Toinen juutalaissota
| Toinen juutalaissota | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Juudea ensimmäisellä vuosisadalla | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
| 12 legioonaa, | satoja tuhansia | ||||||
| Tappiot | |||||||
| yksi legioona | 580 000 juutalaista, joista useimmat siviilejä | ||||||
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Toinen juutalaissota (hepr. מרד בר כוכבא), myös Bar Kokhban kapina, oli juutalaisten kolmas suuri kapina Roomaa vastaan. Sota päättyi roomalaisten voittoon, ja sen jälkeen suurin osa Palestiinan juutalaisista pakkosiirrettiin valtakunnan muihin osiin. Sodasta voidaan käyttää myös nimeä kolmas juutalaissota, jos vuosien 115–117 levottomuudet eli Kitos-sota, jonka kenraali Lusius Quietus kukisti, lasketaan varsinaiseksi sodaksi.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 66–73 käydyn ensimmäisen juutalaissodan jälkeen roomalaiset tiukensivat otettaan Juudeasta. Roomalaiset kärsivät raskaita tappiota ja menettivät kokonaisen legioonan ennen kapinan murskaamista vuonna 135.
Ensimmäisen juutalaissodan jälkeen roomalaiset alkoivat vahvistaa otettaan provinssista. Legioona X Fretensis käskettiin tukahduttamaan mahdolliset kapina-aikeet. Juutalaiset tunsivat itsensä petetyiksi, kun kävi ilmi keisari Hadrianuksen aikomus rakentaa toisen temppelin raunioille temppeli Juppiterille. Vuonna 131 Juudean kuvernööri nimesi kaupungin virallisesti Aelia Capitolinaksi.
Vuonna 132 juutalaiset nousivat kapinaan Simon bar Kokhban (Tähden pojan) johdolla[1] . Kapinan alettua hän julisti Israelin itsenäiseksi valtioksi. Rabbi Akiba piti Bar Kokhbaa Messiaana.
Lopputulos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmen vuoden kuluttua roomalaiset onnistuivat kukistamaan kapinan. Menetettyään Jerusalemin Bar Kokhba vetäytyi Betariin.
Hadrianus ryhtyi määrätietoisesti vainoamaan juutalaisia ja nimesi Juudean Syria Palaestinaksi ja Jerusalemin ”Aelia Capitolinaksi”. Siitä tehtiin roomalainen varuskuntakaupunki, jonne juutalaisilta oli pääsy kielletty. Suuri osa juutalaisista asui jo ennestään diasporassa eri puolella Rooman valtakuntaa, mutta tämän kapinan jälkeen valtaosa Palestiinassa vielä silloin asuneistakin pakkosiirrettiin valtakunnan muihin osiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kirjaviite for the year 136, see: W. Eck, The Bar Kokhba Revolt: The Roman Point of View, sivut. 87–88.