Kangasniemi

Kangasniemi
vaakuna	sijainti
Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sijainti	61°59′25″N, 026°38′35″E
Maakunta	Etelä-Savon maakunta
Seutukunta	Mikkelin seutukunta
Kuntanumero	213
Hallinnollinen keskus	Kangasniemen kirkonkylä
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	1 326,75 km² 86:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	1 068,89 km²
– sisävesi	257,86 km²
Väkiluku	5 095 164:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	4,77 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	11,8 %
– 15–64-v.	51,5 %
– yli 64-v.	36,7 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	97,0 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,8 %
Kunnallisvero	9,40 % 60:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Kimmo Kainulainen
Hallituksen puheenjohtaja	Tapani Nykänen[6]
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
– puheenjohtaja	Tommi Vehmala[7]
2021–2025[8]  • Kesk.  • SDP  • PS  • Vihr.  • Kok.  • KD	12 7 3 2 2 1
www.kangasniemi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 095 ihmistä^[2], ja sen pinta-ala on 1 326,75 km², josta 257,86 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 4,77 asukasta/km². Kangasniemen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka.

Suomen kauneimmaksi kunnaksikin valittu^[9] Kangasniemi sijaitsee valtatie 13:n varressa, Jyväskylän ja Mikkelin välimailla. Pieksämäki sijaitsee myös Kangasniemen koillisnaapurissa. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puula (Suomen 13:nneksi suurin järvi, järven pinta-ala oli vielä 1800-luvulla 8:nneksi suurin, mutta myöhemmin veden pintaa laskettiin noin 2,5 metrillä) ja Kyyvesi. Myös Kutemajärvi on tunnettu nimestään ja Etelä-Savon vuoden kylä -tittelistään. Kutemajärvi sijaitsee Pieksämäentien varrella. Muita alueen järviä ovat esimerkiksi Mallos ja Synsiö. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1 550 kilometriä. Pääosa väestöstä asuu kunnan keskustaajamassa. Kunnassa on 3 596 kesämökkiä, ja kesäasukkaiden myötä asukasluku kaksinkertaistuu^lähde?.

Hämeen ja Savon rajamailla sijaitseva Kangasniemi erotettiin Pieksämäestä omaksi pitäjäkseen 1600-luvulla.^[10]

Nykyinen Kangasniemen kirkko on valmistunut vuonna 1815, kaksi aikaisempaa kirkkoa on palanut.^[11]

1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.^[12]

Kangasniemen kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2021 lähtien Kimmo Kainulainen.^[13] Häntä ennen kunnanjohtajana toimi Risto Nylund.^[14]

Kangasniemen kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, ja sen puheenjohtaja on Tommi Vehmala.^[7] Kaudella 2021–2025 paikkajako on seuraava^[8]:

• Keskusta 12 paikkaa
• SDP 7 paikkaa
• Perussuomalaiset 3 paikkaa
• Vihreät 2 paikkaa
• Kokoomus 2 paikkaa
• Kristillisdemokraatit 1 paikka

Eduskuntapuolueita kannatettiin Kangasniemellä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa seuraavasti^[15]:

• Keskusta 32,8 %
• SDP 16,9 %
• Perussuomalaiset 15,2 %
• Vihreät 14,5 %
• Kokoomus 10,2 %
• Kristillisdemokraatit 4,9 %
• Vasemmistoliitto 1,9 %
• Liike Nyt 1,0 %

Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin 500 000 kuutiometriä. Kangasniemellä sijaitsee myös turismia lisäävä Puula Golf -golfkenttä.

Kangasniemen suurimmat työnantajat 2024:

• Kangasniemen kunta
• Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
• Josadoor Oy, kaapistojen ovet
• Hovinikkarit Oy, puuportaat
• Mimet Oy, säiliöitä ja teollisuuden putkistoja kirkasmetallista
• Tehomet Oy, teräsrakenteet, valaisinpylväät ja -mastot
• Virepuu Oy, puuovet
• Puulan Kone Oy, huoltoasema, varaosa- ja korjaamopalvelut
• LP-Group, ohutlevytuotanto
• Rotomon Oy, muovialan rotaatiovalu

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Kangasniemellä oli 5 549 asukasta, joista 2 800 asui taajamassa, 2 702 haja-asutusalueilla ja 47:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kangasniemen taajama-aste on 50,9 %.^[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Kangasniemen kirkonkylä.^[18]

Kirkonkylällä sijaitseva Kangasniemen sosiaali- ja terveysasema tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.^[19]

Luokka-asteiden 0–6 esi- ja peruskouluopetusta annetaan alakouluissa, joita ovat Beckerin, Kalliolan, Koittilan ja Vuojalahden koulut. Äkryn ja Otto Mannisen koulut lakkautettiin vuonna 2021. Kangasniemen ainoa yläkoulu (luokka-asteet 7–9) on Kankaisten koulu.^[20] Sen vieressä sijaitseva Kangasniemen lukio tarjoaa yleissivistävää toisen asteen opetusta.^[21]

Vapaaehtoista sivistystä jakaa Puulan seutuopisto, joka on Joutsan, Kangasniemen ja Toivakan kuntien alueella toimiva kansalaisopisto.^[22]

Kangasniemen kotiseutumuseo sijaitsee vuonna 1913 valmistuneessa viljamakasiinissa.^[23]

Puulan rannalla sijaitsevassa Pirtin Perinnepuistossa on yli 200 paikallista perinnekasvia.^[24]

Camping Kiviniemi on kunnan omistama leirintäalue Puulan rannalla Valtatie 13:n eli |Mikkeli-Jyväskylä -tien varrella.^[25]

Kesällä Kangasniemellä järjestetään muun muassa Kangasniemen Musiikkiviikot, musiikkitapahtuma, johon kuuluu konsertteja ja musiikkikursseja<^[26] sekä laulukilpailu.^[27]

Syvälahden Viihdekeskus on valittu Suomen kauneimmaksi kesälavaksi v. 2012-2014 ja v. 2016 se sai Hall of Fame -tunnustuksen.

Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös naurista ja suurusteena ruisjauho.^[28] Muiksi pitäjäruoiksi nimettiin nuoret perunat ja paahtosuolat (sama kuin apposet), tappaiskeitto ja imelletty marjapuuro.^[29]

Kangasniemellä toimii Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon^[30] kuuluva Kangasniemen seurakunta, ja itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kangasniemen helluntaiseurakunta.^[31]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasniemen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.^[32]

Tunnettuihin kangasniemeläisiin kuuluvat runoilija ja suomentaja Otto Manninen, ja kuplettilaulaja Hiski Salomaa, jotka molemmat olivat kotoisin Kangasniemeltä.^[33] Otto Mannisella ja hänen puolisollaan Anni Swanilla oli Kangasniemellä myös kesäpaikka^[33], ja hänen poikansa Antero Manninen kirjoitti Kangasniemen historian. Heidän mukaansa on nimetty myös Kangasniemen pääkatu Otto Mannisen tie ja sen varrella oleva Anni Swanin puisto.^[34]

Kangasniemeläissyntyinen Reinhold von Becker oli filosofian tohtori, historian dosentti ja apulaisprofessori, suomen kielen tutkija ja viljelijä. Von Beckerin mukaan on nimetty Kangasniemellä Beckerin koulu ja Beckerintie.

Runoilija ja taidemaalari Ragnar Ekelund ja hänen veljensä arkkitehti Hilding Ekelund syntyivät Kangasniemellä.^[35]

Naisten hiihdon kuusinkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo o.s. Kuitunen^[36] ja pituushypyn EM-pronssimitalisti Ringa Ropo ovat tunnetuimpia Kangasniemeltä kotoisin olevia urheilijoita.

• Luettelo Kangasniemen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Kangasniemen kirjasto

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangasniemi.

• Kangasniemen kunnan kotisivut
• Kangasniemen kulttuuripolku
• Kuntien avainluvut. Tilastokeskus.
• Kangasniemen Kunnallislehden kotisivut
• Urheiluseura Kangasniemen Kalskeen kotisivut
• Kangasniemen Palloilijoiden kotisivut
• Wordpress-blogi Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi. Blogi vuosina 2015–2019 toteutetulle Kangasniemen kulttuuriperinnön kartoitusprojektille.