Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto | |
---|---|
Nimi virallisilla kielillä:
| |
SEV vuonna 1986: Jäsenvaltiot Jäsenvaltiot, jotka eivät enää osallistuneet yhteistyöhön Liitännäisjäsenet Tarkkailijajäsenet | |
Perustettu | tammikuu 1949 |
Lakkautettu | 28. kesäkuuta 1991 |
Päämaja | Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto |
Jäsenet | |
Viralliset kielet | albania, bulgaria, espanja, mongolia, puola, romania, saksa, slovakki, tšekki, unkari, venäjä, vietnam |
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto (ven. Совет Экономической Взаимопомощи, Sovet Ekonomitšeskoi Vzaimopomoštši) eli SEV[1] oli vuosina 1949–1991 sosialististen valtioiden talousyhteisö ja vastine Euroopan talousyhteisölle.[2] Yhteisöstä käytettiin joissakin yhteyksissä sen englanninkielisen nimen (The Council for Mutual Economic Assistance) mukaista lyhennettä Comecon.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopassa SEV:hen kuuluivat samat itäblokin valtiot, jotka olivat myös Varsovan liiton jäseniä. Muiden maanosien valtioista SEV:hen liittyivät myöhemmin Mongolian kansantasavalta, Kuuba ja Vietnam.[2] Lisäksi Suomi, Irak, Meksiko, Nicaragua ja Mosambikin kansantasavalta tekivät SEV:n kanssa yhteistyötä. Suomen EEC-vapaakauppasopimus tasapainotettiin ulkopoliittisesti Kevsos-sopimuksella.
Alkujaan SEV oli lähinnä Neuvostoliiton vastaveto Marshall-avulle, mutta sai pian käänteisiä piirteitä. Itäisen Keski-Euroopan kehittyneet teollisuusmaat, ennen muuta Tšekkoslovakia ja Saksan demokraattinen tasavalta, olivat taloudellisesti nettomaksajan roolissa,lähde? mutta myös ne nauttivat Neuvostoliiton maailmanmarkkinahinnat kolmanneksella tai puolella alittavista energianhinnoista.
Erityisen tärkeä SEV oli Kuuballe, joka onnistui sen kautta vuosikymmenien ajan korvaamaan Yhdysvaltain kauppasaarrosta johtuvan länsimarkkinoiden puutteen. Neuvostoliitto korvasi Kuuballe sen markkinamahdollisuuksien puuttumisen ostamalla Kuubasta sokeria maailmanmarkkinahinnat ylittävään hintaan.
SEV:n organisaatio pyrki saavuttamaan kaikki päätökset yksimielisesti. Erillistä veto-oikeutta jäsenillä ei ollut, vaan erimielisyyden ilmetessä ne saattoivat jättäytyä pois projekteista, joihin eivät halunneet osallistua. Näin tehdyt päätökset tyydyttivät kaikkia, mutta eivät voineet sitouttaa haluttomia maita toimintaan. Tämä oli yksi SEV:n pääheikkouksista jäsenmaiden huomattavan erilaisten teollisten kehitysasteiden ohella. SEV:tä pidettiinkin lännessä yleisesti heikohkona talousliittona, eikä sen toimivuus ollut Euroopan talousyhteisön tasoa.
SEV lakkautettiin sen jäsenvaltioiden enemmistön luovuttua sosialistisesta suunnitelmataloudesta kylmän sodan päättymisen myötä. Päätös SEV:in lakkauttamisesta tehtiin tammikuun alussa 1991[2] ja sen toiminta päättyi saman vuoden kesäkuun lopussa.
Jäsenvaltiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: [2]
- Tammikuu 1949
- Bulgarian kansantasavalta
- Neuvostoliitto
- Puolan kansantasavalta
- Romanian sosialistinen kansantasavalta
- Tšekkoslovakia
- Unkarin kansantasavalta
- Helmikuu 1949
- 1950
- 1962
- 1972
- 1978
Entiset jäsenvaltiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Albanian sosialistinen kansantasavalta (erosi 1987, de facto jo Neuvostoliiton ja Albanian välirikon aikana vuonna 1961)
Tarkkailijavaltiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1950
- Kiina (lopetti toiminnan vuodesta 1961 Kiinan ja Neuvostoliiton välirikon takia)
- 1956
- 1973
- 1975
- 1976
- 1984
- 1985
- 1986
Liitännäisvaltiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1964
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- SEV:n johtoryhmä vuonna 1964.
- SEV:n 30-vuotisen olemassaolon kunniaksi vuonna 1979 julkaistu neuvostoliittolaispostimerkki.
- Entinen SEV:n Neuvostoliiton-päämaja Moskovassa kuvattuna vuonna 2009.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kanerva, Reino & Kivikari, Urpo: SEV markkina-alueena. Helsinki: Weilin & Göös, 1978. ISBN 951-35-1674-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 19.1.2014.
- ↑ a b c d Comecon britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Smolansky, Oleg & Smolansky, Bettie: The USSR and Iraq: The Soviet Quest for Influence, s. 25. Durham: Duke University Press, 1991. ISBN 978-0-8223-1116-4 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto Wikimedia Commonsissa