Diego de Landa
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Diego de Landa (1524–1579) oli espanjalainen Jukatanilla toiminut prelaatti, jonka muistiinpanojen avulla onnistuttiin tulkitsemaan mayojen kirjoitusjärjestelmää.[1]
De Landa toimi piispana Jukatanin roomalaiskatolisessa hiippakunnassa. Hän syntyi vuonna 1524 Espanjan Cifuentesissa ja liittyi jo 16-vuotiaana fransiskaanisääntökuntaan. Vain 24-vuotiaana tämä ilmeisen lahjakas ja rohkea munkkiveli lähetettiin käännyttämään kristinuskoon mayoja, joiden aluetta oli juuri saatu miehitettyä sen verran, että sitä voitiin kutsua Espanjan voittomaaksi – todellisuudessahan mayat tekivät järjestäytynyttä vastarintaa vielä puolitoista vuosisataa. 37-vuotiaana Landa nimitettiin Jukatanin provinsiaaliksi eli piispan alaiseksi lähetysalueen johtajaksi. Landa otti virkansa vakavasti: hän opetteli mayakieliä ja paneutui maan oloihin ollen jatkuvasti liikkeessä ympäri Jukatania. Apuna hänellä oli kaksi kastettua mayaa: Mayapanin vanhan Cocom-dynastian vesa Nachi Cocom sekä Gaspar Antonio Chin.
Vaikka Diego de Landa osoitti aitoa kiinnostusta mayojen elinoloihin ja kulttuuriin, heidän uskontoonsa hän suhtautui täysin leppymättömästi. Se oli hävitettävä, vaikka sitten tulella ja miekalla. Manín torilla vuonna 1562 järjestämässään autodaféssa provinsiaali poltatti 27 korvaamatonta hieroglyfikääröä, koodeksia, ja noin 5000 puista "epäjumalankuvaa". Intiaaneja vangittiin ja kidutettiin joukoittain. Landan esimies, piispa Francisco Toral kannatti kuitenkin paljon lempeämpää linjaa. Elokuussa 1562 hän järjesti Jukatanilla tarkastuksen ja piti Landan toimintaa niin kohtuuttomana, että vapautti hänen vangitsemansa mayat ja lähetti provinsiaalin itsensä Espanjaan kuulusteltavaksi toimivaltuuksien ylittämisestä. Intian neuvosto vapautti Landan syytteistä, mikä johtunee kuitenkin enemmän Landan vaikutusvaltaisista tukijoista kuin hänen viattomuudestaan. Vapauttavasta tuomiosta huolimatta Landa pääsi palaamaan Jukatanille vasta vuonna 1573, piispa Toralin kuoleman jälkeen. Tuolloin Diego de Landa nimitettiin Jukatanin ensimmäiseksi piispaksi. Hän kuoli 54-vuotiaana Méridassa vuonna 1579. Hänelle on pystytetty muistomerkki Izamalin kaupungin keskusaukiolle.
Intian neuvostolle Landa kirjoitti tutkielman Relación de las Cosas de Yucatán eli "Kertomus Jukatanin asioista". Kirjassa Landa paljastuu aidoksi renessanssipersoonaksi: hän on kiinnostunut kaikesta alkaen Jukatanin eläimistöstä ja päätyen mayojen hautauskäytäntöihin. Entisiä seurakuntalaisiaan Landa kuvaa yleensä myönteisesti ylistäen mayojen korkeaa moraalia, vaikka intiaanien uskonto saa myös kirjassa kuulla kunniansa. Landa ei kiistä espanjalaisten mayoille aiheuttamia vahinkoja:
»Ennen espanjalaisten valloittajien tuloa intiaanit elivät kaupungeissa noudattaen hyviä tapoja. Paikat pidettiin kunnossa, rikkaruohot kitkettiin ja kaikenlaisia hyötypuita istutettiin. Keskellä kaupunkia sijaitsivat temppelit kauniine pihatasanteineen, ja temppelien ympärillä olivat ensin päälliköiden ja pappien ja sitten muiden korkea-arvoisten ihmisten talot. Vasta niiden jälkeen tulivat rikkaiden ja muiden arvossa pidettyjen ihmisten talot, ja kaikkein kauimpana asuivat vähäväkiset. -- viljelmille oli istutettu viinipuita ja kylvetty puuvillaa, pippuria ja maissia. -- Mutta kun espanjalaissodat alkoivat, intiaanit hajaantuivat metsiin." (luku XVI: s. 61-62)»
Landa ei myöskään lähde arvuuttelemaan maya-alueen upeiden rakennusten luojiksi egyptiläisiä tai foinikialaisia, niin kuin jotkut yhä tekevät, vaan pitää itsestään selvänä, että ne ovat intiaanien luomuksia.
»Intiasta ei ole löydetty mitään yhtä merkittävää kuin Jukatanin lukuisat suuret ja loisteliaat rakennukset. Niitä on runsaasti joka puolella, ja ne on suorastaan hämmästyttävän taitavasti rakennettu. -- On turha väittää, että jotkut muut kansat olisivat ensin alistaneet intiaanit ja sitten pystyttäneet nämä rakennukset, sillä on olemassa merkkejä siitä, että rakentajat ovat olleet alastomia intiaaneja. (luku XLII: s. 170-171)»
Jos Landa itse oli aikoinaan ristiriitainen toisaalta ymmärtäessään, toisaalta tuhotessaan mayakulttuuria, on hänen perintönsä sitäkin ristiriitaisempi. Hänet voidaan nimittäin muistaa yhtä aikaa koodeksien polttaja-inkvisiittorina sekä miehenä, jonka ansiosta osaamme nykyisin lukea mayojen hieroglyfejä. "Kertomukseensa" Landa näet tallensi myös yhteenvedon mayojen kirjoitusjärjestelmästä ja kalenterista, mikä puutteistaan huolimatta auttoi neuvostotutkija Juri Knorosovia avaamaan vuoteen 1945 uinuneet mayaglyfit tutkijoiden luettavaksi.
"Kertomus Jukatanin asioista" on myös ainutlaatuinen kansatieteellinen dokumentti katoavasta maailmasta. Lisäksi se on (ilmeisesti) ainoa suomeksi julkaistu aikalaiskuvaus mayoista. Vaikkei se kuvaa mayakulttuuria sen kukoistusvaiheessa, antaa se kuitenkin mielenkiintoista ja elävästi kerrottua tietoa mm. luonnosta, elinkeinoista ja arkielämästä ylipäätään. Näistä asioista ei muista lähteistä löydy kovin paljon tietoa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): ”Landa, Diego de”, Kuka teki mitä, The Mitchell Beazley kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos, s. 148. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fray Diego de Landa: Kertomus Jukatanin asioista. LIKE, 1998. ISBN:951-578-453-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- artikkeli englanniksi (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||
