Taiteilijasiirtokunta
Taiteilijasiirtokunta, taiteilijakolonia tai taiteilijayhteisö on paikka, jossa luovan työn harjoittajat elävät ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Taiteilijat kutsutaan tai valitaan muodollisen prosessin kautta asumaan siirtokunnassa jakson, joka voi kestää muutamasta viikosta yli vuoteen. Nykyiset taiteilijasiirtokunnat perustuvat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun esikuviin. Nykyisin sadat taiteilijasiirtokunnat tarjoavat ajan, työtilan ja yhteistyön mahdollisuuksia tavallisen työskentelymaailman ulkopuolella.
Taiteilijasiirtokunta muistuttaa jossain määrin taiteilijaresidenssiä. Ero taiteilijaresidenssin ja taiteilijasiirtokunnan välillä on tavallisesti se, että residenssissä on usein vähemmän taiteilijoita ja siirtokunnassa on usein enemmän vuorovaikutusta.
Taiteilijasiirtokuntia ja residenssejä tarjoavat nykyisin maailmanlaajuisesti kaksi pääorganisaatiota, Amsterdamissa sijaitseva Res Artis ja Alliance of Artits, joka sijaitsee Providencessa Rhode Islandilla Yhdysvalloissa. Taiwanissa toimiva Intra Asia Network on vähemmän muodollinen organisaatio, joka toimii luovien yhteisöjen ja vaihtojen edistämiseksi Aasiassa. Näiden yhteenliittymien piirissä ovat useimmat maailman toimivat taiteilijasiirtokunnat.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa toimi Ahvenanmaalla Önningebyn taiteilijasiirtokunta.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset taiteilijasiirtokunnat syntyivät 1800-luvun alussa. Arvioidaan, että vuosien 1830 ja 1914 välillä noin 3 000 ammattitaiteilijaa osallistui tähän massamuuttoon pois kaupunkikeskustoista maaseudulle, joissa he asuivat vaihtelevia ajanjaksoja yli 80 yhteisössä.
Moskovan lähellä olevasta Abramtsevon taiteilijasiirtokunnasta tuli kirjailijoiden ja taiteilijoiden tapaamispaikka, jossa vaalittiin slavofiilisiä ajatuksia 1870- ja 1880-luvuilla.[1]
Eräs tunnettu taiteilijasiirtokunta oli Darmstadtissa, Saksassa sijainnut Mathildenhöhen taiteilijasiirtokunta. Se perustettiin 1899 mesenaattinaan Hessenin suurherttua Ernest Louis. Taiteilijoiden tavoitteena oli kehittää moderneja ja eteenpäin katsovia rakennuksia ja asuntoja. Mathildenhöhe tunnetaan keskeisenä jugendin eli art nouveaun ajatusten kehityspaikkana, jossa työskentelivät muun muassa Peter Behrens, Paul Bürck, Rudolf Bosselt, Hans Christiansen, Ludwig Habich, Patriz Huber ja Joseph Maria Olbrich.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Abramtsevo Moscow.info. Moscow.Info, Inc. Arkistoitu 28.4.2009. Viitattu 26.12.2010. (englanniksi)
- ↑ Darmstadt, Germany Atchitectural World. Viitattu 26.12.2010. (englanniksi)