Systemaattinen analyysi

Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Muokattava tietosanakirjamaisempaan muotoon

Systemaattinen analyysi on analyysin muoto, jossa analyysit ovat muodostettu samankaltaisella logiikalla, jonka ansiosta analyysejä voidaan käyttää synteesin muodostuksessa. Synteesin muodostuminen on onnistuneen systemaattisen analyysin tulos. Systemaattista analyysia käytetään yleisemmin systemaattisen teologian^[1] tutkimuksessa, sekä kasvatustieteen^[2], filosofian, historian^[3] ja varhaiskasvatustieteen tutkimuksissa^[4]. Systemaattista analyysiä on kehitetty monialaisesti eri tieteenalojen lähtökohdista sekä poikkitieteellistä tutkimusta varten. Systemaattisella analyysillä ja systeemianalyysillä on omat tutkimuksen tavat ja näitä menetelmiä käytetään monesti erilaisilla aihealueilla. Systemaattinen analyysi pohjautuu filosofisempaan laadulliseen muotoon^[3], kun taas systeemianalyysi perustuu faktorianalyyseihin ja erilaisiin mixed method näkökulmiin.^[5]

Systemaattista analyysiä ovat yleisesti muotoilleet Juhani Jussila, Kaisu Montonen ja Kari E. Nurmi 1992.^[3] Teologian alueella käytetty muoto systemaattisesta analyysistä taas on kirjoitettu Seppo A. Teinosen vanhemmista materiaaleista, joista Jari Jolkkonen on koonnut metodioppaan 2007.^[1] Systemaattisen analyysin aiemmin 1992 julkaistu versio Jussilan, Montosen ja Nurmen esittämässä muodossa perustuu pitkälle systemaattisen ajattelun historialle filosofiassa ja muissa tieteissä. Heidän kantavana ajatuksena on systemaattisen analyysin menetelmällinen vaiheistus sekä laaja-alaiset menetelmälliset kriteerit systemaattisen analyysin suorittamiselle.^[4]

Yleisesti Juhani Jussila, Kaisu Montonen ja Kari E. Nurmi ovat luonnehtineet menetelmää laadulliselta toteutukseltaan viimeiseen asti avoimeksi pyrkimykseksi, jossa parhaimmillaan aiheen analyyseistä voidaan muodostaa synteesi.^[4] Synteesin muodostamiselle on menetelmän kannalta olennaista, että aiheen taustaoletuksia, argumentaation sisältöjä, arvoja tai muita analyysiin vaikuttaneita tekijöitä voidaan vaihtaa ja hioa analyysien aikana koko tutkimuksen ajan. Tämä tarkoittaa, että menetelmä on hyvin avonainen mutta toteutustavaltaan raskas ja sen soveltuvuus riippuu täysin analysoitavasta aiheesta.^[4] Kari E. Nurmi on myöhemmin 2014 koonnut systemaattisen analyysin tekovaiheita.^[6] Osa vaiheiden järjestyksistä voi poiketa analyysissä, ja monesti tutkimuksessa joudutaan palaamaan eri vaiheisiin, mikäli analyysin tai synteesin sisältö muuttuu olennaisesti.^[5]

Metodioppaassaan^[1] Jari Jolkkonen jakaa systemaattisen analyysin neljään eri tasoon, yksittäisten käsitteiden analyysiin, yksittäisten väitelauseiden analyysiin, argumentaation analyysiin, sekä edellytysten analyysiin.

Yksittäisten käsitteiden analyysissa pureudutaan sananmukaisesti käsitteisiin. Huomiota kiinnitetään muun muassa:

• Kuinka usein tiettyjä käsitteitä lähteessä esiintyy.
• Kuinka niitä painotetaan.
• Kuinka käsitteet toimivat käsitepareissa.
• Onko käsitettä käytetty "arkipäiväisessä" merkityksessä vai vertauskuvallisesti.
• Kuinka perinteisiä teologisia ja filosofisia käsitteitä käytetään.
• Kuinka käsitteet suhteutuvat toisiin samankaltaisen merkityssisällön omaaviin käsitteisiin.

Yksittäisten väitelauseiden analyysissa huomio kohdistuu siihen, mitä tekstissä varsinaisesti väitetään. Tarkastelussa katsotaan, onko esitetty väite:

• Suora (eksplisiittinen) vai epäsuora (implisiittinen).
• Onko väite kirjoittajan kynästä vai kuvataanko väitteellä jonkin toisen käsityksiä.
• Onko väite esim. poleeminen tai ristiriitainen.
• Mitä väitteessä ei oteta huomioon.
• Kuvaillaanko väitteellä yleisiä "tosiasioita" vai kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä.
• Kuinka väite on yhteensovitettavissa perinteisiin teologis-filosofisiin perusratkaisuihin.

Argumentaation analyysissa huomio kiinnittyy käsitteiden ja väitteiden pohjalle rakentuviin perusteluihin. Argumentaation analyysissa tarkastellaan muun muassa seuraavia asioita:

• Onko argumentin pohjalla eksplisiittinen vai implisiittinen väite.
• Kuinka väitteiden perustelut on dokumentoitu.
• Millaisiin asioihin kirjoittaja argumentoinnissaan vetoaa (esim. kokemus, järki)
• Ovatko argumentit deduktiivisia vai induktiivisia.
• Kuinka kestäviä argumentit ovat (premissien paikkansapitävyys, johdonmukaisuus)
• Muodostavatko argumentit sisäisesti johdonmukaisen kokonaisuuden.

Edellytysten analyysissa tutkitaan sitä, mille teologisille ja filosofisille taustaoletuksille analysoitava teksti rakentuu. Huomiota voidaan kiinnittää seuraavanlaisiin asioihin:

• Mihin filosofiseen/teologiseen koulukuntaan tekstin kirjoittaja kuuluu (esim. vapautuksen teologia, eksistentialismi).
• Millaisen todellisuuskäsityksen kirjoittaja allekirjoittaa (esim. idealismi, materialismi)
• Millaisia epistemologisia käsityksiä kirjoittajan näkemyksiin liittyy. (esim. fideismi, nihilismi, evidentialismi).
• Millainen on kirjoittajan jumalakäsitys.
• Miten ilmoitus ymmärretään tekstissä (oppina, kokemuksena, historiana, läsnäolona)
• Millaista ihmiskäsitystä teksti heijastaa.
• Miten teksti soveltuu perinteisiin teologisiin kysymyksiin (esim. uskon ja järjen suhde)

Näiden neljän tason lisäksi systemaattiseen analyysiin kuuluu vielä kaksi kokoavaa käsitettä, joita kutsutaan systeemi-immanenttisuudeksi, sekä strukturoitavaksi prinsiipiksi.

Systeemi-immanenttisuudella tarkoitetaan lähtökohtaa, jonka mukaan, jossa tekstiä tarkastellaan sen omilla ehdoilla, sisältä käsin. Menetelmä on läheinen Grounded Theory:n (GT) kanssa.

Strukturoivalla prinsiipillä puolestaan pyritään löytämään niitä johtolankoja, joiden perusteella voitaisiin selittää kirjoittajan koko ajattelua sekä selventää yksityiskohtia.

• 2024 Tervashonka, Ari J. (ed.) Systematic Analysis Methodological Perspectives
• 2021 Tervashonka, Ari J., Meta-analysis of five systematic analysis papers from Finland
• 2020 Heikkilä, Ida Systemaattisen teologian metodi Saksassa ja Suomessa. Teologinen Aikakauskirja, Vol. 125, No. 1, 2020, p. 68-74.
• 2020 Nuopponen, Anita, ’Systemaattinen käsiteanalyysi tutkijan työssä
• 2020 Tervashonka, Ari J., Suominen, Vesa, Systemaattisen analyysin hermeneuttinen teoria.
• 2019 Ohly, Lukas, Arbeitsbuch Systematische Theologie: Techniken – Methoden – Übungen. UTB Taschenbuch. Tübingen: Narr Francke Attempto Verlag.
• 2014 Nurmi,Kari E. Systemaattinen tekstianalyysi Metodix.
• 2009 Outi Törmänen & Leena Paasivaara, systemaattinen analyysi tutkimusmenetelmänä — sovellus tekstiaineistoon terveyshallinto-tieteellisessä tutkimuksessa
• 2008 Hannula, Aino, 'Systemaattinen tekstianalyysi' Kirjassa Syrjänen Eija & Eronen Ari & Veli-Matti Värri Avauksia Laadulliseen Tutkimuksen Analyysiin
• 2007 Jolkkonen, Jari, Systemaattinen analyysi tutkimusmetodina
• 1992 Jussila, Juhani, & Montonen, Kaisu, & Nurmi, Kari, E. Luku ’Systemaattinen analyysi kasvatustieteiden tutkimusmenetelmänä’. Kirjassa Gröhn, Terttu & Jussila, Juhani (ed.) Laadullisia lähestymistapoja koulutuksen tutkimuksessa.

1. ↑ ^{a b c} Jari Jolkkonen: Systemaattinen analyysi tutkimusmetodina - Metodiopas, s. https://www.journalofmethodology.com/en/books/.++Finnish Methodology Society, 2007/2022. ISBN ISBN 978-952-65052-0-6
2. ↑ Syrjänen Eija & Eronen Ari & Veli-Matti Värri (ed) Viitattu tekijä Aino Hannula: Avauksia Laadulliseen Tutkimuksen Analyysiin. Tampere University Press, 2007. ISBN 978-951-44-6827-8
3. ↑ ^{a b c} Ari Tervashonka (ed): Systematic Analysis Methodological Perspectives, s. https://www.journalofmethodology.com/en/books/.++Finnish Methodology Society, 2024. ISBN ISBN 978-952-65431-5-4
4. ↑ ^{a b c d} Terttu Gröhn & Juhani Jussila (ed): Laadullisia lähestymistapoja koulutuksen tutkimuksessa. Yliopistopaino, 1992. ISBN ISBN 951-570-113-9
5. ↑ ^{a b} Ari J. Tervashonka: Meta-analysis of five systematic analysis papers from Finland. Metodologia, 2021. Finnish Methodology Society.
6. ↑ Kari E. Nurmi: Systemaattinen tekstianalyysi 2014. Metodix. Viitattu 28.10.2024.