Hattula

Hattula
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°03′20″N, 024°22′15″E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Hämeenlinnan seutukunta
Kuntanumero	082
Hallinnollinen keskus	Parola
Perustettu	1868
Kuntaliitokset	Vanaja (1967, osa) Tyrväntö (1971)
Kokonaispinta-ala	427,39 km² 234:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	357,79 km²
– sisävesi	69,60 km²
Väkiluku	9 358 103:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	26,16 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	17,4 %
– 15–64-v.	59,3 %
– yli 64-v.	23,3 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	97,1 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	2,5 %
Kunnallisvero	8,10 % 242:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Pekka Järvi
Hallituksen puheenjohtaja	Ellen Rydbeck[6]
Kunnanvaltuusto	33 paikkaa
– puheenjohtaja	Kari Ventola[7]
2021–2025[8]  • Kok.  • PS  • SDP  • Kesk.  • Vas.  • Muut  • KD  • Vihr.	9 7 6 4 2 2 2 1
hattula.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa. Kunnassa asuu 9 358 ihmistä^[2], ja sen pinta-ala on 427,39 km², josta 69,6 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 26,16 asukasta/km².

Hattulan naapurikuntia ovat Hämeenlinna sekä Pirkanmaan puolella sijaitsevat Pälkäne ja Valkeakoski. Ennen vuoden 2009 alussa toteutettua Hämeenlinnan suurta kuntaliitosta naapurikuntia olivat edellisten lisäksi Hauho, Kalvola, Renko ja Tammela. Hattulaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.

Hattula tunnetaan erityisesti pitkästä historiastaan merkittävänä varuskuntapaikkakuntana sekä kirkkohistoriallisena pyhiinvaelluskohteena. Siellä sijaitseva koko historiallisen Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, toimi jo keskiajalla merkittävänä pyhiinvaelluskohteena.

Alueella, jossa nykyisin toimii Panssariprikaati, on vieraillut vuosisatojen aikana useita kuninkaallisia ja keisarillisia vieraita tarkastamassa sotaväkeään kuten Ruotsin kuningas Kustaa III ja Kustaa IV Adolf.^[9]

Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Parolannummella vuonna 1819.^[10] Vuonna 1863 Hattulaan suuntautuneella matkallaan keisari Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin tasaveroiseksi ruotsin kielen kanssa. Aleksanteri II tapasi senaattori Johan Vilhelm Snellmanin Parolassa.^[11] Parolan leijona -muistomerkki pystytettiin tapaamisen kunniaksi vuonna 1868.^[12] Tämän tapahtuman kunniaksi Hattulan kunta on julistautunut suomen kielen kunnaksi.

Hattulassa sijaitsee myös 2016 käyttöön otettu monitoimirakennus Juteinikeskus, jossa sijaitsee esimerkiksi alakoulu, liikuntasali ja kouluravintola. Juteinikeskus edustaa uudenlaista opetuskulttuuria muun muassa avoimine oppimisympäristöineen, sähköisine opetusmateriaaleineen sekä henkilökohtaisine päätelaitteineen.^[13] Juteinikeskus on nimetty Hattulassa syntyneen kirjailija Jaakko Juteinin mukaan.^[14] Juteinia pidetään Suomen ensimmäisenä kirjailijana.^[14]

Hattulan kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee noin 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat muun muassa kunta sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Hattulan kunnan työttömyysaste on noin 7,4 prosenttia^[15] (2017). Kunnassa toimii myös vapaaehtoinen palokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.

Kunnassa toimii viisi alakoulua: Juteinin, Lepaan, Nihattulan, Parolan ja Pekolan koulut. Tämän lisäksi kunnan keskustassa Parolassa toimivat Parolan yhteiskoulu ja Parolan lukio. Parolan lukio aloitti uusissa kampusmaisissa tiloissa kunnan keskustaajamassa syksyllä 2020.^[16]

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2022 lopussa Hattulassa oli 9 359 asukasta, joista 6 927 asui taajamissa, 2 348 haja-asutusalueilla ja 84:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hattulan taajama-aste on 74,0 %. Hattulan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:^[18]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama käsittää Hämeenlinnan keskustan lisäksi myös Hattulan kunnan keskustan, Parolan.^[18] Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Lepaa lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hattulassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[19]

• Hattulan seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hattulan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.^[20]

Helluntaiseurakunta Hattulan Kotikirkko järjestää aktiivisesti toimintaa ja pitää hyvän tahdon kirpputoria omalla helluntaikirkollaan Mierolassa.^[21]

Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan keskustaajaman Parolan kautta kulkee myös Suomen päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti, jota pitkin pääsee esimerkiksi Hämeenlinnaan tai Tampereelle.

Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Jokivarsi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Lusi, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Peltokylä, Pyhälahti, Rahkoila, Retula, Saari, Sattula, Siukola, Takajärvi, Tenhiälä, Tyrväntö, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.

Hattulan kunnanvaltuustossa on 33 jäsentä. Vuoden 2021 kuntavaaleissa kokoomus sai yhdeksän paikkaa, perussuomalaiset seitsemän, SDP kuusi, keskusta neljä, Huomisen Hattula, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit kaksi sekä vihreät yhden.^[8] Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii perussuomalaisten Kari Ventola^[7], ja kunnanhallituksen puheenjohtajana kokoomuksen Ellen Rydbeck^[6]. Hattulassa toimii myös nuorisovaltuusto^[23].

Hattulan kunnanjohtajana toimii Pekka Järvi. Hänet valittiin virkaan syyskuussa 2021, mutta hän oli toiminut edellisen kunnanjohtajan Katariina Koiviston viransijaisena elokuusta 2020.^[24]

20. syyskuuta 2006 Hattulan kunnanvaltuusto päätti jäädä ulos vuoden 2009 alussa toteutuneesta Hämeenlinnan seudun kuntaliitoshankkeesta. Hattulasta kuitenkin liitettiin pieni alue, jotta Hämeenlinnaan yhdistyneellä Kalvolalla ja Kanta-Hämeenlinnalla olisi maayhteys.^lähde?

Hattulan kunnanvaltuustoon on kuulunut vuoden 2021 vaaleista lähtien 33 jäsentä. Vuosina 1976–1988 valtuustoon kuului 27 jäsentä ja vuosina 1988–2021 35 jäsentä. Vuoteen 1996 asti valtuuston suurin puolue oli SDP. Sittemmin kokoomus on ollut valtuuston suurin puolue lukuun ottamatta vuoden 2004 vaaleja, joissa Hattulan Sitoutumattomat ja SDP saivat molemmat kymmenen paikkaa.^lähde?

Hattulan keskeisimmät nähtävyydet perustuvat kunnan pitkään historiaan kirkollisena pyhiinvaelluskohteena sekä Parolannummen varuskunnan sijaintipaikkana. Parolan varuskunnassa toimii Panssariprikaati. Varuskunnan lähistöllä ovat myös panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa esittelevä Panssarimuseo sekä Andreas Fornanderin Parolan leijona -veistos. Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa. Yli viisimetrinen muistomerkki sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.

Hattula on suuri golfpitäjä. Siellä sijaitsee kaksi golfkenttää, 3 multigolfkenttää, 5 frisbeegolfkenttää ja 2 minigolfkenttää. Hattula Golfissa on myös suuri golf-outletmyymälä sekä golfsimulaattori.^[26]

Evankelisluterilaisia kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1850-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa 1700–1800-lukujen vaihteessa rakennettu Tyrvännön kirkko. Näiden lisäksi kunnan keskustaajamassa toimii myös helluntaiseurakunta Kotikirkko.

Pitkää kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan, Suontaan ja Vesunnin kartanot. Vesunnin kartano oli Ruotsin kunigas Kustaa Vaasan yksityisomaisuutta.^[22] Varhaisemmasta asutuksesta alueella kertovat paitsi rautakautinen Tenholan linnavuori, myös lukuisat arkeologiset löydöt. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kunnan alueella kappaleen matkaa Kivijoen ja Kouvalan kylissä.

Hattulaan 2016 valmistunut Juteinikeskus on myös nähtävyys aaltomaisine muotoineen. Keskus on suunniteltu uudenlaista opetuskulttuuria mukaillen avoimine oppimisympäristöineen ja monipuolisine digitaalisine mahdollisuuksineen^[27]. Suuri rakennus lämmitetään ekologisesti maalämmöllä^[28].

Muita nähtävyyksiä Hattulassa ovat muun muassa Mierolan silta^[29] sekä Lepaan puutarhaoppilaitos, jonka yhteydessä sijaitsee myös ainutlaatuinen viinitila myymälöineen^[30].

Hattulan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.^[31]

Hattulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uutispuuro ja ohraryynipuuro.^[32]

Hattulan alueella sijaitsevia useita retkeily- ja virkistyskohteita ovat muun muassa Tenholan linnavuori sekä Hattulan harjureitti.^[33]

• Luettelo Hattulan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hattula Wikimedia Commonsissa

• Hattulan kunnan kotisivut
• Lepaan kartanon kotisivut^{[vanhentunut linkki]}
• Vuohiniemen historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Renkajärven suojeluyhdistys
• Tilastokeskus – Hattulan avainluvut

Hattula

Kyliä ja taajamia	Kivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula
Luonto	Alajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi
Nähtävyyksiä	Hattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo
Muuta	Ahlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano