Hrodna

Hrodna
(Гро́дна)
Grodno, Гро́дно
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Hrodna

Koordinaatit: 53.67°N, 23.835°E

Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Alue Hrodnan alue
Maininta 1116[1]
Korkeus noin 95-160 m
Väkiluku (10/2009)  ([2]) 327 540
Aikavyöhyke UTC+3
Suuntanumero(t) +375-15(2) (ulkomailta), 8-015(2) (maan sisäinen)[3]
Hrodnan kaupungin virallinen sivusto (venäjäksi)









Hrodna eli Grodno (valkoven. Гро́дна, ven. Гро́дно, Grodno, puol. Grodno, liett. Gardinas) on kaupunki Valko-Venäjällä, lähellä Puolan ja Liettuan rajaa. Kaupungissa asuu noin 327 540 asukasta (lokakuussa 2009).[4][2] Hallinnollisesti kaupunki jakautuu Leninskin ja Oktjabriskin piireihin.[2] Kaupunki on Hrodnan alueen ja ympäröivän Hrodnan piirin keskus. Kaupungin läpi virtaa Niemenjoki.[5]

Kaupungin sijainnin ja historian vuoksi siellä on paljon puolalaisia asukkaita ja se on yksi roomalais-katolilaisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.lähde?

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiteilijan näkemys Hrodnasta noin 1500-luvun puolivälissä.

Kaupunki on mainittu ensi kertaa nimellä Goroden (ven. Городень) Nestorin kronikassa 1116[1], toisten lähteiden mukaan ensimmäinen historiallinen maininta paikkakunnasta on vuodelta 1183.[6] Siitä kehittyi Kiovan Venäjän luoteinen rajalinnoitus ja ruhtinaskunnan keskus.[1]

1250-luvulla paikkakunta liitettiin Liettuan suuriruhtinaskuntaan ja Lublinin unionisopimuksen kautta 1569 osaksi Puola-Liettuaa. Sekä Liettuan suuriruhtinaskunnassa että Puola-Liettuan vuosina kaupunki oli toisinaan hallitsijoiden tai valtiollisen radan kokoontumispaikka.[6][1]

Venäjän keisarikunta sai kaupungin 1795 kolmannessa Puolan jaossa. Kaupungista tuli 1801 Venäjän Grodnon kuvernementin keskus. Vuonna 1863 kaupunki oli seudun maaseutuasukkaiden (talonpoikien) kapinan keskuspaikka.[6][1]

Näkymä Niemenjoen yli Hrodnan vanhaan ja uuteen linnaan.
Hrodnan piirin hallintorakennus ja etäisyyksien nollapiste.
Hrodnan maakuntateatteri (1984), suunnittelijat G. Matšulski ja A. Parkhuta, pääsisäänkäynnin veistos kuvanveistäjä Leonid Zilberin työ.
Hrodnan rautatieasemaa.
Katolinen Pyhän Francisco Xavierin kirkko.

Saksa valtasi kaupungin 1915 ensimmäisessä maailmansodassa, ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta Brest-Litovskin rauhassa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin Minskissä ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, Valko-Venäjän kansallinen tasavalta, joka julistautui itsenäiseksi maaliskuussa 1918. Sen rada kuitenkin pakeni Hrodnaan.lähde?

Puolan-Neuvosto-Venäjän sodan puhjetessa saksalaiset luovuttivat 27. huhtikuuta 1919 kaupungin Puolan 1918 perustetulle tasavallalle, joka miehitti sen seuraavana päivänä. Puna-armeija valloitti sen 19. heinäkuuta 1920 ja Neuvosto-Venäjä lupasi luovuttaa sen Liettualle. Puolan armeija valtasi kaupungin takaisin 23. syyskuuta, ja Riian rauhassa se jäi Puolalle.

1920-luvulla kaupunki oli Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus, olihan asukkaista 42 prosenttia juutalaisia. Puolan hallitus kielsi valkovenäjän kielen käytön, ja koulut suljettiin.lähde?

Kaupungissa käytiin jälleen 1939 kiivaita taisteluja puna-armeijan ja puolalaisten välillä 20.–22. syyskuuta. Molotov-Ribbentropin sopimuksen mukaan kaupunki kuului Neuvostoliitolle, joten se liitettiin Valko-Venäjän SNT:aan ja puolalaiset asukkaat siirrettiin pois. Saksalaiset miehittivät kaupungin 1941. Heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana juutalaiset asukkaat tuhottiin keskitysleireillä.lähde?

Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.

Asukasluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi 1811[7] 1840[8] 1863[7] 1897[9] 1914[7] 1939[6] 1959[10] 1970[11] 1979[12] 1989[13] 2009[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&010500.&&&&0010 500 &&&&&&&&&&015526.&&&&0015 526 &&&&&&&&&&026200.&&&&0026 200 &&&&&&&&&&046919.&&&&0046 919 &&&&&&&&&&059200.&&&&0059 200 &&&&&&&&&&049000.&&&&0049 000 &&&&&&&&&&072943.&&&&0072 943 &&&&&&&&&0132471.&&&&00132 471 &&&&&&&&&0194775.&&&&00194 775 &&&&&&&&&0270535.&&&&00270 535 &&&&&&&&&0327540.&&&&00327 540

Rakennuksia ja korkeakouluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hrodna on kolmen Valko-Venäjän valtiollisen yliopiston sekä maan roomalais-katolisen pappisseminaarin kotikaupunki.[14][15] Yliopistot ovat Janka Kupalan mukaan nimetty Hrodnan valtionyliopisto, Hrodnan lääketieteellinen valtionyliopisto ja Hrodnan maataloudellinen valtionyliopisto. Esimerkiksi lääketieteellisessä yliopistossa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Ylempi teologinen katolinen seminaari on roomalais-katolilaisia pappeja kouluttava yksityinen korkeakoulu. Korkeakouluopetusta antaa kaupungissa lisäksi ainakin valtiollisen musiikkiakatemian sivutoimipiste.[16]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Valko-Venäjän rautateiden Hrodnan rautatieasema (vulitsa Budzjonnaha 37, radan länsipuolella)
  • Hrodnan linja-autoasema (Tšyrvonaarmeiskaja vulitsa 7a, praspekt Kasmanautaun pohjoispuolella ja junanradan itäpuolella)
  • Hrodnan lentoasema sijaitsee kaupungin ulko- ja itäpuolella Abuh’avassa, Hrodnan piirissä

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Grodno (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, Численность Населения Областей и Районов - Гродненская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Grodnan alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 25.12.2010. (venäjäksi)
  3. ↑ Grodneskaja oblast: Telefonnyje kody belindex.ru. Arkistoitu 18.5.2014. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  4. ↑ Population Census 2009 (Väestönlaskennasta 2009) 3.11.2010. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Arkistoitu 11.1.2010. Viitattu 25.12.2010. (englanniksi)
  5. ↑ БЕЛАРУСЬ АВТОДОРОЖНАЯ (Belarus Avtodorožnaja) 1:1 200 000. Minsk: Квадрограф, 2008. (venäjäksi)
  6. ↑ a b c d Grodno (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  7. ↑ a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  8. ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Grodno löytyy julkaisun sivulta 13/41 otsikon Grodnenskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  9. ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Grodnenskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Grodnon (Hrodnan) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  10. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  11. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  12. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  13. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  14. ↑ Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions 2008+. The Ministry of Education of the Republic of Belarus. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Institutions of Higher Education (in Belarus) - Privately-owned institutions 2008. The Ministry of Education of the Republic of Belarus. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  16. ↑ The Belarusian State Academy of Music - Departments The Belarusian State Academy of Music. Arkistoitu 5.12.2008. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hrodna.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hrodna&oldid=22589437”