Edam (juusto)

Edam
Edamjuustoa.
Edamjuustoa.
Alkuperä
Alkuperämaa Alankomaat
Alue tai kunta Edam
Tiedot
Tyyppi juusto
Pääainesosat lehmänmaito

Edam on vaaleankeltaista kypsytettyä juustoa, jossa on perinteisesti punainen parafiinikuori. Juusto on alun perin kotoisin pohjoishollantilaisesta Edamin kaupungista.[1]

Edamjuustoa kaupan edustalla.

Edam on saanut nimensä Pohjois-Hollannissa sijaitsevan Edamin kaupungin mukaan, joka on jo pitkään tunnettu juustojen kauppapaikkana. Juustoa on viety ulkomaille kaupungin sataman kautta, josta se levisi ympäri maailmaa alankomaalaisten laajojen kauppaverkostojen mukana. Juuston valmistustavan takia edam säilyi hyvin ja sitä saatettiin kuljettaa laivoilla pitkiä matkoja. Nimeä edam alkoivat käyttää itse asiassa Saksan Reininmaalta lähtöisin olevat kauppiaat, jotka viittasivat juustoon sen vientisataman mukaan. Historiallisissa lähteissä ensimmäinen viite juustoon on vuodelta 1439. Juustolla ei ole nimisuojaa ja siitä onkin valmistettu sittemmin useita eri muotoja ulkomailla.[2] Suomessa Valio alkoi valmistaa edamia Viipurin meijerillä vuonna 1925.[3]

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edamia myydään nykyisin pääasiassa kahtena eri tyyppinä. Alankomaissa juustoa valmistetaan edelleen maatiloilla perinteiseen tapaan, mutta ulkomailla yleisiä ovat teollisesti tuotetut edamjuustot. Suurin piirtein 1600-luvun paikkeilla alankomaalaisia juustoja, kuten edamia ja goudaa alettiin upottaa kuumaan heraan juuston puristamisen ja suolaamisen jälkeen. Menetelmä paransi juuston säilyvyyttä merkittävästi. Edamille ominaisena pidetty piirre on ollut sen punainen kuori. Aikanaan väri saatiin aikaan kasvisten siemenistä, mutta nykyisin siihen käytetään vahaa. Perinteiseen tapaan valmistetut edamjuustot ovat pyöreitä painoltaan 1–1,5 kiloa. Nykyisin juuston valmistamiseen käytetään pääasiassa pastöroitua lehmänmaitoa. Tavallinen kypsymisaika on noin kolme kuukautta. Teollisesti tuotetut juustot ovat tavallisesti rakenteeltaan kumisempia.[2]

Edamin käyttö on nykyisin suosittua etenkin aamiaisen yhteydessä. Etenkin nuorta juustoa voidaan myös sulattaa ja raastaa. Alankomaissa juustoa saatetaan tarjoilla suklaan ja munien kanssa.[2]

  1. Suova, Maija (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 105. WSOY, 1958.
  2. a b c Catherine Donnelly: The Oxford companion to cheese, s. 246–247. Oxford University Press, 2016. ISBN 9780199330881 (englanniksi)
  3. Ruokavuodet 1900–1940-luvut (pdf) (s. 16) Martat 5 • 2007. Martat. Viitattu 24.7.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]