Thermopylain taistelu

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vain yksi epämääräinen lähde.

Thermopylain taistelu
Osa persialaissotia
Leonidas Thermopylaissa. Jacques-Louis Davidin maalaus vuodelta 1814.
Päivämäärä: ehkä elokuu 480 eaa. Paikka: Thermopylai Lopputulos: Persian voitto
Osapuolet
Persia	Helleeninen liitto
Komentajat
Kserkses I	Leonidas†
Vahvuudet
3,4 miljoonaa (Herodotoksen mukaan) 170 000 – 200 000 (nykyarvioiden mukaan)	300 spartalaista, 1 000 tegealaista ja mantineialaista, 120 orkhomenoslaista, 1 000 arkadialaista, 400 korinttilaista, 200 fleiuslaista, 80 mykeneläistä, 700 thespiailaista ja 400 thebalaista.[1]
Tappiot
ehkä 30 000	Ainakin 300, ehkä 4 000
Persialaissodat Efesos – Lade – Marathon – Thermopylai – Artemision – Salamis – Plataiai – Mykale – Eurymedon – Kyproksen Salamis

Thermopylain taistelu käytiin Persian sekä Kreikan kaupunkivaltioiden muodostaman helleenisen liiton välillä osana persialaissotia elokuussa 480 eaa. Kreikkalaiset pystyivät pidättelemään persialaisia Thermopylain solassa. Persialaisten onnistui kuitenkin kiertää kreikkalaisten asemien taakse ja tuhota kreikkalaiset joukot. Taistelussa kuoli kreikkalaisia johtanut Spartan kuningas Leonidas. Persialaisia johti kuningas Kserkses I.

Samaan aikaan kun Thermopylain taistelu käytiin myös Artemisionin meritaistelu kreikkalaisten ja persialaisten laivastojen välillä. Persialaiset lyötiin lopullisesti vasta myöhemmin samana vuonna käydyssä Salamiin meritaistelussa sekä vuoden 479 eaa. Plataiain taistelussa.

Vuonna 484 eaa. Kserkseen armeija saapui Vähään-Aasiaan ja rakensi sillan Hellespontoksen yli. Kreikkalaiset kaupunkivaltiot liittoutuivat pian Spartan johdolla. Uskonnollisista syistä kaupunkivaltiot eivät kuitenkaan lähettäneet kuin osan sotilaistaan vastustamaan persialaisia, ja toisaalta kreikkalaisten keskinäinen liittouma oli varsin hatara ja rikkonainen, sekä perustui lähinnä kansallistunteen varaan ja keskinäisten sotien rauhanehtoina annettuihin periaatelupauksiin (mikäli tuon ajan ajattelumallista voidaan käyttää termiä "kansallinen"), sillä kaupunkivaltiot olivat myös kilpailijoita keskenään ja pyrkivät näin ollen ajattelemaan vain omaa parastaan. Esimerkiksi Ateena ei lähettänyt yhtään hopliittiaan tähän taisteluun, koska pelkäsi kreikkalaisten nousevan kapinaan.

Spartasta lähti vain 300 hopliittia kuningas Leonidaan johdolla, koska armeija ei saanut poistua kaupungista uskonnollisen karneia-festivaalin aikana. Thermopylain sola valittiin taistelupaikaksi, koska siellä kreikkalaisten olisi helpompi puolustautua heitä monin kerroin vahvempia persialaisia vastaan. Kreikkalaisia oli ehkä yhteensä 7 000.

Kserkses saapui paikalle elokuussa. Hän ei uskonut, että pieni kreikkalaisjoukko pystyisi vastustamaan hänen armeijaansa ja antoi kreikkalaisille neljä päivää aikaa perääntyä solasta. Kreikkalaiset muodostivat falangin, joka kattoi koko solan. Herodotoksen mukaan kreikkalaiset löivät heitä vastaan hyökänneet persialaiset taistelun kahtena ensimmäisenä päivänä. Kolmantena päivänä Kserkses lähetti parhaimmat sotilaansa, persialaiset "Kuolemattomat", heitä vastaan. Myös tämä hyökkäys epäonnistui.

Toisena päivänä eräs kreikkalainen Efialtes loikkasi persialaisten puolelle ja kertoi Kserkseelle toisesta solasta, jota pitkin pääsisi kreikkalaisten selustaan. Sitä puolusti vain 1 000 miestä Fokiin maakunnasta. Fokislaiset perääntyivät puolustamaan omaa kaupunkiaan ja persialaiset pääsivät kiertämään kreikkalaisten selustaan. Leonidas ymmärsi, että tilanne oli toivoton ja lähetti pois kaikki paitsi omat 300 spartalaistaan. Ennen viimeistä taistelua vain 108 spartalaista oli vielä hengissä. Lakedaimonin lain, soturien lain, mukaan spartalaiset eivät saaneet koskaan perääntyä taistelukentältä. Erään teorian mukaan tämä laki johti siihen, että spartalaiset eivät kyenneet taktisiin manöövereihin, ja siten nimenomaan heidän kukistumiseensa kansana myöhemmin. Myös 600 thespiailaista päätti taistella spartalaisten rinnalla. Kaikki spartalaiset ja Leonidas itse kuolivat seuranneessa taistelussa.

Thermopylai on jäänyt historiaan maineikkaimpana esimerkkinä spartalaisesta sotilaskunniasta ja -kurista. Sitä pidetään myös historian kaikkien aikojen urhoollisimpana puolustustaisteluna. Herodotoksen mukaan kun Dienekes, eräs Spartan sotilas, kuuli liittolaisten sanovan persialaisten määrästä, että heitä on niin paljon, että heidän nuolensa pimentävät auringon, hän vastasi lakonisesti: "No hyvä, sitten saamme taistella varjossa".

Taistelupaikalle Thermopylain solaan pystytettiin myöhemmin muistomerkki, jossa luki kaatuneiden spartalaisten muistoksi Simonideen kirjoittama muistolause: Vieras, Spartaan vie tämä viesti / tässä uinumme käskyä noudattaen / Lakedaimonin lain. Toinen suomennos kuuluu: Vieras, Spartaan vie tämä viesti / me lepäämme tässä / täyttäen käskyä lain / maallemme uhrautuen.

Toisessa Thermopylain muistomerkissä on kirjoitettuna kuningas Leonidaan vastaus kuningas Kserkseen airuelle, joka tuli vaatimaan kreikkalaisia luopumaan aseistaan: "Tulkaa hakemaan" (m.kreik. μολὼν λαβέ, molōn labé).

Suomalaisessa sotilasperinteessä taistelu on innoittanut Thermopylain laulun.

Thermopylain taistelu on aiheena muun muassa seuraavista fiktiivisissä teoksista:

• Iivo Härkönen: Suomen Termopylai. (Runoja Karjalan vartiolla) Otava, 1940.

• Caroline Dale-Snedeker: Termopylain sankari. Romaani Kreikan sankariajalta. Kuopio: Ahjo, 1918.
• Steven Pressfield: Tuliportit. (Suomentanut Heidi Nieminen) Helsinki: Jalava, 2003. ISBN 951-887-299-6 (Gates of Fire, 1998.)
• Juuse Tamminen: Salamiin voittajat. Porvoo: WSOY, 1952.

• Frank Miller: 300. (Suomentanut Petri Silas) Tampere: Egmont, 2007. ISBN 978-952-469-662-3

• 300 spartalaista (1962) (engl. The 300 Spartans) Rudolph Maté, Gian Paolo Callegari
• 300 (2007) Zack Snyder, Kurt Johnstad, Michael Gordon, perustuu Frank Millerin sarjakuvaan.
• Mitäs me spartalaiset (2008) parodia elokuvasta 300.

• Ruotsalainen power metal -yhtye Sabaton on tehnyt Thermopylain taistelusta kertovan kappaleen ”Sparta” vuonna 2016 julkaistulle The Last Stand -albumilleen.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thermopylain taistelu Wikimedia Commonsissa

• Kaivauksia Termopylaissa. Kreikkalainen professori uskoo löytävänsä spartalaisten ja persialaisten haudat, Helsingin Sanomat, 10.07.1939, nro 181, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot