Savonlinna

Savonlinna Nyslott
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°52′05″N, 028°53′10″E
Maakunta	Etelä-Savon maakunta
Seutukunta	Savonlinnan seutukunta
Kuntanumero	740
Hallinnollinen keskus	Savonlinnan keskustaajama
Perustettu	1639
Kuntaliitokset	Sääminki (1973) Savonranta (2009) Kerimäki (2013) Punkaharju (2013)[1]
Kokonaispinta-ala	3 597,69 km² 19:nneksi suurin 2022 [2]
– maa	2 238,11 km²
– sisävesi	1 359,58 km²
Väkiluku	31 585 36:nneksi suurin 31.8.2024 [3]
– väestötiheys	14,11 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [4]
– 0–14-v.	11,6 %
– 15–64-v.	55,6 %
– yli 64-v.	32,8 %
Äidinkieli	2023 [5]
– suomenkielisiä	95,0 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	4,8 %
Kunnallisvero	9,30 % 92:nneksi suurin 2024 [6]
Kaupunginjohtaja	Janne Laine
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025[7]  • Kesk.  • SDP  • Liik.  • PS  • Kok.  • Vas.  • KD  • Vihr.	11 11 6 5 5 2 2 1
www.savonlinna.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Savonlinna (ruots. Nyslott) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kaupungissa asuu 31 585 henkilöä^[3], ja sen pinta-ala on 3 597,69 km², josta 1 359,58 km² on vesistöjä (2022-01-011. tammikuuta 2022).^[2] Väestötiheys on 14,1 asukasta/km². Savonlinna tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan Oopperajuhlista.

Savonlinnan naapurikuntia ovat Enonkoski, Heinävesi, Kitee, Liperi, Parikkala, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus. Näistä Enonkoski on Savonlinnan kokonaan ympäröimä.

Savonlinnan kaupunki sai alkunsa 1475 perustetun Olavinlinnan vierelle Kyrönsalmen länsirannalle syntyneestä asutuksesta. Sääminkiin kuulunut Olavinlinnan vierellä sijainnut Savonlinnan malmi (ruots. Nyslotts malm) korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Savonlinnan malmilla asuivat linnoituksessa työskentelevät käsityöläiset ja muu väestö, joka ei mahtunut asumaan linnassa.

Savonlinnan kaupungin perustamisasiakirja on hävinnyt ajan saatossa, mutta monista muista lähteistä on käynyt ilmi perustamisvuosi 1639. Kaupungille ei annettu perustamisen yhteydessä nimeä ja siitä käytettiin vaihtelevasti nimityksiä Savolax Nystad (Savon Uusikaupunki) ja Nyslotts malm. Savonlinnan ensimmäinen kaupunkiaika päättyi vuonna 1683, kun kaupunkioikeudet peruutettiin. Kaupungin maa-ala siirtyi Heikinpohjan ratsutilan omistukseen ja kaupungin asukkaita karkotettiin asunnoistaan. Kaupunkioikeuksien lakkauttamisen jälkeen väkiluku laski 100–150 henkilöön. Isovihan ajan vuodesta 1714 vuoteen 1721 Olavinlinna ja Savonlinna olivat venäläisten alaisuudessa. Isonvihan jälkeen Savonlinna palasi Ruotsin vallan alle venäläisten poistuttua syksyllä 1721. Vuonna 1723 Savonlinnasta tuli Haminan tapulikaupungin alainen kauppapaikka. Ruotsin valta Savonlinnassa päättyi pikkuvihaan 1742, jolloin venäläiset miehittivät Suomen. Savonlinnasta tuli uudestaan itsenäinen kaupunki vuonna 1784.^[8]

1800-luvulla Savonlinna kasvoi ja teollistui, asutus levisi Vääräsaaresta Talvisaarelle. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 ja rautatieyhteyden valmistuminen 1907 kasvattivat kaupunkia. Saimaan kanava toi turisteja vuonna 1896 valmistuneeseen Olavin kylpylälaitokseen. Kaupunkikuvan suurimmat muutokset alkoivat toisen maailmansodan jälkeen, kun puutalot purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostaloja.^[9]

• Vuonna 1656 ruptuurisodassa kaupungin kaikki talot poltettiin – muun muassa raatihuone, koulu, pappila ja mahdollisesti keskeneräinen uusi kirkko tuhoutuivat.
• Vuonna 1714 isovihan aikana venäläisten saapuessa Olavinlinnan päällikkö antoi käskyn polttaa Savonlinnan rakennukset.
• Vuonna 1742 pikkuvihan alussa ruotsalaiset polttivat Savonlinnan ennen venäläisten tuloa.
• Heinäkuussa vuonna 1812 Savonlinnan suurpalossa tuhoutui 19 taloa.
• Talvi- ja jatkosodan aikana kaupunki kärsi ajoittaisista pommituksista. Pahimmin vahingot kohdistuivat Savonlinnan tuomiokirkkoon, joka syttyi tuleen tammikuussa 1940 ja kärsi suurta tuhoa. Kirkko rakennettiin uudelleen vuonna 1948.^[8]

Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Savonlinnaan yhdistettiin suurin osa sitä ympäröineestä Säämingin kunnasta. Samana vuonna valmistui myös Savonlinnan lentoasema. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kunnilta puuttui yhteinen kuntaraja, joka oli kuntajakolain edellytys kuntaliitoksen tekemiselle.^[10][11] Valtioneuvosto kuitenkin vahvisti osakuntaliitoksen Enonkosken kunnan pohjoisosasta 19. kesäkuuta 2008, jolla Savonlinnan kaupunkiin liitettiin 31,24 km² kaistale yhteisen maarajan luomiseksi Savonlinnan ja Savonrannan välille.^[12]

Tätä ennen asiaa oli yritetty ratkaista Enonkoskella 27. helmikuuta 2008 pidetyssä käytävää koskevassa yhteiskokouksessa, joka päättyi hyvin laihoin tuloksin.^[13] Tästä huolimatta Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. maaliskuuta 2008 äänin 12–4 että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostettiin niin sanottua pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla se pelkästään Enonkosken kunnasta,^[14] minkä ratkaisun valtioneuvosto hyväksyi. Enonkoskelta saadun alueen pinta-ala on 31,24 neliökilometriä ja siellä asuu yksi asukas.^[11][12] Maaliskuussa 2012 Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun valtuustot päättivät kuntien yhdistymisestä. Liitos toteutui vuonna 2013. Enonkoski liittyi mukaan vain seurakunnallisesti, ei kunnallisesti. Liitoksen tuloksena Enonkoski jäi alueeltaan kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi enklaaviksi.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Savonlinnassa on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, johon kuuluu neljä kappeliseurakuntaa ja yksi erillinen kirkkopiiri:^[16]

• Savonlinnan seurakunta
  • Enonkosken kappeliseurakunta
  • Kerimäen kappeliseurakunta
  • Punkaharjun kappeliseurakunta
  • Rantasalmen kappeliseurakunta
  • Savonrannan kirkkopiiri.

Lisäksi Savonlinnassa toimii Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Pyhän Jaakobin luterilainen seurakunta^[17].

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Savonlinnan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.^[18]

Savonlinnassa toimivat lisäksi Savonlinnan Helluntaiseurakunta, Punkaharjun helluntaiseurakunta^[19] ja Savonlinnan vapaaseurakunta^[20].

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Savonlinnan kaupungin nykyisellä alueella.^[16]

• Kerimäen seurakunta (liitetty Savonlinnan seurakuntaan 2013)
• Punkaharjun seurakunta (liitetty Savonlinnan seurakuntaan 2013)
• Savonlinna-Säämingin seurakunta (liitetty Savonlinnan seurakuntaan 2013)
• Savonrannan seurakunta (liitetty Kerimäen seurakuntaan 2006)
• Säämingin seurakunta (yhdistetty silloisen Savonlinnan seurakunnan kanssa Savonlinna-Säämingin seurakunnaksi 1995)

Savonlinnan keskusta on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Haapaveden ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuu vesistöistä ja useista saarista. Haapa- ja Pihlajavettä yhdistävät kolme salmea lännestä itään päin lueteltuina ovat Laitaatsalmi, Haapasalmi ja Kyrönsalmi. Talvisalo jää Laitaatsalmen ja Haapasalmen väliin ja Vääräsaari Haapasalmen ja Kyrönsalmen väliin.^[21] Linnansaaren kansallispuisto ja Koloveden kansallispuisto sijaitsevat osittain Savonlinnan alueella.

^lähde?

Vuoden 2017 lopussa Savonlinnassa oli 34 664 asukasta, joista 26 511 asui taajamissa, 7 681 haja-asutusalueilla ja 472:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Savonlinnan taajama-aste on 77,45 %.^[22] Savonlinnan taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:^[23]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seuraavassa on lueteltu Savonlinnan kylät kuntaliitoksen jälkeen Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan alueilla.^[24]

• Savonlinna: Aholahti, Ahvensalmi, Ahvionsaari, Haapalahti, Hannolanpelto, Haukiniemi, Ikoinniemi, Juvola, Kaartilanranta, Kallislahti, Kesamonsaari, Kiilanmäki, Kiviapaja, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Mikkolanniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Oravi, Otavaniemi, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajalahti, Pirhiänniemi, Pihlajaniemi, Ritosaari, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Varparanta.
• Kerimäki: Alakuona, Anttola, Uusi-Haapalahti, Haapaniemi, Hevossalo, Hälvä, Karvila, Kattilamäki, Kerimäki, Kerimäen Pihlajaniemi, Kumpuranta, Kuokkala, Laakkola, Luotojärvi, Lötjölä, Louhi, Makkola, Moinniemi, Paakkunala, Paasniemi, Uus-Pihlajaniemi, Pitkälä, Raikuu, Rauvanniemi, Riikola, Ruokojärvi, Ruokolahti, Ruokoniemi, Silvola, Simpala, Toroppala, Yläkuona.
• Punkaharju: Enanniemi, Hiukkajoki, Kulennoinen, Lahdenkylä, Liittolahti, Piojärvi, Punkaharjun Laukansaari, Punkasalmi, Putikko, Raatikko, Ruhvana, Saukonsaari, Sorvasranta, Susiniemi, Särkilahti, Turtianniemi, Tuunaansaari, Utrasniemi, Vaahersalo, Vaara, Vuoriniemi.
• Savonranta: Hanhijärvi, Hankavaara, Lapinlahti, Säimen, Leivola, Oriniemi, Pirttimäki, Rönkönvaara, Vuokala.

Varhaiskasvatusta tarjotaan Savonlinnassa kahdeksassa kunnallisessa päiväkodissa, neljässä yksityisessä päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa, avoimessa päiväkodissa sekä kunnallisessa ja yksityisessä perhepäivähoidossa. Esiopetusta annetaan sekä päiväkodeissa että kouluissa.^[25][26][27]

Savonlinnassa on yhteensä 13 peruskoulua:^[28]

Savonlinnan normaalikoulun toiminta loppui kevääseen 2018^[29] Itä-Suomen yliopiston siirtäessä opettajankoulutuksen Savonlinnasta Joensuuhun. Sen tilalle vanhoihin opettajankoulutuslaitoksen tiloihin perustettiin Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipiste, jossa koulua käyvät alakoululaiset.^[30] Nätkin koulu siirrettiin syksyllä 2018 niin ikään Heikinpohjaan, vanhan kansainvälisen viestinnän laitoksen tiloihin väistötiloihin. Nätkin koulun rakennus oli päässyt niin huonoon kuntoon, että työterveyshuolto suositteli sen välitöntä sulkemista.^[31] Koulu sai uudet tilat Nätkille vuonna 2021^[32].

Savonlinnan lukioita ovat Savonlinnan lyseon lukio, Savonlinnan aikuislukio ja Savonlinnan Taidelukio, joka on valtakunnallinen taidekasvatuksen erityistehtävän saanut erikoislukio. Ammatillista koulutusta tarjoaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Savonlinnan lyseon lukion Kerimäen toimipiste lakkautettiin keväällä 2018^[33] ja Punkaharjun toimipiste keväällä 2016.^[34]

Korkeakoulutusta kaupungissa antaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, jolla on Savonniemen kampuksella terveysalan laitos. Ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimivat myös tutkimusyksikköinä kuitulaboratorio ja elektroniikan 3k-tehdas. Aikaisemmin korkeakoulutusta antoi myös Savonlinnan kieli-instituutti, joka muuttui myöhemmin Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitokseksi ja siirtyi Joensuuhun vuosina 2007–2008.^lähde? Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitos (OKL) toimi Savonlinnassa kevääseen 2018 asti, jolloin se siirrettiin Joensuuhun.^[35] Päätöstä vastustettiin Savonlinnassa voimakkaasti. Opettajankoulutuksen säilyttämisen puolesta järjestettiin jopa mielenosoitus, joka keräsi noin 6 000 osallistujaa.^[36] OKL kuitenkin siirrettiin pois Savonlinnasta, mikä aiheutti Savonlinnalle vähenevän väestön ja opiskelijamäärän vuoksi paljon kielteisiä vaikutuksia.

Muita Savonlinnassa toimivia koulutuslaitoksia ovat muun muassa Savonlinnan kesäyliopisto, Linnalan opisto (kansalaisopisto), Savonlinnan kansanopisto, Puruvesi-opisto, Itä-Karjalan Kansanopisto ja Tanhuvaaran urheiluopisto.^lähde?

Lakkautettuja kouluja^[37]: Savonniemen yläaste (1982), Savonniemen lukio (1982), Aholahden koulu (1993), Ahvensalmen koulu (1993), Kosolan koulu (1996), Kaartilan koulu (1996), Kirkkoniemen koulu (1999), Pihlajalahden koulu (2000), Haapalan koulu (2000), Puistokadun koulu (2001), Salorannan koulu (2002), Talvisalon lukio (2002), Piispanmäen yläaste (2002)^[38], Pihlajaveden koulu (2010)^[39], Moinsalmen koulu (2014), Särkilahden koulu (2015), Kumpurannan koulu (2015), Savonlinnan normaalikoulu (2018)^[29], Juvolan koulu (2024), Kallislahden koulu (2024), Louhen koulu (2024)^[40].

Savonlinnan julkinen liikenne on viime vuosina kärsinyt julkisten menojen leikkaamisesta, joka on heijastunut lippuhintojen kallistumisena ja vuorojen vähenemisenä.^lähde?

Savonlinnasta Pieksämäelle ja Mikkeliin on tarjolla linja-autoyhteys. Helsingin suunnasta Savonlinnaan kulkee viikonloppuisin linja-auton yöpikavuoro Lahden ja Mikkelin kautta.

Paikallisliikennettä hoitaa Savonlinja viidellä linjallaan:^[41]

• Linja 1: Repolankaari-Keskusta-Samusalontie
• Linja 2: Aholahti–Keskusta–Nätki
• Linja 3: Haka-alue–Keskusta–Pihlajaniemi
• Linja 4: Jukolansalo–Heikinpohja–Keskusta Miekkoniemi Lapintori Mertala Tyyneläntie ja Prisma Nojanmaa Alasuontie Puntalantie ja Pajatie Haenpolvi
• Linja 5: Kellarpelto–Pihlajaniemi–Heikinpohja–Keskusta–Samiedu

Savonlinnan kautta kulkee Huutokoski–Parikkala-rata. Keskustaajaman alueella on kaksi rautatieasemaa, joista Savonlinnan rautatieasema sijaitsee keskustassa Kauppatorilla ja Pääskylahden rautatieasema keskustasta noin kaksi kilometriä itään. Savonlinnan vanha rautatieasema lakkautettiin radanoikaisun vuoksi joulukuussa 2011 ja on nykyisin yksityiskäytössä. Keskustaajaman ulkopuolella on lisäksi neljä liikennepaikkaa henkilöliikenteelle. Ne ovat Kerimäki, Retretti, Lusto ja Punkaharju. VR liikennöi kiskobussilla henkilöliikennettä rataosuudella Savonlinna–Parikkala, päivittäin noin kuusi vuoroa suuntaansa. Henkilöliikenne Savonlinnan ja Pieksämäen välillä lopetettiin vuonna 1988, Savonlinna–Huutokoski-radan huonokuntoisuuden ja kiskobussien käytöstä poistumisen vuoksi. Savonlinna–Huutokoski-rataosuus on perusparannettu vuonna 2008. Sitä ei kuitenkaan tuolloin sähköistetty, minkä vuoksi sille ei saatu uudelleen liikennettä. Nykyisin rataosa on poikki Savonlinnan ja Rantasalmen väliltä kun Laitaatsalmen rautatiesilta purettiin Valtatie 14:n siltatyömaan tieltä. Rahoitusta uudelle rautatiesillalle ei saatu.^[42]

Savonlinnan pääkatu on Olavinkatu, jolla suurin osa kaupungin liikkeistä ja palveluista sijaitsee. Valtatie 14 kulki sitä pitkin kaupungin halki loppuvuoteen 2012 asti aiheuttaen paljon onnettomuuksia kaupungin keskustassa. Tästä syystä kaupunkiin rakennettiin pitkän suunnittelun jälkeen rinnakkaisväylä. Savonlinnan rinnakkaisväylän ensimmäisen osion rakentaminen alkoi syyskuussa 2009, Kyrönsalmen eteläisen sillan ja Miekkoniemen Tavin risteyksen rakentamisella. Ensimmäinen osio valmistui heinäkuussa 2011. Toinen osio (raskaan liikenteen väylä) valmistui 1. marraskuuta 2012 ja toinen osio (kevyen liikenteen väylät) valmistui kesällä 2013. Valtatie 14:ään kuuluva Savonlinnan rinnakkaisväylä sivuuttaa keskikaupungin, Talvisalon ja Jukolansalon alueet osittain uuden ja osittain perinteisen rautatielinjan vieressä. Ohitustien kolmannessa vaiheessa Saimaan syväväylä siirrettiin Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen ja rakennettiin Laitaatsalmen yli kaksi kaksikaistaista ja 24,5 metriä korkeaa maantiesiltaa.^[43]

Savonlinnasta on kesäaikaan vilkasta risteilyliikennettä Saimaalle. Liikenteessä on höyrylaivoja ja moottorialuksia. Savonlinna onkin tunnettu valkokylkisten sisävesihöyrylaivojen kotisatamana. Kauppatorin vieressä sijaitsevan Savonlinnan matkustajasataman ohella Savonlinnan satamaan kuuluu syväsatama 2,5 kilometriä matkustajasatamasta itään. Savonlinnassa kotisatamaansa pitäviä sisävesilaivoja ovat muun muassa:

• S/S Heinävesi Laitaatsillan Telakalla Korjauksessa
• S/S Paul Wahl Ajossa Pihlajaveden Ympäri
• S/S Punkaharju Laitaatsilta Rauhanlinna ja Pihlajaveden Ympäri Matkustajasatama
• S/S Savonlinna Huollossa Laitaatsillan Telakalla
• S/S Suur-Saimaa (Laitaatsillan telakalla)
• M/S Lakestar Risteily Kaupungin Ympäri
• M/S Lakeseal Risteily Kaupungin Ympäri
• M/S Ieva Risteily Kaupungin Ympäri
• M/S Elviira Kaupungin Ympäri ja Pihlajaveden Saaristoon 
• S/S Saaristo Ajaa Pihlajaveden Ympäri
• M/S Velmeri Ajaa Tilausristelyä Savonlinnassa
• S/S Salama (Maakuntamuseolla)
• S/S Saimaa Laiva Maakuntamuseolla
• S/S Mikko Museolla
• M/S Puijo On Järvisydämessä Ajaa Linnansaareen
• S/S Rauha Höyrylaiva Ajaa Tilausristelyä Ja Risteilyä

• Haponlahden kanava
• Oravin kanava
• Vihtakannan kanava

Lentoliikennettä palvelee 13 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Savonlinnan lentoasema, josta pääsee kaupunkiin bussilla tai taksilla. Kentältä pääsee lentämällä Helsinkiin ja Tallinnaan, Lentoyhteyttä operoi liettualainen Transaviabaltika 19-paikkaisella Jetstream 32 -potkurilentokoneella.^[44]

Maanteitä pitkin lyhimpiä reittejä käyttäen.

Hiilidioksidiekvivalentti (CO₂-ekv. tai CO₂-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Savonlinnassa Etelä-Savon pienin: 6 400 CO₂-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu muun muassa lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Savonlinnaan myöhemmin liittyneissä kunnissa asukaskohtaiset hiilijalanjäljet olivat seuraavanlaiset: Kerimäki 8 400 CO₂-ekv./asukas ja Punkaharju 13 900 CO₂-ekv./asukas. Etelä-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9 600 CO₂-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO₂-ekv.^[45]

Savonlinna oli 1900-luvun alussa kuuluisa kylpylätoiminnastaan, mutta nykyään se tunnetaan oopperajuhlista, jotka saivat alkunsa Aino Acktén 1912 johtamista Olavinlinnan oopperajuhlista. Oopperajuhlat vakiinnuttivat paikkansa jokavuotisena kulttuuritapahtumana kuitenkin vasta vuosikymmenien jälkeen vuonna 1967. Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma tuo Savonlinnaan kuukauden ajan esiintyjiä ja turisteja ympäri maailmaa. Osa konserteista ja perheoopperoista esitetään Savonlinnasalissa, joka toimii kaupungissa ympärivuotisesti konsertti- ja kokoustalona. Säännöllisestä konserttitarjonnasta kaupungissa vastaavat muun muassa Savonlinna-kvartetti sekä Savonlinnan Orkesteri.^[46]

Joka vuosi oopperajuhlien alkamisen aikaan, heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, Savonlinnassa järjestetään myös kolmipäiväiset Savonlinna OperaGames -esteratsastuskilpailut.^[47]

Savonlinnan viralliseksi syntymäpäiväksi on vakiintunut Pyhän Olavin päivä, 29. heinäkuuta.

Savonlinnassa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Savonlinnassa kaksi kertaa: 1918 sekä 1956.^[48] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Savonlinnassa vuonna 1974.^[49]

• 
  Olavinlinna
• 
  Kerimäen kirkko
• 
  Suomen Metsämuseo Lusto
• 
  Punkaharju
• 
  Savonlinnan maakuntamuseo
• 
  Savonlinnan tuomiokirkko

Savonlinnan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla voissa paistetut muikut, perunasoseen kaltainen potattituuvinki, uunipaisti, potattipiirakat ja karjalanpaisti.^[50] Lörtsyt ovat oleellinen osa savonlinnalaista ruokakulttuuria.

Savonlinna on monipuolinen urheilukaupunki. Harrastajamäärien perusteella kaupungin ykköslaji on jalkapallo.^lähde? Savonlinnan Työväen Palloseuran (STPS) miesten edustusjoukkue pelaa jalkapalloa 3. divisioonassa. Koripallossa Basket Savonlinna on tuottanut historiansa saatossa maajoukkuepelaajia. Saimaa Volley pelasi aiemmin miesten lentopallon pääsarjassa. Vuonna 2008 pelattiin Savonlinnassa lentopallon Power Cup. Savonlinna Towers pelaa amerikkalaista jalkapalloa 4. divisioonassa, ja salibandyä kaupungissa harjoittaa ZZ Top Team.

Savonlinnan Pallokerho (SaPKo) pelaa Mestiksessä, jonne se keväällä 2006 palasi Suomi-sarjasta. Seura vietti vuonna 2004 75-vuotisjuhliaan ja juhlisti sitä Talvisalon jäähallissa pelatulla ystävyysottelulla Helsingin IFK:ta vastaan. SaPKo on pelannut yhteensä neljä kautta Suomen pääsarjassa. Nykyisin SaPKo keskittyy pääasiassa junioritoimintaan Juniori-SaPKon kautta. Juniorityön merkittävimmät kasvatit lienevät maalivahti Jarmo Myllys, Stanley Cup -voittaja Tuukka Rask sekä Ville Leino. Laitaatsillan Pallo (LaiPa) on ollut SaPKon paikallisvastustaja.^lähde? Talvisalo Traitors pelaa jääkiekkoa 2. divisioonassa.

Aholahden hiihtokeskus on Savonlinnan hiihtokeskus, joka on toiminut Vuoden 1967 hiihdon Suomen-mestaruuskilpailujen kisaisäntänä. Paikallinen hiihtoseura on Savonlinnan Hiihtoseura. Keskuksessa on myös A1-tason frisbeegolfrata. Lisäksi paikkakunnalla on myös kymmenen muuta rataa, joista haastavimpana Harjumajan hiihtokeskuksessa, Kerimäellä sijaitseva Harjumajan frisbeegolfrata, joka on saanut luokituksen AA1.^[51] Paikallinen frisbeegolfseura on Linnan Mando.

Paikalliset ratsastusseurat ovat Savonlinnan Ratsastajat^[52], Itä-Savon Urheiluratsastajat^[53] sekä Riding Club Motive^[54].

Savonlinnan ystävyyskaupungit^[55]:

• Detmold, Saksa
• Kalmar, Ruotsi
• Toržok, Venäjä

Ystävyyskaupunkiyhteistyötä kansalaisjärjestötasolla:

• Árborg, Islanti
• Arendal, Norja
• Silkeborg, Tanska

• Luettelo tunnetuista savonlinnalaisista
• Luettelo Savonlinnan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Kuntaliitokset Suomessa ilman yhteistä rajaa
• Lörtsy

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savonlinna.

• Savonlinnan kaupungin verkkopalvelu
• Virallinen Savonlinnan matkailusivusto
• Tilastokeskus – Savonlinnan avainluvut
• Elävä muisti -verkkosivu: Savonlinna 300 vuotta (lyhytelokuva, 1940)
• Mikko Saarenheimo : Savonlinnan 300-vuotistaipaleelta. Lukuisat hävitykset ja maakysymys hidastuttaneet kaupungin kehitystä, Helsingin Sanomat, 29.07.1939, nro 200, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

n k m Pietari Brahen perustamat kaupungit Hämeenlinna (1638) Savonlinna (1639) Raahe (1649) Lappeenranta (1649) Kristiinankaupunki (1649) Kajaani (1650) Hamina (1653) Kuopio (1653) Brahea (1653)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI 2 VIAF 2 WorldCat Kansalliset Ranska BnF data Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Latvia Tšekki Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilöt Yle Uppslagsverket Finland Muut IdRef