STT

Oy Suomen Tietotoimisto – Finska Notisbyrån Ab
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1887
Toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen[1]
Puheenjohtaja Petteri Putkiranta[2]
Kotipaikka Helsinki
Toimiala uutisten toimitus
Liikevaihto Laskua 11,84 milj. euroa (2017)
Liikevoitto Laskua 0,13 miljoonaa euroa (2017)
Henkilöstö noin 120lähde?
Tytäryhtiöt STT Viestintäpalvelut Oy, Nyhetsbyrån FNB Ab
Omistaja Sanoma Media Finland (75,4 %),
Keskisuomalainen Oyj (6 %),
KSF Media Ab (3,5 %),
Kaakon Viestintä Oy (3,1 %)
+ pienomistajia
Kotisivu stt.fi

Oy Suomen Tietotoimisto – Finska Notisbyrån Ab (lyhenne STT[3]) on suomalainen uutis- ja kuvatoimisto. STT:n uutisia julkaisevien lehtien yhteenlaskettu levikki on yli 2,5 miljoonaa. Uutis- ja kuvapalvelun lisäksi STT tarjoaa erilaisia palveluita muun muassa yritys- ja yhteisöviestintään.

STT:n suurin omistaja on Sanoma Media Finland (75,4 %).[4] Yhtiön toimitusjohtajana on joulukuusta 2020 lähtien toiminut Kimmo Laaksonen.[1] Käytännön journalistista työtä STT:llä johtaa vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.[5]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

STT:n varhaisimman edeltäjän Suomen Sähkösanomatoimiston perusti toimittaja Woldemar Westzynthius 1. marraskuuta 1887. Sen tuolloinen tehtävä oli lähettää palvelusta maksaneille maakuntalehdille uutisia lennätinverkon kautta. Westzynthius myi toimiston vuonna 1894 Uno Alfons Wasastjernalle, mutta viranomaiset lakkauttivat sen ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1902. Wasastjerna osti kuitenkin Suomen Sähkösanomatoimiston kilpailijaksi muutamaa vuotta aiemmin perustetun Suomen Uutistoimiston ja jatkoi toimintaa sen puitteissa. Vuonna 1915 Suomen Uutistoimisto ja sen kilpailija Sanomalehtien Tietotoimisto fuusioituivat, jolloin syntyi nykyinen Suomen Tietotoimisto. Kun Suomen kolmas uutistoimisto, Itä-Suomen Uutistoimisto, lopetti toimintansa pian Suomen itsenäistymisen jälkeen, STT:lle ei käytännössä jäänyt kotimaista kilpailijaa. Yhteistyö valtion kanssa ja valtiolta saatu taloudellinen tuki antoivat pian STT:n toiminnalle puolivirallisen luonteen.[6]

STT:n uutiset kuuluivat Yleisradion säännöllisiin radiolähetyksiin 77 vuoden ajan vuosina 1926–2003.[7] Vuoteen 1965 saakka Yleisradiolla ei ollut lainkaan omia radiouutislähetyksiä vaan pelkästään STT:n uutiset.[6]

STT osti kuvatoimisto Lehtikuvan Sanoma Newsilta 1. maaliskuuta 2010.[8] Lehtikuva Oy, jonka STT omisti 100-prosenttisesti, fuusioitiin emoyhtiöönsä 1.1.2012. STT-Lehtikuva-brändi lyheni vuonna 2016 takaisin STT-muotoon.[9] Lehtikuva säilyi kuitenkin itsenäisenä tuotemerkkinä, ja esimerkiksi sanomalehdissä julkaistavat uutiskuvat kreditoidaan edelleen Lehtikuvan nimiin.

STT:llä oli pitkään myös ruotsinkielinen uutispalvelu (FNB). Sen toiminta lakkasi vuoden 2017 lopussa. Lakkautuksen taustalla oli ruotsinkielisten mediatalojen KSF Median ja HSS Median päätös irtisanoa sopimuksensa FNB:n kanssa. Irtisanomisen jälkeen FNB:llä ei ollut edellytyksiä jatkaa toimintaansa.[10]

STT:n johtajia ovat olleet muun muassa 1918–1926 Robert Lehtonen, hänen pitkäaikainen seuraajansa 1927–1960 Eero A. Berg ja Bergin seuraaja Kullervo Killinen.[6][11] Kimmo Laaksosta ennen STT:n toimitusjohtaja oli Kimmo Pietinen. Pietistä ennen STT:tä johti päätoimittajan ja toimitusjohtajan kaksoisroolissa Mika Pettersson.[12]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

STT:n toimitus tuottaa ja välittää uutisia asiakasmedioille vuorokauden ympäri ja vuoden jokaisena päivänä.[13] STT:n aineistoa julkaisevat tai hyödyntävät muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, useat maakuntalehdet ja MTV. Yleisradio luopui STT:n tekstiuutispalveluista vuonna 2006, mutta palasi uutispalveluasiakkaaksi huhtikuussa 2017.[14]

Vuodesta 2014 lähtien STT:n toimittajia on työskennellyt Australiassa. Sydneyssä Australian kaakkoisrannikolla toimitetaan uutisia aamu- ja päivävuoroissa eli Suomen aikaa yöllä. Järjestelyllä korvattiin Helsingin-toimituksessa tehdyt yövuorot.[15] Lisäksi STT:llä on oma EU-asioihin keskittyvä kirjeenvaihtaja Brysselissä.

Vuoden 2019 lopulla STT alkoi moderoida uutissivustojen kommenttiosioita. Moderointipalvelun ensimmäinen asiakas oli Ilta-Sanomat, myöhemmin palvelu on laajentunut lukuisiin lehtiin.[16] STT oli ensimmäinen uutistoimisto Euroopassa, joka ryhtyi tarjoamaan asiakasmedioilleen kommenttiosioiden moderointia laajamittaisena palveluna.[17]

Uutistoimistotyön luonteeseen kuuluu myös muiden tiedotusvälineiden seuranta ja niiden uutisten siteeraaminen. STT:ssä pidetään kirjaa siitä, mitä kotimaisia medioita uutistoimistossa siteerataan eniten: laskennan perusteella koostettu STT:n siteeratuimmat -listaus on ilmestynyt Suomen Journalistiliiton ammattilehdessä Journalistissa vuodesta 2011 lähtien.[18]

Osa STT:tä on vuonna 2004 perustettu STT Viestintäpalvelut, joka tarjoaa strategiseen mediaviestintään ja viestinnän ennakointiin liittyviä palveluita yrityksille ja yhteisöille.[19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Rulamo, Anssi: Myyntiosaaja Kimmo Laaksonen valittiin STT:n toimitusjohtajaksi: ”Tärkein asia on, että hyvä, laadukas sisältö ei kuole” Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 20.12.2020.
  2. ↑ Perttula, Ville: STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta miesvaltaisesta hallituksesta: "Oli virhe, että asiaan ei kiinnitetty huomiota" Markkinointi & Mainonta. 22.8.2018. Viitattu 20.11.2019.
  3. ↑ Lyhenneluettelo kotus.fi. 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 1.3.2014.
  4. ↑ Sanomasta STT:n suuromistaja - Alma ja TS-yhtymä luopuvat omistuksistaan Savon Sanomat (savonsanomat.fi). Arkistoitu 27.6.2018. Viitattu 27.6.2018.
  5. ↑ Minna Holopainen STT:n vastaavaksi päätoimittajaksi STT. 24.9.2018. Viitattu 5.10.2021.
  6. ↑ a b c Tämä on STT (.pdf) (Arkistoitu 24.9.2015) STT. Viitattu 28.2.2015.
  7. ↑ 80 vuotta luotettavaa uutisvälitystä 13.11.2008. Yle.fi. Viitattu 31.8.2012.
  8. ↑ STT osti Lehtikuvan - Sanoma STT:n suurimmaksi omistajaksi 13.1.2010. Yle. Viitattu 10.6.2010.
  9. ↑ STT-Lehtikuva uudisti brändinsä - Julkaisija – graafisen alan uutisia Julkaisija-lehti. 12.1.2016. RPS Markkinointi Oy / RPS-yhtiöt. Arkistoitu 7.4.2016. Viitattu 22.3.2016.
  10. ↑ STT:n ruotsinkielinen uutistoiminta päättyy | STT www.sttinfo.fi. Viitattu 5.10.2021.
  11. ↑ Toimittaja Robert Lehtonen 75-vuotias. Helsingin Sanomat, 22.5.1956, s. 6.
  12. ↑ Kimmo Pietinen STT:n uudeksi toimitusjohtajaksi | STT www.sttinfo.fi. Viitattu 5.10.2021.
  13. ↑ Uutispalvelu STT. Viitattu 5.10.2021.
  14. ↑ Virkkunen, Jussi: Yle jatkaa Suomen Tietotoimiston asiakkaana Yle.fi/uutiset. 2.10.2017. Viitattu 24.9.2018.
  15. ↑ STT-Lehtikuva siirtää yötoimituksensa Australiaan | STT www.sttinfo.fi. Viitattu 5.10.2021.
  16. ↑ STT alkaa moderoida Keskisuomalainen-konsernin artikkelikommentteja – yhteistyössä yli 60 lehteä STT. 4.2.2020. Viitattu 5.10.2021.
  17. ↑ STT:n moderointi laajenee – Yle uudeksi asiakkaaksi, moderointiperiaatteet julkisiksi STT. 20.1.2020. Viitattu 5.10.2021.
  18. ↑ Vaikuttiko koronavuosi STT:n siteerausmääriin? STT. 17.3.2021. Viitattu 7.10.2021.
  19. ↑ STT Viestintäpalvelut STT Viestintäpalvelut. Arkistoitu 7.10.2021. Viitattu 7.10.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rantanen, Terhi: ”STT:n uutisia” sadan vuoden varrelta. Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-4024-3.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=STT&oldid=22700501”