia sähköä.[27]

Professori Samuli Honkapuron mukaan sähkömarkkinat toimivat hyvin: korkea hinta kannustaa ihmisiä vähentämään kulutusta ja siksi sähkömarkkinoiden tasapaino säilyy. Juuri hinnan suuret vaihtelut tekevät sähkövarastojen ja kulutusjoustovaihtoehtojen rakentamisen kannattavaksi. Siksi järjestelmämme on tulevaisuudessa entistäkin kustannustehokkaampi. Keskimäärin sähkö on ollut edullista, ja on paljon halvempaa, että jousto tulee siitä, että korkeat hintavaihtelut saavat kulutuksen joustamaan.[28]

Maksimikulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sähkönkulutuksessa on merkittävä vuodenaikojen mukainen vaihtelu. Esimerkiksi talvella sähköä kuluu erityisen paljon lämmitykseen. Toistaiseksi suurin tuntikeskiteho mitattiin Fingridin käytönvalvontajärjestelmällä 7. tammikuuta 2016, kun koko maassa oli useita päiviä kestävä pakkasjakso.[4] Kulutus oli tunnilla 17-18 keskimäärin 15 100 megawattia, josta Suomessa tuotettiin 10 800 megawattia ja loput 4 300 megawattia tuotiin naapurimaista. [4]

Sähkön kuluttajahinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkön kuukausittaiset verolliset kuluttajahinnat, http://data.fingrid.fi

snt/kWh kuukauden
Kuukausi 2023 2022 2021 2020 2019 2018 keskiarvo
Tammikuu 8,7 13,2 6,3 3,4 6,9 4,6 7,2
Helmikuu 8,8 10,1 7,1 3,0 5,8 5,4 6,7
Maaliskuu 8,2 10,7 4,8 2,5 5,0 5,7 6,1
Huhtikuu 6,7 9,8 4,6 2,5 5,1 5,0 5,6
Toukokuu 3,3 16,5 5,7 2,4 4,9 4,8 6,3
Kesäkuu 5,4 17,3 7,0 3,5 3,8 5,9 7,1
Heinäkuu 4,1 22,9 9,8 2,5 5,7 6,7 8,6
Elokuu 8,2 32,4 8,5 5,0 6,0 6,9 11,2
Syyskuu 4,1 26,6 11,1 5,0 6,0 6,3 9,8
Lokakuu 4,7 14,1 8,0 3,9 5,7 5,7 7,0
Marraskuu 8,6 24,2 10,6 3,4 5,7 6,2 9,8
Joulukuu 9,5 27,1 24,0 4,9 4,8 6,5 12,8
Vuoden keskihinta 6,4 18,0 7,6 3,4 5,5 5,7 7,8

Sähkön ympäristömerkintä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Sähkön ympäristömerkintä

Suomen luonnonsuojeluliitto ylläpitää Suomen ainoaa sähkön ympäristömerkintäjärjestelmää Ekoenergia-merkkiä. Merkin tavoitteena on muuttaa Suomen sähköntuotantoa ympäristöystävällisemmäksi. Sen piiriin pääsee ainoastaan ympäristökriteerit täyttävä uusiutuvan energian tuotanto.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Energiavuosi 2022 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf) Energiateollisuus ry
  2. ↑ a b Fingrid - Sähkön kulutus ja tuotanto www.fingrid.sp.dev. Viitattu 10.1.2016.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Sähkön hankinta ja kulutus www.motiva.fi. 11.2.2009. Arkistoitu 25.1.2010. Viitattu 10.1.2016. fi
  4. ↑ a b c Sähkönkulutus nousi ensimmäistä kertaa yli 15 000 MW:n 7.1.2016 Fingrid. Arkistoitu 26.1.2016.
  5. ↑ a b Sähkön tuotanto, tuonti ja vienti Energiateollisuus. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 12.6.2014.
  6. ↑ Sähkön tuotanto ja hankinta 21.10.2009 (päivitetty). Tilastokeskus. Viitattu 12.6.2014.
  7. ↑ a b Sähkönkulutus sektoreittain Tilastokeskus 1990-2005
  8. ↑ Vuoden 2005 päästötiedoista suomenkielinen yhteenveto Tilastokeskus
  9. ↑ Nuclear Power in Finland World Nuclear Association. huhtikuu 2014 (päivitetty). Arkistoitu 31.1.2016. Viitattu 12.6.2014. (englanniksi)
  10. ↑ Voimalaitokset (ks. Olkiluoto 3) TVO. Arkistoitu 19.3.2017. Viitattu 12.6.2014.
  11. ↑ Sähkön tuonti on riski huoltovarmuudelle Taloustaito.fi. 24.2.2010. Arkistoitu 18.3.2010. Viitattu 23.3.2010.
  12. ↑ Sähkön tuotanto, tuonti ja vienti Energiateollisuus. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 30.9.2014.
  13. ↑ Sähköhuollon lähiajan ratkaisut huoltovarmuuden näkökulmasta 18.1.2010. Huoltovarmuuskeskus. Viitattu 23.3.2010.[vanhentunut linkki]
  14. ↑ Suomi riippuvainen tuontisähköstä myös ensi talvena - Jatkossa tarvitaan lisää kotimaista säätövoimaa 26.11.2009. Fingrid. Viitattu 23.3.2010.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Venäjän sähkö uhkaa pimentää Suomen Talouselama.fi. 31.3.2006. Viitattu 23.3.2010.[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Sähkön kulutushuiput tammikuussa 2006 2006. Energiateollisuus ry. Arkistoitu 25.10.2009. Viitattu 23.3.2010.
  17. ↑ Sähkön hankinta energialähteittäin muuttujina Tiedot, Vuosi ja Sähkön hankinnan energialähde 2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.8.2022.
  18. ↑ Sähkön kulutus sektoreittain muuttujina Tiedot, Vuosi ja Sähkön kulutuksen sektori 2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.8.2022.
  19. ↑ Energiatilasto 3.1, Vuosikirja 2007, Tilastokeskus
  20. ↑ Taulukko 3: Sähkön hankinta 1990-2007, Excel, Tilastokeskus 12.12.2008
  21. ↑ http://www.tilastokeskus.fi/til/ehkh/2009/01/ehkh_2009_01_2009-06-17_tau_002.xls Sähkön hankinta ja kokonaiskulutus, Tilastokeskus 17.6.2009
  22. ↑ Sähkönkulutus sektoreittain Energiateollisuus ry, VR Osakeyhtiö ja Helsingin kaupungin liikennelaitos
  23. ↑ Taulukko 4: Sähkönkulutus sektoreittain 1990-2007, Excel, Tilastokeskus 12.12.2008
  24. ↑ Energiatilasto, Vuosikirja 2007, Tilastokeskus, Helsinki 2008
  25. ↑ Heikki Arola: Espoon sähkösalkku tekee tappiota naapurien energiayhtiöt menestyvät, Helsingin Sanomat 5.9.2008 B6
  26. ↑ Energiavirasto haluaa sähköyhtiöt ulos Fingridistä HS 19.12.2007 B15
  27. ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/energia/tama+sahkosyoppo+kuluttaa+35+twhv++4++koko+suomen+sahkonkulutuksesta/a1048548?s=h (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Sähkön hinta oli perjantaina järjetön, koska järjestelmän perustukset ovat kääntyneet sitten edellisten rajujen pakkasten Helsingin Sanomat. 6.1.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sähkö_Suomessa&oldid=22123421”