Kustaa Järvinen

Kustaa Adolf Järvinen (20. helmikuuta 1896 Hattula – 8. heinäkuuta 1955) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti. Hänen vanhempansa olivat kauppias Johan Kustaa Järvinen ja Amanda Wilhelmina Järvinen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Saimi Amalia Paasosen kanssa.^[1][2]

Järvinen kävi kansakoulun ja viidennen luokan yksityisesti vuonna 1921 ja seitsemännen luokan vuonna 1935 Helsingin suomalaisessa lyseossa.^[1][2]

Tämä Hattulalainen konttoristi liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 13. lokakuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.^[1][2]

Katso myös: Suomen sisällissota

Järvinen saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) vänrikiksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Suomen sisällissotaan hänet komennettiin joukkueenjohtajaksi 3. Jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 23. huhtikuuta alkaen pataljoonan 2. konekiväärikomppaniaan päälliköksi. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella, Aittolahdessa, Lyykylässä ja Talissa.^[1][2]

Järvinen palveli sisällissodan jälkeen komppanianpäällikkönä edelleen 3. Jääkärirykmentissä, jonka nimi muuttui ensin Savon jääkärirykmentti n:o 3:ksi ja myöhemmin Uudenmaan rykmentiksi. Hänet Siirrettiin 14. marraskuuta 1923 Lääkintäaliupseerikouluun, joka vuonna 1927 liitettiin Kuormastopataljoonaan (nimi myöhemmin Huoltopataljoona 2, Huoltopataljoona ja Huoltorykmentti). Hän toimi pataljoonassa ensin lääkintäaliupseerikoulun komppanianpäällikkönä ja 4. marraskuuta 1936 alkaen koulun johtajana. Hänet komennettiin 31. maaliskuuta 1937 Huoltopataljoonan 2. kokeiluosaston komentajaksi ja siirrettiin 30. marraskuuta 1937 Asevarikko 3:n päälliköksi. Hän oli komennettuna 1. helmikuuta – 17. kesäkuuta 1933 välisen ajan Viipurin suojeluskuntapiirin 19. alueen ja 15. syyskuuta 1933 – 30. kesäkuuta 1934 välisen ajan 18. alueen päällikkönä.^[1][2]

Talvisotaan hän osallistui Asevarikko 3:n päällikkönä. Välirauhan aikana hän toimi samassa tehtävässä ja jatkosodassa hän toimi yhdistetyn Asevarikko 3:n (nimi Ase- ja ampumatarvevarikko 43) ja Kuormastovarikko 2:n päällikkönä.^[2]

Sotien jälkeen Järvinen toimi Keskusvarikko 6:n päällikkönä. Varikon nimi muutettiin myöhemmin Asevarikko 1:ksi ja se on nykyinen Kuopion Varikko. Hänet haudattiin Kuopioon.^[2]

Järvinen toimi 2. Divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä vuosina 1928–1933 ja 1935–1937.^[1][2]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 1. maaliskuuta 1916 Gruppenführer 18. elokuuta 1916 Vänrikki 11. helmikuuta 1918 Luutnantti 6. joulukuuta 1919 Kapteeni 16. toukokuuta 1922 Majuri 6. joulukuuta 1937 Everstiluutnantti 1942		Vapaudenristi 2. lk. Vapaudenristi 3. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaudenmitali 2. lk. kansalaisansioista Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 2. lk. ritarimerkki Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jääkärimerkki Preussin 2. lk. Rautaristi [3] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

• Jernström E: Jääkärit maailmansodassa. Sotateos oy: Helsinki 1933.
• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.