Tamara Lund

Tamara Lund
Henkilötiedot
Syntynyt6. tammikuuta 1941
Turku
Kuollut21. heinäkuuta 2005 (64 vuotta)
Turku
Ammatti oopperalaulaja, iskelmälaulaja, näyttelijä
Puoliso Aatos Tapala (1966–1985)
Alexandru Ioniță (1985–2005)
Lapset Tero Tapala, Maria Lund

Tamara Adele Lund-Ioniță (6. tammikuuta 1941 Turku – 21. heinäkuuta 2005 Turku) oli suomalainen oopperalaulaja (sopraano), näyttelijä ja Turun kaupunginvaltuutettu 2000–2004 Suomen Keskustan valtuustoryhmässä. Hänellä oli kaksi lasta, poika Tero Tapala ensimmäisestä avioliitosta oopperalaulaja Aatos Tapalan kanssa sekä tytär Maria Lund toisesta avioliitosta oopperalaulaja Alexandru Ionițăn kanssa. Tamara Lund on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen operettitähti.[1]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lund syntyi vuonna 1941 turkulaisen Irja Lehdon ja venäläissyntyisen Alexander Lundin perheeseen. Isä oli paennut lapsena perheineen Venäjän vallankumousta Suomeen. Isoisä Hugo Lund toimi Turussa konditoriamestarina ja Tamaran vanhemmatkin avasivat oman leipomokonditoriansa vuonna 1950.[1]

Lund aloitti balettitunnit 5-vuotiaana ja pianon kaksi vuotta myöhemmin. Kouluiässä hän harrasti myös telinevoimistelua ja otti laulutunteja muun muassa Heikki Teittiseltä.[1] Lund opiskeli 1960-luvun alkupuolella Sibelius-akatemiassa ja Teatterikoulussa sekä vuoden Neuvostoliitossa nimekkäässä GITIS-teatterikoulussa.[2][1] Uran alkuvaihe oli hänelle vaikea, sillä vuonna 1965 hänen sulhasensa, näyttelijä Rami Sarmasto kuoli juuri häiden alla auto-onnettomuudessa. Sarmasto oli säveltänyt Lundin sanoittaman kappaleen ”Sinun omasi”.

Tamara Lund tuli kuuluisaksi voittamalla vuonna 1959 18-vuotiaana Ponnahdus pinnalle -laulukilpailun. Lundin ensimmäinen single ”Eron hetki” / ”Sana vain” ilmestyi vuonna 1962, tosin salanimellä Ira Petri. Samana vuonna julkaistu toinen single ”Tulethan jälleen” / ”Renatta” puolestaan ilmestyi nimellä Ira, minkä jälkeen Lund ryhtyi käyttämään levytyksissä omaa nimeään. Hän levytti 1960-luvun alussa iskelmiä, muun muassa Toivo Kärjen-Reino Helismaan nuorisolle suunnatut foxtrotit "Lantti levysoittimeen" ja "Kirkonkylän kioskilla" [3] sekä Unto Monosen-Mai-Lis Könösen ”Lapin tangon”, joka nousi kestohitiksi. Lund palasi vielä Kärjen tuotantoon vuonna 1966 kolmella kappaleella: "Märkää asfalttia" (san. Terttu Suni), "Rakkaus" (san. Tuula Valkama) ja "Hyväile hyväile vaan" (san. Arvo Aallas). [4]

Tamara Lund esiintyi myös elokuvissa Kun tuomi kukkii (1962), Villin Pohjolan kulta (1963), Leikkikalugangsteri (1969), Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut (1969) ja Päämaja (1970).

Turun kaupunginteatterissa 1963–1967 Lund näytteli musikaaleissa, muun muassa West Side Storyssa. Vuodesta 1967 alkaen Lund lauloi Suomen Kansallisoopperassa päärooleja ja sekä opereteissa kuten Iloinen leski että oopperoissa kuten Lulu, Carmen, Ovela kettu, Apollo ja Marsyas sekä Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho.

Tamara Lund loi menestyksekkään uran Keski-Euroopassa. Vuosina 1974–1987 hän lauloi Münchenissä Staatstheater am Gärntnerplatzissa ja Berliinissä Komische Operissa. Operettiklassikkoja kuten Iloista leskeä Lund lauloi muun muassa Oslossa 1973, Münchenissä 1975 ja 1982, Zürichissa 1980, Wienissä 1982 ja Düsseldorfissa 1998. Lund teki 1990-luvulla miehensä Alexandru Ionițăn kanssa Suomessa omia kiertueita ja konsertteja usein orkesterin kera.[1]

Lundille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1996.[5]

Palattuaan Suomeen vuonna 2000 Lund kirjoitti omaelämäkerrallisen kirjan Lohikäärmeen pahvikulissit.[6] Hänet valittiin Turun kaupunginvaltuustoon Keskustan listalta vuoden 2000 kunnallisvaaleissa. Hän oli ehdolla myös vuoden 2004 vaaleissa, mutta ei tullut tuolloin valituksi jatkokaudelle. Vuoden 2004 vaalituloksen selvittyä Lund ilmoitti, ettei aikoisi pyrkiä kaupunginvaltuustoon tulevissa vaaleissa.[7] Hän kuoli vatsasyöpään 21. heinäkuuta 2005.

Tamara Lundin ja hänen puolisonsa, romanialaissyntyisen Alexandru Ionițăn, piti esiintyä ensimmäisenä ja toisena solistina Lahden 3. operettifestivaaleilla 6.–8. lokakuuta 2005, mutta Lundin kuoltua lipunmyynti jouduttiin keskeyttämään. Tamara Lund on haudattu Turun Kakskerran kirkkomaalle.[8]

Tamara Lund, Erik Lindström ja jazz-legenda Goony Strömmer Valkeakoskella 17. huhtikuuta 2005.

Äänilevyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tamara Lund (1965)
  • Mä elän (1977)
  • Sinun omasi (1983)
  • Tamara ja Alexandru slaavilaistunnelmissa (1990)
  • Pustan säveliä (1992)
  • 20 suosikkia – Sinun omasi (1996)
  • Rakkauden siivin (1998)

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Aino Kukkonen: [https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/9043 Lund, Tamara (1941 - 2005)] kansallisbiografia.fi. 22.10.2018. Viitattu 10.4.2023.
  2. ↑ Veistäjä, Verneri (toim.): Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 266. Helsinki: Tammi, 1965.
  3. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 530. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
  4. ↑ Kärki 2015, s. 590
  5. ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 25.7.2021.
  6. ↑ Tamara Lund kirjoitti paljastavat muistelmat
  7. ↑ Pettynyt Tamara Lund keskittyy laulamiseen
  8. ↑ TurunKaarinan srk.hautapaikkarekisteri

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Anja Lappalainen: Vanhemmat kertovat tunnetuista lapsistaan, Helsinki 1969.
  • Heikki Eteläpää: Jäätelöitä, mansikoita ja Tamara. Uusi Suomi 14.7.1974 s. 10.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tamara_Lund&oldid=22497379”