Joensuu

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Joensuu

vaakuna

sijainti

Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Pielisjoen ylittävä Suvantosilta Penttilän suuntaan, Joensuun evankelis-luterilainen kirkko, Ilosaari kuvattuna etelästä, Kuhasalossa sijainneen luostarin muistomerkki, Joensuun ortodoksinen kirkko.
Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Pielisjoen ylittävä Suvantosilta Penttilän suuntaan, Joensuun evankelis-luterilainen kirkko, Ilosaari kuvattuna etelästä, Kuhasalossa sijainneen luostarin muistomerkki, Joensuun ortodoksinen kirkko.
Sijainti 62°36′00″N, 029°45′50″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 167
Hallinnollinen keskus Joensuun keskustaajama
Perustettu 1848
Kuntaliitokset Pielisensuu (1954)
Kiihtelysvaara (2005)
Tuupovaara (2005)
Eno (2009)
Pyhäselkä (2009)
Kokonaispinta-ala 2 750,96 km²
28:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 2 381,73 km²
– sisävesi 369,23 km²
Väkiluku 78 204
12:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 32,83 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,5 %
– 15–64-v. 64,1 %
– yli 64-v. 22,5 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 92,5 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 7,4 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Jere Penttilä[6][7]
Hallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
– puheenjohtaja Joakim Kärkäs
  2021–2025[8]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • Liik.
14
13
9
8
7
5
2
1
www.joensuu.fi

Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus. Se sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Joensuun kaupungissa asuu noin 78 000 ja laajemmin koko seudulla asuu noin 127 000 henkilöä. Asukasluvultaan Joensuu on Suomen 12:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen yhdeksänneksi suurin kaupunkialue.

Joensuun naapurikunnat ovat Ilomantsi, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Idässä Joensuu rajoittuu Venäjään.

Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, johon kuuluvat nykyisin myös Heinäveden, Ilomantsin, Juuan, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat sekä Outokummun kaupunki. Näistä Ilomantsi ei ole mukana Joensuun seudun seutuyhteistyössä. Euroopan metsäinstituutti sijaitsee kaupungissa.

Nimen alkuperä, vaakuna ja lippu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista sekä kirkonkirjoista. Tällöin se kuului Kontiolahteen.lähde?

Syksyllä 2008 Joensuun kaupunki sai oman lippunsa, jonka on suunnitellut Leea Wasenius. Lippu perustuu Joensuun vaakunaan.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Joensuun historia
Joensuun Kuhasalon kalliokaiverrus.

Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Pronssikauden loppupuolella ja/tai varhaisella rautakaudella Varaslammen pohjoisrannalla oli melko laaja tekstiilikeraaminen asuinpaikka. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja Pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja.selvennä Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin 1500-luvulla Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari, jonka luterilaiset kuitenkin hävittivät 25-vuotisen sodan eli pitkän vihan aikana.lähde?

Joensuu-niminen kylä kuului Ruotsin vallan aikana Kontiolahteen. Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin.lähde?

Joensuu pitää yllä Sortavalan kulttuuriperintöä.lähde?

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristö ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.

Kaupungin kokonaispinta-ala vuonna 2004 oli 120,3 km², josta maa-alueita oli 81,9 km². Väestötiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1 311,94 km², josta maa-alueita on 1 171,06 km². Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen kokonaispinta-ala on ollut 2750,96 km².[10]

Kaupungin nimikkoeläinlajeja ovat rupilisko (vuodesta 2012 alkaen), kultasirkku, järvilohi ja orava (vuodesta 2012 alkaen). Nimikkosieni on herkkutatti ja nimikkokasvi juurtokaisla.[11][12]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Joensuun lentoasemalla, Liperissä, onkin heinäkuussa 2010 mitattu Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, +37,2 °C.[13]

Joensuun ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,6 −5,4 −0,1 6,3 13,9 19,0 21,9 19,4 13,4 6,0 0,4 −3,1 ka. 7,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −12,0 −12,2 −8,1 −2,3 3,5 9,3 12,5 10,8 6,3 1,0 −3,9 −8,4 ka. −0,3
Vrk:n keskilämpötila (°C) −8,6 −8,6 −4,0 2,0 9,0 14,3 17,3 15,1 9,8 3,6 −1,6 −5,5 ka. 3,6
Sademäärä (mm) 45 37 33 30 44 64 66 73 57 60 53 54 Σ 616
Sadepäivät (d) 11 10 9 7 8 10 10 11 10 11 12 13 Σ 122
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−5,6
−12,0
−5,4
−12,2
−0,1
−8,1
6,3
−2,3
13,9
3,5
19,0
9,3
21,9
12,5
19,4
10,8
13,4
6,3
6,0
1,0
0,4
−3,9
−3,1
−8,4
S
a
d
a
n
t
a 		45
37
33
30
44
64
66
73
57
60
53
54


Ilmastotavoite

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Joensuu asetti ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina itselleen ilmastotavoitteen:[14] hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä. Suomen valtion tavoitteena on vuosi 2035. Joensuu vertaa tilannetta vuoden 2007 tasoon. Tavoitteeseen aiotaan päästä vähentämällä päästöjä 60 prosenttia, loput kompensoidaan.[15] Vuonna 2021 Suomen Kuntaliitto palkitsi Joensuun vuoden ilmastokuntana.[16]

Kaupungin suurimmat päästöt muodostuvat tieliikenteestä, lämmityksestä (noin 20 prosenttia) sekä teollisuudesta ja työkoneista (40 prosenttia).[15][17] Liikenteen päästöjä on pienennetty esimerkiksi sähköbussien hankinnalla.[14] Kaupungin selvitysten mukaan asukkaiden hiilijalanjälki, keskimäärin 7,96 tonnia vuonna 2022, koostuu energiankulutuksesta, ruoasta, rakentamisesta, liikkumisesta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.[17]

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Pielisjoen yltä Joensuun torille. Kuvassa on näkyvissä myös kaupungintalo.
Näkymä Ilosaaren yltä Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat.
Ilosaari sijaitsee koskessa, mutta sen sisällä on rauhaisa laguuni, jossa on hiekkaranta.
Pääartikkeli: Joensuun kaupunginosat

Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:

  • I Kaupunginosa
  • II Kaupunginosa
  • III Kaupunginosa
  • IV Kaupunginosa
  • Niinivaara (5)
  • Otsola (6)
  • Kanervala (7)
  • Käpykangas (8)
  • Siihtala (9)
  • Mutala (10)
  • Marjala (22)
  • Iiksenvaara (23)
  • Karhunmäki (24)
  • Ketunpesät (25)
  • Iiksenniitty (26)

Kuntaliitoksen jälkeen muodostettiin liitosalueiden asemakaavoitetuista taajamista uusia kaupunginosia:

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun kaupunkikuvan periaatteet luotiin ensimmäisessä arkkitehti Claes Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatimassa asemakaavassa. Siinä on esitetty kaupungin jako säännöllisen kokoisiin suorakulmaisiin kortteleihin, jotka aluksi jaettiin kuuteen tonttiin. Gyldénin asemakaava edustaa empiren kaavoitusihanteita, joissa korostuu paloturvallisuuden edistäminen jakamalla kaupunki leveillä puistokaduilla, jotka hidastavat palon leviämistä. Tämä ihanne huipentui vuonna 1856 annetussa Kaupunkien yleisessä rakennusjärjestyksessä (KYRJ).lähde?

Gyldénin asemakaavan säilyneitä periaatteita ovat:lähde?

  • Rantakadun Pielisjoen rantaviivaa mahdollisimman tarkasti noudattava linjaus,
  • Rantakadun ja rantaviivan väliin jäävä vaihtelevan levyinen puistovyöhyke,
  • kahden kirkkotontin osoittaminen kumpareilta Joensuun kirkolle ja Pyhän Nikolaoksen kirkolle,
  • kirkkoja yhdistävä Kirkkokadun puistoakseli
  • Siltakadun asema poikittaisena puistokatuna
  • Joensuun torin sijainti; alun perin torille oli varattu kaksi korttelia
Joensuun kävelykatua
Ylisoutajan silta. Kuvassa oikealla näkyy yksi Suomen korkeimmista puukerrostaloista "Joensuu Lighthouse".

Asemakaavaa oli tarpeen tarkistaa jo 1860-luvulla. Pääsyynä oli tonttien osoittautuminen liian pieniksi. Ferdinand Öhmanin vuonna 1867 laatimassa kaavassa edellä mainittuja piirteitä oli korostettu. Siltakadun ja sen eteläpuolella samansuuntaisena kulkevan Koskikadun väliin oli lisäksi luotu puistojen, aukioiden ja julkisten rakennusten akseli, joka vielä nykyäänkin korostuu Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjoen rannasta lukien akselilla sijaitsevat Eliel Saarisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotuksen perusteella toteutettu Joensuun kaupungintalo, Vapaudenpuisto, Joensuun tori, liikerakennuksiakin sisältävä Keskuskujan ja Keskuspuiston kortteli, entisen Joensuun lyseo kortteli (nykyisin Joensuun taidemuseo), Joensuun lyseon lukio, Lyseon peruskoulu, Joensuun urheilutalo ja Ystävyydenpuisto. Myöhemmin on saman akselin jatkeelle, juuri vanhan ruutukaava-alueen ulkopuolelle sijoitettu lisäksi Itä-Suomen yliopiston päärakennus. Asemakaavassa korttelien tonttijako muutettiin 4-jakoiseksi, mutta tätä toteutettiin vain uusissa rakentamattomissa kortteleissa. Vanhoissa kortteleissa noudatettiin vanhaa kuuden tontin korttelia tai näiden kahden yhdistelmää. Tonttijaon vaihtelevuus on edelleen tyypillistä Joensuun keskustassa.lähde?

Joensuu toteutui omaleimaisena empiren puukaupunkina, jolle olivat tyypillistä matalat rakennukset ja leveä katutila verrattuna vanhempiin kaupunkeihin. Ensimmäiset yksityiset kivitalot ilmestyivät 1900-luvun alussa ja suurempia liiketaloja alettiin toteuttaa Siltakadun varrelle 1940-luvun lopussa. Puukaupunki-ilme säilyi kuitenkin pitkään 1960-luvulle. 1970-luvulla vanhaa rakennuskantaa korvattiin nopeasti yleensä maanpäällisen kellarikerroksen ja kolme asuinkerrosta käsittävillä lamellikerrostaloilla, jotka nykyään muodostavat yhtenäisiä katutiloja pohjois-etelä-suuntaisten kortteleiden varsille. Päistään korttelirakenne oli avoin, joten tältä osin kaupunkirakenne toteuttaa funktionalismin ihannetta.lähde?

2000-luvun alussa Joensuun keskustassa on tehty suuria kaupunkikuvaan vaikuttavia investointeja, muun muassa kävelykeskustaprojekti. Tätä ovat seuranneet yksityiset investoijat uusine torin ympäristön liikerakennushankkeineen.lähde?

Joensuu oli vuoteen 1954 pieni Pielisensuun kunnan saartama ja sen kanssa kilpaileva agraari kauppakaupunki. Kaupungille ja sitä ympäröiville esikaupungeille antoivat leimansa monet sahat ja niitä ympäröivät tehdasyhdyskunnat, kuten Utra, Sirkkala ja Penttilän saha. Kaupunkia oli laajennettu Pielisjoen itäpuolella Bertel Jungin laatimalla Niinivaaran kaupunginosan asemakaavalla. Siirtoväkeä ja rintamamiehiä oli sotien jälkeen asutettu myös Otsolan ja Kanervalan uusiin kaupunginosiin, joiden rakentaminen perustui Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n Standardoimistoimiston luomiin tyyppitaloihin.lähde?

Vuoden 1955 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostuneen laajemman kaupunkikokonaisuuden avulla alueen tulevaisuutta oli helpompi suunnitella. Otto-Iivari Meurmanin laatimassa Joensuun yleiskaavassa (1953) luotiin perusteen tulevalle kasvulle soveltamalla lähiöperiaatetta uusien rakentamisalueiden osoittamiseen sekä päätiestön uusimisella muun muassa keskusta-alueen kiertävällä kehätiellä. 1990-luvun lopulta lähtien Joensuu on lisännyt omakotitonttien tarjontaa samalla, kun työssäkäynnin ja asioimisen alueet ovat seutuistumisen myötä laajentuneet.lähde?

Mehtimäki ilmasta kuvattuna

Meurmanin yleiskaava loi myös pohjan kaupunkiseudun viheralueverkostolle, joka keskeisiä piirteitä ovat Pielisjoen ja Pyhäselän rantoja noudattavat reitit sekä Mehtimäen ja Linnunlahden vapaa-ajan palvelujen keskittymä. 1970-luvulta lähtien keskustan länsipuolelle Mehtimäen viereen on luotu Itä-Suomen yliopiston yliopistokampus.lähde?

Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden jatkuvuus, niin kutsutut viherkäytävät, ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä.lähde?

Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevalle Pyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaan Pielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa.lähde?

Uusista alueista merkittävimpiä ovat pääosin 1970-luvulla toteutettu punatiilen hallitsema Rantakylä ja 1980- ja 1990-luvuilla toteutettu vaalea Noljakka. Näistä sekä Niinivaarasta on pyritty kehittämään voimakkaita aluekeskuksia kerrostaloytimineen. Suurimmissa kaupunginosissa ovat erilliset kirjasto-, koulu-, terveysasema-, apteekki- ja postipalvelut ja kauppakeskukset yhtenäisinä palvelukeskuksina. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet.lähde?

Joensuun jokinäkymiä hallitsevan Niinivaaran laella on Pohjois-Karjalan keskussairaala. Aivan keskustan ruutukaava-alueen reunalla sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus ja osa Karelia-ammattikorkeakoulusta.lähde?

Puistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Joensuun puistot

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eliel Saarisen suunnittelema Joensuun kaupungintalo muistuttaa hänen suunnittelemiaan Lahden kaupungintaloa ja Helsingin päärautatieasemaa.

Joensuussa järjestettiin vuoden 1995 asuntomessut Marjalan kaupunginosassa. Messujen erityisteema oli esteetön ympäristö.lähde?

Joensuussa on Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo vuodelta 1913. Joensuun seutukirjasto valmistui vuonna 1993.lähde?

Merkittävimmät 2000-luvulla valmistuneet rakennukset ovat Joensuu-areena, joka valmistuessaan 2003 oli Suomen suurin puurakennus ja Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talo, joka valmistuessaan 2004 oli Suomen suurin puinen toimistorakennus.lähde?

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä alkaen kaupungin keskustassa on rakennettu vilkkaasti. Torin ympäristöön tuli runsaasti uusia liikerakennuksia, yliopistokampuksen uusi hallintorakennus Aurora II valmistui, Joensuun Tiedepuisto on saanut lisärakennuksia, puretun Lyseon peruskoulun tilalle valmistui 2007 Joensuun lyseon peruskoulun koulurakennus. Kauppakeskus Iso Myy valmistui kokonaisuudessaan syksyllä 2007, kattaen sisäänsä yli 70 liikettä. Myös vanhoja kauppakeskuksia, esimerkiksi Kauppakeskus Metropolia ja Kauppakeskus Centrumia, on uusittu ja laajennettu. Ison Myyn ja Metropolin, samoin Metropolin ja Centrumin välillä olevien katujen yllä kulkevat sillat, jotka yhdistävät kauppakeskukset. Joensuussa on monia kauppakeskittymiä ja kauppapuistoja, joissa on suurmyymälöitä. Esimerkiksi Voimatiellä, Joensuun kauppapuiston alueella on Prisma, ja muita massiivisia tavarataloja. Joensuun kaupungin alueella on 13 S-marketia.lähde? Vuonna 2013 Joensuun Karsikkoon suunniteltiin kolmatta K-citymarkettia.[18]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuun lippu

Päätöksenteko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut heinäkuun 2022 alusta Jere Nuutinen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Seppo Eskelinen (sd.), ja 2. varapuheenjohtajana Sari Koskinen (vihr.). Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä.[19] Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas. 		Kesk. LKP SKL
KD 		SMP
PS 		Vihr. Muut
1976 17 15 7 4 4 3 1 -- 73,8 %
1980 19 15 5 6 2 3 1 -- 73,2 %
1984 20 15 5 7 2 2 66,7 %
1988 20 14 2 7 1 4 1 1 1a 64,0 %
1992 22 11 3 6 3 2 4 66,6 %
1996 20 13 2 9 2 -- 5 -- 54,9 %
2000 20 11 2 9 4 5 -- 47,6 %
2004 18 12 3 11 3 -- 4 -- 51,6 %
2008 19 12 3 14 2 3 6 -- 54,1 %
2012 17 10 3 13 2 8 6 -- 51,4 %
2017 15 9 6 12 3 5 9 -- 52,6 %
2021 14 9 5 13 2 8 7 1b 47,6 %
a Demokraattinen Vaihtoehto[20], b Liike Nyt
Lähteet: Tilastokeskus,[21] Oikeusministeriö[22]

Kaupungin hallinto- ja palvelutoiminta tapahtuu lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilötoimielinten alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungissa toimivat keskusvaalilautakunnan lisäksi seuraavat lautakunnat:lähde?

  • Tarkastuslautakunta
  • Hyvinvointilautakunta
  • Kaupunkirakennelautakunta
  • Rakennus- ja ympäristölautakunta
  • Joensuun alueellinen jätelautakunta

Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2019 on 20,5 %.[23]

Päätöksentekoon osallistuu myös Joensuun nuorisovaltuusto (Nuva).[24] Nuva edistää nuorten asemaa Joensuussa ja järjestää erilaisia tapahtumia.

Kaupunginjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginjohtajana toimi syksystä 2010 lähtien syksyyn 2023 Kari Karjalainen. Kaupunginjohtajan tehtäviin lukeutuvat kaupungin hallinnon, talouden sekä kaupunkikonsernin kehittäminen ja johtaminen ”yhdessä kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden kanssa.”[25] Karjalainen jäi eläkkeelle 1. marraskuuta 2023 alkaen.[26]

Karjalaisen seuraajaksi valittiin 29. toukokuuta 2023 Jere Penttilä.[27] Penttilä aloitti virassaan 1. marraskuuta 2023 ja toimii sitä ennen ajalla 1.10.–31.10.2023 kaupunginjohtajan sijaisena.[28]

Kunta- ja alueliitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielisensuu yhdistyi Joensuuhun 1954. Kiihtelysvaara ja Tuupovaara yhdistyivät Joensuuhun vuonna 2005 ja Eno ja Pyhäselkä 1. tammikuuta 2009.lähde?

Joensuun kaupunginhallitus esitti 13.11.2006 Enon, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kunnille kuntaliitosselvityksen aloittamista. Selvitys jatkui vain Enon, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kanssa. Kontiolahti jättäytyi pois hankkeesta syksyllä 2007 ja samalla myös Polvijärven osallisuus päättyi, koska kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä jatkoivat kuntaliitoksen selvittämistä. 17. joulukuuta 2007 Joensuu, Eno ja Pyhäselkä päättivät yhdistyä 1. tammikuuta 2009 alkaen uudeksi Joensuun kaupungiksi.lähde?

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun ystävyyskaupungit [29] ovat:

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautatiemiestalot Niinivaaralla
Joensuun väkiluvun kehitys

Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Vuonna 1850 kaupungissa asui vain 129 henkeä. Vuoteen 1870 mennessä kaupunkiin oli asettautunut jo 2 819 ja vuoteen 1890 mennessä 4 940 asukasta.[30] Kasvu oli 1900-luvun puolella ennen toista maailmansotaa hitaampaa (vuonna 1939 asukkaita 5 971 henkeä), [31] mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1950- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku moninkertaistui. Väkiluvun kasvuun ei vaikuttanut vain samaan aikaan osunut yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja, vaan myös alueliitos. Vuonna 1954 silloinen Pielisensuun kunta liitettiin kaupunkiin ja niin Joensuu sai muun muassa nykyiset esikaupunkialueensa Hukanhaudan, Karsikon, Mutalan ja Noljakan.lähde?

1970-luvulla asukasmäärää lisäsi erityisesti vuonna 1969 perustettu Joensuun korkeakoulu (nykyinen Itä-Suomen yliopisto). Uusin hyppäys väestönkasvussa selittyy 1.1.2005 tapahtuneella kuntaliitoksella. Muutenkin Joensuun väestön kasvu on tapahtunut ”vanhan kaupungin” ulkopuolisilla alueilla, sillä esimerkiksi vuonna 1995 ruutukaava-alueella asui noin 9 200 joensuulaista, joka on likimain saman verran kuin 40 vuotta aiemminkin.lähde?

Kaupungin strateginen tavoite on kasvaa 80 000 asukkaan kaupungiksi.[32]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Penttilään kohoaa Joensuun korkein asuinrakennus Tähtitorni. Niinivaaralla oli jo ennestään Pohjois-Karjalan keskussairaala, joka myös erottuu korkeana rakennuksena
Joensuun väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 63 969
1985
  
 66 166
1990
  
 67 363
1995
  
 70 507
2000
  
 71 013
2005
  
 72 292
2010
  
 73 305
2015
  
 75 514
2020
  
 76 840
Lähde: Tilastokeskus.[33]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhäselän keskusta ilmasta kuvattuna
Kiihtelysvaaran keskusta ilmasta kuvattuna

Vuoden 2018 lopussa Joensuussa oli 76 551 asukasta, joista 67 662 asui taajamissa, 8 050 haja-asutusalueilla ja 839:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Joensuun taajama-aste on 89,4 %.[34] Joensuun taajamaväestö jakautuu 10 eri taajaman kesken:[35]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Joensuun keskustaajama* 60 963
2 Enon kirkonkylä 1 805
3 Hammaslahti 1 527
4 Uimaharju 1 328
5 Kiihtelysvaaran kirkonkylä 517
6 Tuupovaaran kirkonkylä 498
7 Heinävaara 475
8 Louhioja 237
9 Hammasjärvi 207
10 Kulho* 105

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Joensuun keskustaajama ulottuu Joensuun lisäksi osittain Kontiolahden ja Liperin kuntien alueille. Yhteensä Joensuun keskustaajamassa on 71 798 asukasta ja sen pinta-ala on 80,17 neliökilometriä.[35] Kulhon taajama ulottuu pääosin Kontiolahden kunnan alueelle.[36] Vuonna 2017 määritellyistä taajamista Reijola on kasvanut yhteen Joensuun keskustaajaman kanssa vuoden 2018 taajamarajauksessa.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jonka elinkeinoelämä on palvelupainotteinen. Tieto- ja viestintätekniikan yritysten keskittymistä on tapahtunut Joensuun Tiedepuiston tarjoamiin toimitiloihin. Suuria teollisuuden yrityksiä ovat lukkovalmistaja Abloy ja metsäkoneita valmistava John Deere. Tutkimusta ja tuotekehitystä Joensuussa on yliopistossa, tiedepuistossa, METLA:ssa ja muutamissa yrityksissä muun muassa väritutkimuksen ja diffraktiivisen optiikan alalla.lähde?


Vuonna 2021 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat:[37]

Työpaikat toimialoittain (2022):[38]

  • Julkishallinto, maanpuolustus, koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 35,5 %
  • Kauppa, kuljetus, majoitus ja ravintolatoiminta 18,4 %
  • Teollisuus 13,2 %
  • Ammatillinen, tieteellinen, tekninen hallinto- ja tuki 12,3 %
  • Rakentaminen 6,1 %
  • Muut palvelut 5,0 %
  • Informaatio ja viestintä 3,7 %
  • Maa-, metsä- ja kalatalous 1,7 %
  • Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,3 %
  • Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu-, vesi ja jätehuolto 1,0 %
  • Tuntematon 0,9 %
  • Kiinteistöalan toiminta 0,8 %

Joensuun työttömyysaste vuonna 2022 oli keskimäärin 13,4 prosenttia.[38]

Kaupungin suurimpia julkisia työnantajia vuonna 2022 olivat:[38]

  • Joensuun kaupunki (2 641 työntekijää),
  • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote) (11 504) ja
  • Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (732)

Yksityisistä työnantajista suurimpia vuonna 2022 olivat:[38]

  • Thermo Fisher Scientific Oy
  • UPM Plywood Oy ja
  • Valio Oy.

Joensuuhun on perustettu

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevyt liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu on valittu vuoden pyöräilykunnaksi vuosina 1999[43] ja 2014.[44] Vuonna 2017 kaupunkiin avattiin Suomen ensimmäinen pyöräkatu, jossa liikutaan pyörien, ei autojen ehdoilla. Pyöräliiton mukaan [45] Pyöräliiton mukaan vuonna 2021 Joensuun kantakaupungin matkoista tehtiin 15 prosenttia pyörällä ja 30 prosenttia jalkaisin.[46]

Joukkoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun seudun joukkoliikennettä (JOJO) hoitavat viimeisimmän kilpailutuksen jälkeen Länsilinjat Oy, Savo-Karjalan linja oy, sekä Savonlinja Oy. JOJO-liikenne toimii myös Kontiolahden ja Liperin kuntien alueella.lähde?

Maantieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupungin ohittaa 26 kilometriä pitkä moottoritie, joka valmistui kokonaisuudessaan loppukesällä 2014. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:

Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista (Helsinki)–Koskenkylä–Kouvola–Kajaani)

Kuopion ja Värtsilän (Sortavala) suunnista (Turku–Niirala)

Varkauden suunnasta (Pori–Joensuu)

Lieksan suunnasta (Kontiolahden Uuroon VT 6:lle) (Uuro–Nurmes)

Ilomantsin suunnasta (Joensuu–Ilomantsi)

Junaliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tässä vuoden 2005 valokuvassa näkyy edustalla rautatieaseman makasiini, jonka puuseinäinen osa paloi maan tasalle tuhopoltossa vuonna 2012. Taustalla Niinivaara ja keskussairaala.

Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa matkustajia Joensuusta etelään (Joensuu–Lappeenranta–Lahti–Helsinki), länteen (Joensuu–Pieksämäki) ja pohjoiseen (Joensuu–Nurmes). Myös Ilomantsiin johtavalla radalla oli säännöllistä henkilöliikennettä kokeiluluontoisesti 1967–1969. Sen jälkeen radalla on ollut säännöllisesti vain tavaraliikennettä, etenkin raakapuukuljetuksia. Ilomantsin rataa on kunnostettu 2010- ja 2020-luvulla teollisuuden tarpeiden johdosta.lähde?

Joensuun yöjunavuorot lakkautettiin vuoden 2006 syyskuun kolmen ensimmäisen päivän aikana. Toistaiseksi viimeinen Joensuusta matkaan lähtenyt yöjuna otti suunnaksi Turun perjantaina 1. syyskuuta 2006 kello 23.07.[47] Joensuu–Helsinki -junayhteyksille voidaan tulevien vuosien mittaan odottaa palvelutasoparannuksia, koska kesäkuussa 2019 julkistetussa hallitusohjelmassa oli kolmen rautatieverkon kärkihankkeen joukkoon päätetty sisällyttää myös “Helsingistä itään suuntautuva rata”.[48]

Muu liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin, jonne Finnair lentää 2 lentoa päivässä.[49]

Sisävesiliikennettä palvelevat etenkin Ukonniemen syväsatama Penttilän kaupunginosassa ja matkustajasatama kaupungin keskustassa.lähde?

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Suomen yliopiston Agora-rakennus.
Joensuun seudun kansalaisopiston päätoimipaikka. Wivi Lönnin suunnittelemassa talossa toimii nykyään myös Joensuun yhteiskoulun lukio. Rakennusta on jatkettu muun muassa vuonna 2015 valmistuneella Pasi Siistosen suunnittelemalla uudisosalla.

Joensuussa toimivat korkeakoulut ovat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

Joensuussa sijaitseva Euroopan metsäinstituutti on perustettu vuonna 1993[50] ja Luonnonvarakeskuksella on paikkakunnalla laboratorio.[51]

Eri alojen ammatillista koulutusta tarjoavat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut sekä Pohjois-Karjalan Aikuisopisto. Lisäksi Joensuun konservatorio tarjoaa musiikillista koulutusta.[52]

Joensuussa on 24 alakoulua. Kaupungin varsinaisia alakouluja on 17 ja yhtenäiskouluja neljä. Joensuussa sijaitsee myös normaalikoulu, Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu ja Steinerkoulu.[53] Yläkouluja on kolme.[54]

Aikuislukion lisäksi kaupungissa sijaitsee viisi päivälukioita: Joensuun lyseon lukio, Tulliportin normaalikoulun lukio (Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu), Joensuun yhteiskoulun lukio, Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio ja Pyhäselän lukio.[55]

Kaupungissa toimii myös Joensuun seudun kansalaisopisto.[56]

Joensuun Urheiluakatemia on oppilaitosten yhteistyöverkosto, joka tarjoaa urheilijoille koulutusta ja valmentautumista. Se toimii yhteistyössä Yhteiskoulun, Lyseon, Normaalikoulun ja Itä-Suomen koulun lukion, ammattiopisto Riverian, Itä-Suomen Liikuntaopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.[57]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Karjalan keskussairaala yöaikaan
Keskussairaala Penttilästä nähtynä.

Joensuussa sijaitsee Pohjois-Karjalan keskussairaala.

Vesi-, jäte- ja energiahuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun vesi- ja viemärilaitostoiminta alkoi vuonna 1927. Nykyään siitä vastaa Joensuu Vesi -liikelaitos.[58]

Joensuussa toimii Savon Voima Oyj, jolla on sähkö- ja lämpövoimalaitokset. Joensuu Biocoal Oy alkoi vuonna 2022 rakentaa kaupunkiin torrefioitua biomassaa valmistavaa bioteollisuuslaitosta.[59]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Joensuun keskustassa taidemuseolta kaupungintalolle päin.

Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki.

Kulttuurikaupungiksi Joensuuta ovat luoneet osaltaan yliopisto ja muut oppilaitokset. Itä-Suomen yliopistossa on useita humanistisia, taiteisiin liittyviä ja perinnetutkimuksen koulutuslinjoja ja Karelia-ammattikorkeakoulussa on muun muassa kuvataiteen, käsityön, muotoilun, grafiikan ja monia media-alan koulutusohjelmia. Kaupungissa toimii myös konservatorio ja Pekkalan kuvataideoppilaitos.lähde?

Joensuun seutukirjasto palvelee myös Pohjois-Karjalan maakuntakirjastona.lähde?

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metla-talo Yliopistokadulla.
Joensuun tori.

Museot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuun taidemuseo keskuskujalta päin.

Tunnettuja joensuulaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä[60].

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista joensuulaisista

Joensuussa asuvia kulttuurihenkilöitä ovat muun muassa:

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Joensuun kulttuuritapahtumista
Joensuulaisyhtye Joensuussa – Neljä Ruusua Ilosaarirockissa 2011.

Joensuun lukuisista kulttuuritapahtumista tunnetuimpia ovat Ilosaarirock, Ilovaarirock, Popkatu, Joensuun musiikkijuhlat, Joensuun kirjallisuustapahtuma, dokumenttielokuvafestivaali Viscult, rockelokuvafestivaali Rokumentti, elokuvatapahtuma Häivähdys Venäjää, Yksin sateessa -tanssitapahtuma, Joensuun Gospel-festivaalit, Parafest ja Joen yö.lähde? Kaupungissa järjestettiin vuosina 1981–1997 Joensuun laulujuhlat, joka kaatui taloudelliseen tappioon. Joensuun Musiikkijuhlat jatkaa kaupungin taidemusiikin kesätarjontaa. lähde?

Joensuussa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Joensuussa kolme kertaa: 1961, 1995 ja 2022.[62] Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Joensuussa vuosina 1947 ja 1964.[63]

Karelia-soutu järjestetään heinäkuussa, Joen yö elokuussa.lähde?

Musiikki ja esittävät taiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuussa toimii kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja ajanmukainen, vuonna 2005 uudestaan avattu elokuvakeskus Tapio. Tärkeimmät kulttuuritilaisuuksien tapahtumapaikat ovat Laulurinne, kaupunginteatteri, Joensuu-areena, Carelia-sali, konservatorio, Karjalantalo, Ilosaaren lava, tori, elokuvakeskus Tapio, Pakkahuone, Siihtalan Kulttuuritehdas, Taidekeskus Ahjo, Taitokortteli sekä kirkot.lähde?

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtiä: Karjalainen (sanomalehti), Viikko-Pohjois-Karjala, Karjalan Heili, Kirkkotie, Pielisjokiseutu

Radio: Ylen aluetoimitus.[64], Syke (entinen Radio Rex)

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla karjalaisen pitopöydän antimet: karjalanpiirakka, sultsina, vatruska, syrjikäs, suolakala, syltty, sienisalaatti, hapankaali, karjalanpaisti, perunat, lanttulaatikko, kiisseli tai marjamämmi sekä kotikalja.[65]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuun helluntaiseurakunta elokuussa 2013.
Joensuun vapaaseurakunnan Kanervalatalo vuonna 2016.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Joensuussa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[66]

Nämä seurakunnat muodostavat Joensuun seurakuntayhtymän.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Joensuun alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.[67]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Joensuussa toimii Joensuun helluntaiseurakunta.[68]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Joensuun kaupungin nykyisellä alueella.[66]

  • Kiihtelysvaaran seurakunta (yhdistetty Tuupovaaran seurakunnan kanssa Vaara-Karjalan seurakunnaksi 2005)
  • Tuupovaaran seurakunta (yhdistetty Kiihtelysvaaran seurakunnan kanssa Vaara-Karjalan seurakunnaksi 2005)
  • Soanlahden seurakuntaan kuulunut Korpiselän rukoushuonekunta (jäi pääosin Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja lakkautettiin 1949, Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Tuupovaaran seurakuntaan).
  • Korpiselän ortodoksinen seurakunta (jäi pääosin Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja lakkautettiin 1949, Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Ilomantsin ortodoksiseen seurakuntaan ja sittemmin seurakuntajärjestelyissä Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan).

Pyhäkköjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuun evankelis-luterilainen pääkirkko tunnetaan terävistä torneistaan.

Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan Kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.lähde?

Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, Joensuun kirkko, joka edustaa tyyliltään uusgotiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Pielisensuun kirkko Niinivaaralla, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko.lähde?

Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen pohjois-venäläinen ortodoksikirkko, jossa on käytetty paljon puuta, ja joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksinen kirkko; Ortodoksisen seminaarin Pyhän Johannes Teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.lähde?

Näiden lisäksi Joensuun kaupungissa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä, sekä moskeija.lähde?

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1990 Maailman vahvin mies -kilpailu järjestettiin Joensuussa.[69] Myös niin ikään kansainvälisen Strongman Champions Leaguen Suomen-osakilpailu järjestettiin Joensuussa elokuussa 2019.[70]


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: enemmän järjestetyistä isommista tapahtumista

Urheiluseuratoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun suurimpia urheiluseuroja on vuonna 1900 perustettu Joensuun Kataja, jonka lajeihin kuuluvat koripallo, taitoluistelu, voimistelu, hiihto ja yleisurheilu. Katajan miesten koripallojoukkue on menestynyt viime vuosina SM-tasolla saavuttaen 2000-luvulla kaksi kultaa, kuusi hopeaa ja neljä pronssia. Koripallojoukkue on pelannut mestaruussarjatasolla 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Koripalloiluharrastus Joensuussa virisi 1950-luvulla.lähde?

Suunnistusseura Kalevan Rasti on yksi suurista suomalaisista suunnistusseuroista. Se on perustettu vuonna 1950 ja se on niittänyt menestystä voittamalla muun muassa Tiomilan vuosina 1983, 2010, 2011 ja 2013 ja Jukolan viestin 2004, 2005, 2007 ja 2012–2014 sekä 25-mannan vuosina 2005 ja 2006.lähde?

Salibandyseura Josba on Suomen vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajinsa seuroja niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.lähde?

Jääkiekossa Joensuun Kiekko-Pojat pelaa miesten Mestiksessä.lähde?

Lentopallossa miesten seura Karelian Hurmos pelaa Mestaruusliigassa ja naisten seura Joen Juju pelaa 1-sarjassa. lähde?

Pesäpallossa Joensuun Maila pelaa miesten Superpesiksessä ja joukkue voitti seuran historian ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden vuonna 2018. Joensuun Maila nousi Superpesikseen kaudelle 2004 ja on siitä lähtien pelannut yhtäjaksoisesti tällä sarjatasolla. Seuran naisten edustusjoukkue nousi kaudeksi 2020 naisten Superpesikseen.lähde?

Miesten jalkapalloseuroista Jippo pelaa kaudella 2024 toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösliigassa.lähde?

Joensuun Urheilusukeltajat on yksi Suomen suurimmista sukellusseuroista. Laitesukelluksen peruskurssi järjestetään vuosittain. Kouluttajina on maan kokeneimpia sukeltajia.lähde?

Menestyneitä urheilijoita 1990- ja 2000-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntapaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuu Areena.

Suurimmat Joensuun liikuntapaikat ovat keskustan läheisyydessä Mehtimäen alueella. Siellä sijaitsee monitoimihalli Joensuu-areena, Joensuun jäähalli,[71] palloiluareena Motonet Areena,[72] yleisurheilukenttä, Joensuun Laulurinne, Mehtimäen pesäpallostadion, Joensuun ravirata, uimahalli Vesikko, skeittipuisto, tennis- ja curlinghalli, koirankoulutuskenttä ja liikuntakeskus Kuntokeidas.[71] [73] Kuntokeitaassa voi harrastaa esimerkiksi padelia, keilausta ja minigolfia.[74] Vesikon lisäksi Joensuussa on uimahalli myös Rantakylässä.[73]

Linnunlahden raviradalla järjestettiin Kuninkuusravit ensimmäisen kerran vuonna 1984.[75] Joensuun keskuskentällä järjestettiin yleisurheilun Eliittikisat vuosina 2008–2017.

Joensuussa on 34 kaupungin ylläpitämää uimarantaa,[76] frisbeegolfratoja on yhdeksän.[77]

Lisäksi Joensuun seudulla toimii rallicross sekä karting-rata Liperin Ylämyllyllä.[78]

Viittauksia kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuuhun sijoittuvia elokuvia ovat muun muassa:

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Joensuun kaupunginhallituksen päätös 21.8.2023 §306 Joensuun kaupunki. Viitattu 1.10.2023.
  7. ↑ Kämppi, Marja-Liisa & Saukkonen, Emilia: Jere Penttilä on Joensuun uusi kaupunginjohtaja – valtuustolta vankka kannatus Yle Uutiset. 29.5.2023. Viitattu 28.7.2023.
  8. ↑ Kuntavaalit 2021 – Joensuu Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 22.8.2021.
  9. ↑ Materiaalipankki Joensuun kaupungin verkkosivut. Arkistoitu 8.8.2019. Viitattu 8.8.2019.
  10. ↑ Etäisyydet kartalla Kartta.com. Viitattu 13.9.2021.
  11. ↑ Jouki Väinämö: Rupilisko ui Joensuun rintanappiin YLE Uutiset. 28.8.2012. Viitattu 8.8.2019.
  12. ↑ Rupiliskosta ja oravasta Joensuun uudet nimikkoeläimet Sanomalehti Karjalainen. 6.8.2012. Viitattu 8.8.2019.
  13. ↑ Lämpöennätyksiä Ilmatieteen laitos. Viitattu 8.8.2019.
  14. ↑ a b Uusi selvitys: Useilla kunnilla jo kovemmat ilmastotavoitteet kuin valtiolla, ne kattaisivat toteutuessaan yli puolet koko Suomen hiilineutraalisuudesta Yle Uutiset. 20.5.2021. Viitattu 5.10.2023.
  15. ↑ a b Joensuu ja Lahti pyrkivät nopeimmin hiilineutraaleiksi – tavoitetasoissa merkittäviä eroja kaupunkien välillä mtvuutiset.fi. 29.10.2022. Viitattu 5.10.2023.
  16. ↑ Hanna-Mari Lappalainen: Joensuu palkittiin vuoden ilmastokuntana - heili.fi heili.fi. 4.6.2021. Arkistoitu 20.10.2023. Viitattu 5.10.2023.
  17. ↑ a b Joensuun ilmastotavoitteet koetuksella – päästöt nousseet edellisestä mittauksesta Yle Uutiset. 5.5.2023. Viitattu 5.10.2023.
  18. ↑ Janne Ahjopalo: Joensuun kolmas Citymarket vastatuulessa YLE Uutiset. 3.5.2013. Viitattu 8.8.2019.
  19. ↑ Kaupunginhallitus Joensuun kaupunki. Viitattu 3.9.2022.
  20. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 80–81.
  21. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
  22. ↑ Kunnallisvaalit 1996[vanhentunut linkki] (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 3.5.2017); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.6.2021)
  23. ↑ Vuoden 2019 talous on tasapainossa Joensuun kaupunki – Joensuun uutiset. 14.11.2018. Viitattu 26.6.2019.[vanhentunut linkki]
  24. ↑ Nuorten Joensuu – Nuorisovaltuusto Joensuun kaupunki – Nuorten Joensuu.
  25. ↑ Kaupunginjohto Joensuun kaupungin verkkosivut. Viitattu 8.8.2019.
  26. ↑ Vehmanen, Jukka: Kari Karjalainen jättää Joensuun taakseen ja kääntää keulan takaisin kohti lounaisrannikkoa, mutta Raisioon entinen kaupunginisä ei enää suostu Turun Sanomat. 8.3.2023. Viitattu 4.9.2023.
  27. ↑ Jere Penttilä Joensuun kaupunginjohtajaksi Joensuun kaupunki. Viitattu 29.5.2023.
  28. ↑ Joensuun kaupunginhallitus 21.8.2023 pykälä 306: Kaupunginjohtajan virkavaalin vahvistaminen 21.8.2023. Joensuun kaupunki. Viitattu 4.9.2023.
  29. ↑ Kansainvälinen Joensuu joensuu.fi. Viitattu 21.11.2023.
  30. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1925 (PDF) (sivu 9, taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1924) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
  31. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 14, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1940) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
  32. ↑ Loimaalaiskaverukset pääsevät testaamaan Joensuuta kahdeksi viikoksi – kiinnostuneita osallistujia kerääntyi lähes tuhat Yle Uutiset. 10.7.2023. Viitattu 5.10.2023.
  33. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
  34. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  35. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  36. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  37. ↑ Pohjois-Karjalassa 16 yritystä maksoi viime vuonna yli miljoona euroa veroja – katso kattava lista maakunnan suurimmista yhteisöveron maksajista Karjalainen. 9.11.2022. Viitattu 5.10.2023.
  38. ↑ a b c d Joensuu taskukoossa 2023 Joensuu.fi. 2023. Joensuun kaupunki. Viitattu 5.10.2023.
  39. ↑ Hallinnon keskittäminen toi lisälaskun monelle valtion virastolle Yle Uutiset. 31.5.2011. Viitattu 5.10.2023.
  40. ↑ Puolustusvoimien Palvelukeskuksen etujoukot rantautuneet Joensuuhun Yle Uutiset. 8.1.2014. Viitattu 5.10.2023.
  41. ↑ Janne Tervola: Täällä valmistetaan tulevaisuuden silmälasit – Joensuu kerää valotieteen yritykset saman katon alle Tekniikka&Talous. 31.5.2023. Viitattu 5.10.2023.
  42. ↑ Optiikan seuran pääpaikka Saksasta Joensuuhun Yle Uutiset. 20.5.2013. Viitattu 5.10.2023.
  43. ↑ Joensuu vuoden pyöräilykunta Yle Uutiset. 10.5.1999. Viitattu 5.10.2023.
  44. ↑ Joensuu on vuoden pyöräilykunta Yle Uutiset. 7.3.2014. Viitattu 5.10.2023.
  45. ↑ Suomen ensimmäinen pyöräkatu avattu – tällainen se on, ”autoilijoiden sopeutettava vauhtinsa” Ilta-Sanomat. 28.8.2017. Viitattu 5.10.2023.
  46. ↑ Joensuu Pyöräliitto. Arkistoitu 26.9.2023. Viitattu 5.10.2023.
  47. ↑ Heino, Jari: Viimeinen yökyyti Karjalasta Turun Sanomat, verkkosivusto. 3.9.2006. Viitattu 26.6.2019.
  48. ↑ Neuvottelutulos hallitusohjelmasta Valtioneuvoston verkkosivut – Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, PDF-asiakirja, s. 112. 3.6.2019. Viitattu 26.6.2019.
  49. ↑ Joensuun ja Helsingin väliset lennot varattavissa 6.3. alkaen www.joensuu.fi. Viitattu 14.8.2024.
  50. ↑ Kauko Niemi: Vuoden metsäteko Euroopan metsäinstituutille Tekniikka&Talous. 27.8.2003. Viitattu 5.10.2023.
  51. ↑ Luke keskittää laboratorioitaan, Joensuu yksi paikkakunta Yle Uutiset. 19.9.2019. Viitattu 5.10.2023.
  52. ↑ Konservatorio joensuu.fi. Viitattu 20.10.2023.
  53. ↑ Alakoulut joensuu.fi. Viitattu 20.10.2023.
  54. ↑ Yläkoulut joensuu.fi. Viitattu 20.10.2023.
  55. ↑ Lukiot joensuu.fi. Viitattu 20.10.2023.
  56. ↑ Etusivu Joensuun seudun kansalaisopisto. 16.10.2023. Viitattu 20.10.2023.
  57. ↑ Urheiluakatemia joensuu.fi. Viitattu 20.10.2023.
  58. ↑ Tietoa Joensuun Vedestä joensuunvesi.fi. Viitattu 31.5.2023.
  59. ↑ Joensuuhun rakennetaan uusi bioteollisuuslaitos – valmistaa kivihiilen korvaajaa puunkuoresta ja harvennusrangasta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 5.10.2023.
  60. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  61. ↑ Nevalainen, Kimmo: Sami Tissari oli ehdokkuudesta kuin puulla päähän lyöty. Karjalainen, 11.11.2022, s. 18. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.11.2022.
  62. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  63. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  64. ↑ Yle Joensuu yle.fi. Viitattu 31.5.2023.
  65. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 130. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  66. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  67. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  68. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  69. ↑ WSM Archive of Results IMG. Arkistoitu 11.5.2012. Viitattu 26.4.2012.
  70. ↑ Maailman vahvimmat miehet Joensuussa Visit Karelia -verkkosivusto. Arkistoitu 6.8.2019. Viitattu 8.8.2019.
  71. ↑ a b Mehtimäen urheilupuisto joensuu.fi. Viitattu 20.10.2023.
  72. ↑ Motonet Areena joensuu.fi. Viitattu 20.10.2023.
  73. ↑ a b Uimahallit joensuu.fi. Viitattu 20.10.2023.
  74. ↑ Liikuntakeskus joensuunkuntokeidas.fi. Viitattu 20.10.2023.
  75. ↑ Aalto, Jouni (toim.): Kaikkien aikojen Kuninkuusravit, s. 198-199. Espoo: Suomen Hevosurheilulehti, 2006. ISBN 951-95441-9-4
  76. ↑ Uimarannat ja -paikat joensuu.fi. Viitattu 20.10.2023.
  77. ↑ Frisbeegolf joensuu.fi. Viitattu 20.10.2023.
  78. ↑ Moottoriurheilukeskus liperi.fi. Viitattu 20.10.2023.
  79. ↑ a b c d e Markku Uhari HS: Joensuu on suomalaisten elokuvantekijöiden suosiossa Helsingin Sanomat. 13.7.2012. Viitattu 31.5.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jumalan maja ihmisten keskellä: Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkot ja kappelit. 2003. ISBN 952-91-6558-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. elokuuta 2024)
1. Helsinki 681 802 7. Jyväskylä 148 622 13. Lappeenranta 73 084 19. Porvoo 51 621 25. Lohja 45 706
2. Espoo 318 507 8. Kuopio 124 825 14. Vaasa 69 542 20. Salo 50 912 26. Nurmijärvi 44 917
3. Tampere 258 770 9. Lahti 121 202 15. Hämeenlinna 68 296 21. Kotka 50 422 27. Tuusula 42 000
4. Vantaa 250 073 10. Pori 83 334 16. Seinäjoki 66 474 22. Kokkola 48 297 28. Kirkkonummi 41 498
5. Oulu 215 530 11. Kouvola 78 587 17. Rovaniemi 65 321 23. Hyvinkää 47 035 29. Rauma 38 874
6. Turku 204 618 12. Joensuu 78 204 18. Mikkeli 51 965 24. Järvenpää 46 804 30. Kerava 38 355
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joensuu&oldid=22737969”