Taitouinti

Taitouinti on uintiurheilun muoto, jossa uima-altaassa tehdään koordinaatiota, voimaa, taitoa, taiteellisuutta ja kestävyyttä vaativia liikkeitä musiikin tahdissa. Vaikeutta tuo myös se, että osa liikkeistä tehdään pää veden alla, joten hyvä hapenottokyky on tarpeen. Taitouinti vaatii lisäksi hyvää uimataitoa sekä kovaa kuntoa, sillä musiikkiohjelman kesto voi olla jopa viisi minuuttia. Ohjelmat koostuvat eri liikesarjoista: nostoista, heitoista, hypyistä, kierteistä ja käsi- ja jalkaliikesarjoista. Lajista on välillä käytetty myös nimitystä kuviokellunta, joka ei kuitenkaan kuvaa lajin vaatimaa voimaa, tasapainoa ja erittäin tarkkaa koordinaatiokykyä.^{kenen mukaan?}

Taitouimarilla on hyvä uimataito, kestävyyttä ja voimaa, tekniikoiden hallintaa, koordinaatiokykyä, rytmitajua, esiintymistaitoa ja notkeutta. Kilpailuissa seniorisarjassa kokonaispisteistä 50 prosenttia tulee teknisestä ja 50 prosenttia vapaaohjelmasta, jossa tuomarit jakavat pisteet teknisistä ja taiteellisista elementeistä.

Taitouinnin musiikkiohjelmia ovat yksinuinti (solo), pariuinti (duo), kolminuinti (trio), joukkueohjelma (4–8 uimaria) sekä näiden yhdistelmä eli yhdistetty vapaaohjelma (combo, max. 10 uimaria). 2023 lähtien kilpailuissa uidaan myös akrobatiaohjelmaa (4-8 uimaria) juniori ja seniori ikäsarjoissa. Suomessa trio on harvinainen, ja yleensä sitä uidaankin vain osana comboa.

Ensimmäiset taitouimarit 1800-luvulla olivat miehiä. Miesten ensimmäiset muistiin merkityt kilpailut olivat vuonna 1890 Berliinissä. Annette Kellerman, australialainen naisuimari, ilahdutti yleisöä New Yorkissa vuonna 1907 esiintyessään lasitankissa. Kiinnostus lajia kohtaan alkoi kasvaa. 1800–1900-lukujen vaihteessa taitouinti alkoikin muotoutua naisten lajiksi. Maailman ensimmäiset maakuntakilpailut pidettiin Montréalissa v. 1924, joissa Peg Selleristä tuli ensimmäinen voittaja. Tämän jälkeen taitouinti levisi ympäri Amerikkaa ja Yhdysvaltoja. Katherine Curtisin kouluttamasta 60 uimarista, jotka tunnettiin nimellä ”The Modern Mermaids” (vapaa suom. Modernit merenneidot), sai alkunsa nimi taitouinti. Tunnetuksi taitouintia teki yhdysvaltalainen uimari Esther Williams, joka toi 1940–1950-luvuilla taitouinnin ihmisten nähtäviksi televisiosarjoilla ”Aqua Musicals” (vapaa suom. Vesimusikaalit).

Yhdysvalloissa The Amateur Athletic Union (vapaasuom. Amatööriurheilijoiden liitto) hyväksyi sekä duon että joukkuekilpailut 1940-luvun alussa. Duo ja joukkuekilpailu olivatkin mukana Yhdysvaltojen ensimmäisissä, kansallisissa taitouinnin mestaruuskilpailuissa vuonna 1946. Taitouinti oli näytöslajina viisissä olympialaisissa vuodesta 1948 vuoteen 1968 (muun muassa Helsingissä 1952), mutta viralliseksi olympialajiksi taitouinti hyväksyttiin vasta Los Angelesissa vuonna 1984. Miehet pääsivät osallistumaan ensimmäistä kertaa taitouinnin arvokilpailuihin Kazanin maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2015 sekapari sarjassa. Pariisin 2024 olympiakilpailut ovat ensimmäiset taitouinnin olympiakilpailut, joihin miehetkin voivat osallistua sekapari ja joukkueohjelma sarjoissa. Joukkueohjelmassa miehiä voi uida sama joukkueessa kaksi.

Ensimmäiset taitouinnin SM-kilpailut pidettiin vuonna 1972. Nykyisin taitouinnin harrastajia on Suomessa yli 300. Lisäksi taitouinnin parissa toimii aktiivisesti noin sata valmentajaa ja tuomaria. Suomessa taitouintia harrastetaan Helsingissä^[1], Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Oulussa, Turussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Kuopion Uimaseurassa on taitouinnilla pitkät perinteet.

Uimarin on mahdollista osallistua oman ikäsarjansa lisäksi vanhempien sarjoihin. Nuoremmassa sarjassa uiminen ei ole mahdollista.

Kilpailussa uitavat erilaiset ohjelmat ja niiden pituudet. Olympialaisissa näistä uidaan vain joukkue- ja pariuinti ohjelmat.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taitouinti.

• Uimaliitto