Iso Hosionlammi
Iso Hosionlammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.93) |
Laskujoki | oja Lautaportaanjärveen [1] |
Järvinumero | 35.936.1.007 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 129,1 m [1] |
Rantaviiva | 1,301 km [2] |
Pinta-ala | 0,07711 km² [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] |
Iso Hosionlammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Lautaportaalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Vaihijoen valuma-alueeseen.[2][1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 7,7 hehtaaria ja sen pituus on 500 metriä ja leveys 350 metriä. Se on lähes kolmion muotoinen ja siihen laskee useat suo-oja ympäröiviltä soilta. Yksi tulo-ojista tuo vedet Pikku Hosionlammilta. Järven luusuaa ei näy peruskartassa, mutta historiallisista syistä vanha oja lienee salaojana ja se laskee avo-ojia myöten Lautaportaanjärveen.[2][1]
Järven rantaviiva on 1,3 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Järven pohjoisranta rajautuu vasten Pätinkiharjua, joka erottaa sen Lunkinjärvestä. Harjun pohjavedet tulevat esiin järven ympäristössä ja ovat soistuttaneet maastoa järven ympäriltä. Rannoille on rakennettu neljä loma-asuntoa, joille johtaa tiet yhdystieltä 2846.[2][1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Ylösjärvi". Järvestä lähti laskuoja etelään ja päättyi Lautaportaanjärveen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Iso Hosionlammi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 28.3.2015.
- ↑ Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XVI 24) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos