Taulutietokone

Taulutietokone käytössä

Taulutietokone eli tabletti on yksiosainen, usein kosketusnäytöllinen mobiililaite, jota ohjataan joko sormin tai osoitinkynällä. Taulutietokoneissa perinteinen fyysinen näppäimistö on usein korvattu virtuaalisella, tai on integroitu esimerkiksi taulutietokoneen suojukseen. Taulutietokoneita on useaa eri kokoluokkaa, mutta tavallisia kannettavia tietokoneita pienikokoisempina niihin yhdistyy myös älypuhelimen ominaisuuksia.

Varhaisiin prototyyppeihin kuuluu Alan Kayn Dynabook-konsepti.[1]

Palmin kämmentietokoneita seurasivat PalmPilot Personal ja PalmPilot Professional sekä PalmOne Tungsten -sarja.

Lokakuussa 2010 maailman myydyin taulutietokone oli Applen iPad.[2] Vuonna 2020 Applella oli 36,5 prosentin osuus markkinoista.[3] Taulutietokoneiden myynti kasvoi voimakkaasti 2010-luvun alkuvuosina, jolloin niistä povattiin pöytätietokoneiden ja kannettavien tappajaa, mutta kasvu jäi paikalleen 2014 ja kääntyi laskuun sen jälkeen.[4][5] Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä niiden myynti Suomessa väheni 37 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.[6]

Näyttö on taulutietokoneen osa, jossa kuva näkyy. Näytön pinnalla on taulutietokoneissa aina kosketukset tunnistava elektroniikka, jonka vuoksi sitä kutsutaan kosketusnäytöksi. Näytön pinta on yleensä kiiltävää lasia, ja siinä on usein likaa ja sormenjälkiä hylkivä pinnoite.

Kosketuksen tunnistava elektroniikka on nykyisin yleensä toimintaperiaatteeltaan kapasitiivinen. Näytöt pystyvät lähes poikkeuksetta tunnistamaan useamman yhtäaikaisen kosketuksen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden muun muassa nipistyszoomaukseen.

Näyttötarkkuus kertoo kuinka monen kuvapisteen avulla näytöllä oleva kuva esitetään.

Näytön koko ilmoitetaan yleensä näytön lävistäjän pituutena, ja yksikkönä käytetään tuumaa. Esimerkiksi kymmenen tuuman tabletin näytön koko ristikkäisestä nurkasta toiseen on nimellisesti kymmenen tuumaa. Tarkemmissa teknisissä tiedoissa ilmoitetaan yleensä myös näytön tarkat todelliset mitat millimetreinä.

Kuvapisteiden tiheys vaikuttaa kuvan visuaaliseen laatuun. Kun kuvapisteitä on riittävän tiheästi, ihmisen silmä ei enää kykene erottamaan kuvapisteitä toisistaan, minkä ansiosta kuva näyttää miellyttävältä ja myös pienet yksityiskohdat erottuvat selkeästi.

Tabletteja käytetään yleisesti pelaamiseen, liikkuvan kuvan katseluun, musiikin kuunteluun ja lukemiseen. Tabletteihin saa myös kartta- ja navigointisovelluksia. Myös toimistosovelluksia on tarjolla.

Tietoliikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytännössä kaikissa tableteissa on mahdollisuus käyttää WLAN- ja Bluetooth-yhteyksiä. Tämän lisäksi tietoliikenne saattaa olla mahdollista myös matkapuhelinverkon kautta (fyysistä SIM-korttia ja/tai eSIMiä hyödyntäen).

Monissa tableteissa on kiihtyvyysanturi.

Usein tabletit varustetaan myös magneettikenttäanturilla, joka on tarkoitettu mittaamaan maan magneettikenttää. Sitä voidaan käyttää muun muassa suunnan määrittämiseen kompassisovelluksen avulla tai navigoinnin tukena.

Taulutietokoneissa on liitäntä ainakin akun lataamiseen tarvittavalle virran syötölle. Yleensä latauksessa käytetään liitäntää, jota käytetään myös tietoliikenteeseen.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Tablet computer