UPM Kymi

UPM Kymi on Kouvolan Kuusankoskella Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitseva tehdasintegraatti. Kymijoen rannalla olevalla Kuusanniemen tehdasalueella toimivat UPM Kymin paperitehdas ja sellutehdas. Tehtaiden päätuotteet ovat päällystämätön ja päällystetty hienopaperi sekä valkaistu koivu- ja havusellu. Sellutehdas on myös merkittävä bioenergian tuottaja ja Kymin sähköomavaraisuus on 85 prosenttia. Lisäksi sellun tuotannossa syntyy mäntyöljyä ja tärpättiä, jotka hyödynnetään biotalouden tuotteisiin. Kymin paperitehtaalla valmistetaan paperia kahdella paperikoneella sekä yhdellä päällystyskoneella. Jälkikäsittelyyn ja jalostukseen kuuluvat toimistopapereiden ja isojen graafisten arkkien leikkauslinjat. Hienopaperin valmistuksessa käytetään sataprosenttista kemiallista sellua. Tehtaiden puuraaka-aineina käytetään koivua, mäntyä ja kuusta. Kymin integraatin alueella työskentelee yhteensä noin 750 henkilöä paperi- ja sellutehtaan sekä konsernihallinnon palveluksessa. Tehdasalueella toimivat myös Kymin Voima Oy:n biovoimalaitos ja kalsiumkarbonaattia valmistava Schaefer Kalk Finland Oy:n tuotantolaitos. Nämä tuotantoyksiköt vaikuttavat osaltaan integraatin kiertotalouteen.^[1][2][3]

UPM:llä on ollut merkittävä vaikutus paikallisen yhteisön syntyyn ja kehitykseen Kouvolassa koko historiansa ajan. Tänä päivänä UPM on alueella merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja. Kymin paperin- ja selluntuotannon historia ulottuu 1800-luvulle: ensimmäiset paperitehtaat perustettiin vuonna 1872 Kymintehtaan alueelle ja Kuusaansaareen. Sulfiittisellun tuotanto käynnistyi 1886 Kuusaansaaressa. Kuusanniemessä sulfaattisellun tuotanto aloitettiin 1964 ja ensimmäinen paperikone (PK7) käynnistettiin vuonna 1970. Nykyisin Kymin paperitehdas kuuluu UPM:n paperiliiketoimintaan ja on yksi UPM Communication Papers Oy:n tehtaista. Kymin sellutehdas kuuluu yhtiön selluliiketoimintaan (UPM Biorefining).

Kreivi Carl Robert Mannerheim perusti Kuusankoski Aktiebolagin (perustava kokous 15.1.1872). Forssalaisen teollisuusmiehen Axel Wilhelm Wahrenin johdolla sovittiin Kymiyhtiön perustamisesta sekä puuhiomon ja paperitehtaan rakentamisesta Kuusankosken äärelle (29.2.1872). Toiminta Kuusankoskella alkoi heti, vaikka viralliset perustamisasiakirjat allekirjoitettiinkin vasta vuotta myöhemmin. Perustettu yhtiö sai nimekseen Kymmene Aktiebolag. Vuonna 1873 Kuusankoski Aktiebolagin paperikone (2.7.1873) ja hiomo käynnistyivät. Kymmene Ab:n puuhiomo ja ensimmäinen paperikone käynnistyivät 1874. Sulfiittiselluloosatehdas käynnistyi syyskuussa 1886 Kuusaansaaressa ja Kymintehtaalla maaliskuussa v. 1887.

Hugo Simberg suunnitteli aarnikotkan Kymmene Ab:n liikemerkiksi 1899. Nykyisin se on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut liikemerkki. ^[4]

Vuonna 1904 Kymmene Aktiebolag osti sekä Kuusankoski Osakeyhtiön että Tampereen Kattohuopatehdas Osakeyhtiön omistaman Voikkaan tehtaan. Kaupalla syntyi yksi maailman suurimmista metsäteollisuusyrityksistä.

Yhtiön poika- ja tyttöammattikoulu aloitti toimintansa 1914. ^[5]

Vuonna 1915 Kymmene Ab osti Juantehdas Osakeyhtiön sen hioketuotannon ja metsäomistuksien vuoksi.^[5] Kymmene Ab osti Hallan sahan Kotkasta 1916.^[6]

Vuonna 1922 metsävarojen lisäämiseksi ostettiin Kissakoski Osakeyhtiö ja Verlan puuhiomo ja pahvitehdas.

Vuonna 1930 kansainvälistyminen alkoi Blackburnista Englannista ostetun Star Paper Mills Limitedin myötä. Seuraavana vuonna yhtiön omistukseen siirtyi Yorkshire Paper Mills.^[7] Näillä kaupoilla pyrittiin varmistamaan paperimyynti tullien kiristyessä. Kymiyhtiön päällystetyn paperin valmistamisen historia alkoi Star Paperin tehtaalla 1930-luvun lopulla.

Vuonna 1933 Kymmene Ab hankkii osake-enemmistön valimo- ja rautateollisuutta harjoittavasta Högforsin Tehdas Osakeyhtiöstä muun muassa puuhuollon varmistamiseen. Myös Kymiyhtiön pääkonttori valmistui (myöhemmin Griffin House) samana vuonna.^[8] Suunnittelijana oli Bertel Liljequist.

Kymiyhtiön ammattikoulun suunnittelu ja rakentaminen tapahtui vaiheittain ja se valmistui vuonna 1933.^[5]

Vuonna 1935 toispuoleisesti kiillotettua paperia valmistava paperikone PK1 rakennettiin Kuusaansaareen. Vuonna 1936 yhtiön nimeksi tuli Kymin Osakeyhtiö - Kymmene Aktiebolag. PK2 valmistui Kuusaansaareen 1936. Vuonna 1945 sodan jälkeisen rauhanteon yhteydessä Kymin Osakeyhtiön vuonna 1935 ostaman Läskelä Oy:n kaksi paperitehdasta ja paljon metsäomaisuutta jäi rajan taakse. Paperin päällystämistä kokeiltiin Kymin pienimmällä koneella PK 5:llä vuonna 1957.

Vuonna 1964 Kuusanniemen uusi kaksilinjainen sulfaattisellutehdas käynnistyi ja 1966 tehtiin päätös ensimmäisen päällystyslaitoksen (C1) rakentamisesta Kymintehtaalle. Laitos otettiin käyttöön vuonna 1968.

Vuonna 1969 yhdessä Oy Kaukas Ab:n kanssa Länsi-Saksaan perustetun tytäryhtiön Nordland Papierin ensimmäinen paperikone aloitti toimintansa. 1970 Euroopan suurimpiin kuulunut hienopaperikone PK 7 käynnistyi Kuusanniemessä. Samana vuonna Oy Finnish Peroxides Ab perustettiin yhdessä Laporte Industries Ltd:n ja Solvay & Cie S.A.:n kanssa. Tehdas aloitti toimintansa 1972.

Vuonna 1975 yhtiön nimi muutettiin liittyen laajaan yrityskuvan uudistamiseen. Uudeksi nimeksi tuli Kymi Kymmene Oy. Uusi päällystyslaitos rakennettiin Kymintehtaalle (C2) samana vuonna.

Vuonna 1977 Kuusanniemen sellutehtaan kolmas linja käynnistettiin ja Kymintehtaalla sijaitseva sulfiittisellutehdas pysäytettiin. Vuonna 1977 Papeteries Boucher (Papeteries de Docelles) ostettiin Ranskasta.

Vuonna 1983 Kymi Kymmene Oy:n ja Oy Strömberg Ab:n yhtiökokoukset hyväksyvät yhtiöiden sulautumisen. Nimeksi tuli Kymi-Strömberg Oy. Yhtiöön muodostettiin kaksi teollisuusryhmää, joista Kymin ryhmään kuuluvat metsä- ja kemianteollisuus ja Strömbergin ryhmään sähkö-, elektroniikka- ja metalliteollisuus.

Tuohon aikaan maailman suurin hienopaperikone PK 8 käynnistyi Kuusanniemessä vuonna 1983.

Vuonna 1985 Högforsin valimo myytiin. Vuonna 1986 Oy Kaukas Ab ja Oy Kymi-Strömberg Ab yhdistyivät ja konserni jaettiin tuotantoryhmiin. Kymin ryhmään kuuluivat Kymin paperitehdas, Kuusanniemen sellutehdas ja kemiantehtaat sekä kartonki- ja jalostusteollisuus. Kaukas ja Voikkaa muodostivat hiokepitoisia painopapereita valmistavan tuotantoryhmän. Koko Strömbergin teollisuusryhmän sähkö- ja lämpötekninen liiketoiminta myytiin.

Vuonna 1987 konsernin nimeksi tulee Kymmene Oy. Caledonian Paper perustetaan Britanniaan.

Vuonna 1988 PK 9 käynnistyi Kuusanniemessä. Kymin ensimmäinen päällystyskone (C1) pysäytettiin. Keltin, Kuusankosken ja Voikkaan voimalaitokset myytiin loppuvuodesta. Samalla voimalaitokset vuokrattiin ja yhtiö käytti edelleen niiden tuottaman sähkövoiman tuotannollisessa toiminnassaan. Oy Wilh. Schauman Ab sulautuu Kymmene Oy:hyn. Vuonna 1989 Kymintehtaalle 1975 rakennettu päällystyslaitos uusittiin ja otettiin käyttöön (C2). Myös Kuusanniemen sellutehtaan biologinen puhdistamo käynnistyi 1989.

Vuonna 1990 teollisuusryhmistä tuli yhtiöittämisen kautta Kymmene Oy:n sataprosenttisia tytäryhtiöitä: Kaukas Oy (Voikkaan ja Lappeenrannan seudun laitokset), Kymin Paperiteollisuus Oy, Wisaforest Oy Ab ja Schauman Wood Oy. Kuusanniemen ja Kymintehtaan tehtaista muodostetaan Kymin Paperiteollisuus Oy. Chapelle Darblay ostettiin Ranskasta.

Vuonna 1991 Kymin Paperiteollisuus Oy myi Kuusankoskella sijainneet kloori- ja klooridioksiditehtaansa sekä osuutensa Finnish Peroxidesta Kymmene Oy:n ja Nokian omistamalle Finnish Chemicals Oy:lle.

Vuonna 1995 Yhtyneet Paperitehtaat Oy sulautui Repola Oy:hyn. Kymmene Oy ja Repola päättivät fuusioitumisesta syksyllä 1995. Fuusiosta syntyi yksi maailman suurimmista metsäteollisuusyrityksistä, UPM-Kymmene Oy. Aina vuoteen 1995 asti Kymmene-konsernin pääkonttori sijaitsi Kuusankoskella, kunnes Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Kymmenen fuusioiduttua pääkonttori siirtyi Helsinkiin. Näkyvin osa tehtaan perintöä on UPM:n tunnettu, aarnikotkaa esittävä logo, jonka Hugo Simberg alun perin suunnitteli Kymin paperitehtaan käyttöön. UPM-Kymmene aloitti toimintansa virallisesti 1.5.1996. Kymin Paperiteollisuus Oy muuttui UPM-Kymmene Oy:n tulosyksiköksi ja ryhtyi käyttämään nimeä Kymi. Vuonna 1997 UPM-Kymmene Oy:stä tuli julkinen yhtiö uuden osakeyhtiölain mukaisesti. Vuonna 1998 Kymi yhtiöitettiin ja nimeksi tuli 1.1.1998 alkaen Kymi Paper Oy. Päällystyslaitos ja hiomo lakkautettiin.

Vuonna 2001 uusi päällystyskone (C3) ja täysin uudistettu PK 8 otettiin käyttöön. Uuden koneen vihkiäiset pidettiin 5.8.2002.

Vuonna 2002 Kymin höyryvoimalaitos pysäytettiin. Pohjolan Voima Oy:n ja Kouvolan Seudun Sähkö Oy:n omistaman Kymin Voima Oy:n voimalaitos otettiin käyttöön.^[9]

Vuonna 2003 tammikuun 1. päivä Kymi Paper Oy sulautui emoyhtiöön ja yksikön nimeksi tuli UPM-Kymmene Oyj, Kymi. Henkilöstön määrä oli noin 1300. Vuonna 2004 tehtaan käyttönimeksi tuli UPM Kymi ja yhtiön käyttönimeksi UPM. Vuonna 2005 Kuusaansaaren PK 1 ja PK 2 pysähtyivät. Vuonna 2006 PK 7 pysähtyi ja UPM aloitti sellutehtaan kemikaalien talteenottolaitoksen uusinnan. Kymin palveluksessa oli tuolloin noin 1 200 henkilöä. Voikkaan tehdas ajettiin alas syyskuun 2006 loppuun mennessä ja noin 670 henkilö menetti työnsä.^[10][11]

Kymin teollisuusoppilaitoksessa loppui koulutustoiminta 2006.

Vuonna 2008 Kymin sellutehtaan kemikaalien talteenottolaitos käynnistyi, ja laitoksen vihkiäisjuhlaa vietettiin 16.10.2008. Hankkeen kokonaiskustannukseksi tuli noin 360 milj. euroa. ^[12] Vuonna 2011 PK 7:n myynnistä tehtiin sopimus venäläisen kartonginvalmistajan kanssa. Samana vuonna UPM ilmoitti happivalkaisuinvestoinnista sellutehtaan kuitulinjalle. Kymin ja Kaukaan tehtaille nimitettiin yhteinen tehtaanjohtaja Juha Kääriäinen. Integraattina Kymi kuului nyt UPM:n selluliiketoimintaan, ja sen palveluksessa työskenteli noin 600 henkilöä.

Vuonna 2012 isojen graafisten arkkien (folioarkkien) valmistus alkoi paperitehtaalla ja uudelle arkkileikkauslinjalle palkattiin 24 henkilöä. Linjan nimeksi vakiintui foliosali. Sellutehtaan koivukuitulinjaa uudistettiin happivalkaisulla ja ruskean massan pesulla vuonna 2012.

Vuonna 2014 aloitettiin sellutehtaan 160 miljoonan euron laajennusinvestointi (Kymi-700). Siihen kuului muun muassa: uusi kuorimo, uusi sellun kuivauskone ja kuitulinjan modernisointi. Investoinnin ansiosta sellutehtaan vuosituotanto nousi 170 000 tonnia eli yhteensä 700 000 tonniin. Investoinnin myötä integraatin energiatehokkuus sekä toiminnan joustavuus paranivat ja vuosittainen puuntarve nousi noin 3 miljoonaan kuutiometriin. Markku Laaksonen nimitettiin integraatin johtajaksi ja Juha Kääriäinen siirtyi Uruguayn tehtaalle.

Vuonna 2015 arkkisalissa tuotannon aloitti kolmas A4-leikkurilinja. Loppuvuodesta 2015 sellutehtaan Kymi-700 -laajennusinvestointi otettiin käyttöön ja uuden sellun kuivauskoneen vihkiäisiä vietettiin tammikuussa 2016.^[13] ​Junaliikenne sellun lastaukseen uudella raideosuudella alkoi 5. kesäkuuta 2015. Vanha kuivauskone pysähtyi kesällä 2015 ja se purettiin. Vuoden 2016 heinäkuussa sellutehtaalla käynnistettiin 98 miljoonan laajennusinvestointi, joka nosti sellun tuotantokyvyn 870 000 tonniin valkaistua koivu- ja havusellua vuodessa. Jäteveden käsittelyssä otettiin käyttöön uudet jäteveden jäähdytystornit.^[14]

UPM Paper Ena Oy perustettiin 2016 ja Kymin paperitehdas oli yksi tähän uuteen osakeyhtiöön kuuluvista yksiköistä. Kymin paperitehtaan johtaja Matti Laaksonen nimitettiin myös Kaukaan paperitehtaan johtajaksi. Isojen arkkien leikkauksessa, foliosalissa, käynnistyi loppuvuodesta uusi isojen arkkien leikkauslinja. Jyri Kylmälä nimitettiin Kymin integraatin johtajaksi 1. maaliskuuta 2018. PK 9:llä tehtiin automaation uudistuksia vuonna 2018.

26. huhtikuuta 2018 UPM Paper ENA:n uudeksi nimeksi ilmoitettiin UPM Communication Papers. ^[15]

Kymin paperitehtaalla toiminnassa on kaksi paperikonelinjaa (PK 8 ja PK 9) sekä toimistopaperien ja isojen painopaperiarkkien leikkauslinjat (2020). Katso paperitehtaan aikaisempi toiminta Kymintehtaalla ja Kuusaansaaressa .

Paperitehtaan tuotteita (2020) ovat painopaperit, toimistopaperit, digipaperit, erikoispaperit.^{[16] [17]}

Sellutehtaan tuotantokyky on 870 000 tonnia/v valkaistua koivu- ja havupuusellua, joita käytetään erilaisiin paperilaatuihin, kartonkiin ja pehmopapereihin (2020). Sellutehdas tuottaa myös lämpöä ja sähköä. Yli 90 prosenttia energiasta tuotetaan uusiutuvilla biopolttoaineilla. Tuotannon tähteenä syntyy mäntyöljyä ja tärpättiä.^[16]

Lyhytkuituinen sellu (UPM Betula). Raaka-aineena koivu

Pitkäkuituinen sellu (UPM Conifer). Raaka-aineena mänty ja kuusi.

Katso myös aikaisemmat tiedot Kuusaansaaren ja Kymintehtaan sellun ja hiokkeen tuotannosta.

Kymin Voima Oy ^[9] on Pohjolan Voima Oy:n (76 %) ja KSS Energia Oy:n (24%) omistama bioenergian tuotantoyhtiö. Kymin Voiman biovoimalaitos sijaitsee Kymin tehdasalueella Kuusanniemessä. Laitoksen käyttö tapahtuu Kymin sellutehtaalta käsin. Voimalaitos toimittaa Kymin paperitehtaalle ja sellutehtaalle prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Kaupungin energiayhtiön jakeluverkkojen kautta sähköä ja kaukolämpöä menee tarvitseville Kouvolaan ja koko maahan.

Kymin Voima Oy:n biopolttoainekattila (2002 -) polttoaineteho 295 MW, sähköteho 80 MW, kaukolämpö 70 MW, höyryt 125 + 107 MW

Integraatin alueella toimii myös (Faxe Kalk, JM Huber, nyk. Schaefer Kalk Finland Oy) täyteainekarbonaatin valmistuslaitos (1994-). ^[18]

Kuusanniemen tehdasaluetta palvelemaan rakennettiin vuonna 1964 Kymintehtaan läheisyydestä alkava ja Rapakosken yli Eerolaan Kuusankosken asemalle kulkeva osuus leveäraiteisesta Kouvola–Kuusankoski-radasta, joka jatkui Pessankosken sillan yli myös Voikkaan tehtaille.

Tehdasalueen vaihtotöissä käytettiin keltaiseksi maalattuja teollisuusvetureita. Aiemmin samoja vetureita käytettiin yhdessä Voikkaan paperitehtaan kanssa. Vaihtotyöt UPM-Kymmene Oyj:n omalla kalustolla loppuivat Kuusankoskella vuodenvaihteessa 2008–2009.

• Nro 2000 Dv15 (Myyty Imatran Veturipalvelu Oy:lle vuodenvaihteessa 2008–2009, Käytössä Imatralla)
• Nro 15 Valmet Move 66 (myyty MVH:lle vuonna 2007)
• Nro 14 Valmet Move 90 (Myyty Imatran Veturipalvelu Oy:lle Anjalankoskelle vuodenvaihteessa 2008–2009)
• Nro 13 Valmet Move51h vuosimalli 1960 (käytössä 1960-1979 ja 1983-198x. Käytössä 1979–1983 Hallan sahalla)
• Nro 12 Valmet Move51m (siirretty Hallan sahalle varaveturiksi)
• Nro 10 Valmet Move 66 1973 (siirretty Kaukaalle vuonna 1996)

Tehtaalla on ollut myös muita vetureita.

• Laatujärjestelmä ISO 9001
• Ympäristöjärjestelmä, ISO 14001 ja EMAS
• Energiatehokkuusjärjestelmä, 2014 (ETJ+)
• Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001 (tulossa ISO 45001)
• ISO 22000 – Elintarviketurvallisuusjärjestelmän standardi
• PEFC™ ja FSC®
  • Puuraaka-aine
• EU:n ympäristömerkki
  • Päällystetty ja päällystämätön hienopaperi
  • UPM sellut on hyväksytty käytettäväksi EU-ympäristömerkki ja Joutsenmerkki-paperituotteissa ^[1]

• Voikkaan paperitehdas
• Kuusaansaaren paperitehdas
• Kymintehdas
• Suomen paperiteollisuus

• Ahvenainen, Jorma. Paperitehtaista suuryhtiöksi, Kymin Osakeyhtiö vuosina 1918-1939, Kymin Osakeyhtiö 1972, ISBN 951-95014-2-8
• Talvi, Veikko. Pohjois-Kymenlaakson teollistuminen, Kymin Osakeyhtiön historia 1872-1917. Kymi Kymmene Oy 1979, ISBN 9519070044
• Hoving, Victor. Kymin osakeyhtiö 1872-1947. Kymin osakeyhtiö 1947.

• Viralliset verkkosivut