Kummisetä (elokuva)

Kummisetä
The Godfather
DVD-julkaisun kansi
Ohjaaja	Francis Ford Coppola
Käsikirjoittaja	Mario Puzo Francis Ford Coppola
Tuottaja	Albert Ruddy
Säveltäjä	Nino Rota
Kuvaaja	Gordon Willis
Leikkaaja	William H. Reynolds Peter Zinner Marc Laub Murray Solomon
Tuotantosuunnittelija	Dean Tavoularis
Pukusuunnittelija	Anna Hill Johnstone
Pääosat	Marlon Brando Al Pacino James Caan
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Paramount Pictures
Levittäjä	Paramount Pictures Xfinity Streampix Ivi.ru
Ensi-ilta	15. maaliskuuta 1972
Kesto	175 min
Alkuperäiskieli	englanti, italia
Budjetti	6 000 000 $[1]
Tuotto	245 066 411 $[1]
Seuraaja	Kummisetä osa II
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OKNimi-testi OK

Kummisetä on vuonna 1972 julkaistu Francis Ford Coppolan ohjaama elokuva. Se perustuu Mario Puzon samannimiseen romaaniin ja on Kummisetä-trilogian ensimmäinen osa. Pääosissa ovat Marlon Brando, Al Pacino, Diane Keaton ja James Caan. Elokuva on perhekronikan tapaan kerrottu tarina italialaislähtöisen järjestäytyneen rikollisuuden, mafian, vaikutusvallasta ja toiminnasta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Siinä ei kuitenkaan esitetä suoranaista sanallista viittausta mafiaan.

Elokuva noudattaa melko tarkkaan romaanin tapahtumia. Se sijoittuu noin kymmenen vuoden pituiselle ajanjaksolle heti toisen maailmansodan jälkeen. Elokuva sai katsojilta erittäin hyvän vastaanoton ja ohjaaja Coppola ja pääosaa esittänyt Al Pacino nousivat tätä kautta maailmanmaineeseen. Myös Robert Duvall ja James Caan saivat siitä vauhtia uralleen.

Corleonen mafiaperheen päämies Don Vito Corleone järjestää häät tyttärelleen Connielle ja Carlo Rizzille. Häihin osallistuu toisesta maailmansodasta palannut Don Corleonen nuorin poika Michael, joka vakuuttaa tyttöystävälleen Kay Adamsille, että hän ei ole samanlainen kuin veljensä Sonny ja Fredo, jotka ovat mukana isänsä rikollisessa elämässä. Yksi häävieraista on Don Corleonen kummipoika Johnny Fontane, joka kertoo Don Corleonelle, että Hollywoodin elokuvatuottaja Jack Woltz ei anna hänelle pääosaroolia tulevassa elokuvassa. Don Corleone lähettää consiglierinsä, lakimies Tom Hagenin Woltzin luokse neuvottelemaan Fontanelle pääosaroolia. Woltz ei suostu Hagenin ehdotuksiin, joten seuraavana aamuna hän herää sängystä palkintohevosensa Khartoumin irtileikatun pään kanssa.

Hagenin paluun jälkeen huumekauppias Virgil Sollozzo ehdottaa liittoa Corleonen perheen kanssa ja lupaa Don Corleonelle osinkoja heroiinikaupassa. Don Corleone kuitenkin kertoo Sollozzolle, että osallistuminen huumekauppaan voisi tuhota hänen poliittiset kontaktinsa. Sollozzo on yhteistyössä kilpailevan Tattaglian perheen kanssa, joten Don Corleone lähettää palkkatappajansa Luca Brasin Tattaglioiden luokse. Tattagliat kuitenkin tappavat Brasin, ja samanaikaisesti Sollozzon värväämät salamurhaajat ampuvat Don Corleonea. Michael vierailee isänsä luona sairaalassa. Siellä hän siirtää Don Corleonen toiseen huoneeseen, jotta Sollozzon palkkatappajat eivät voisi paikantaa ja murhata tätä.

Michael kehittää yhdessä muun Corleonen mafiaperheen kanssa suunnitelman murhata Solozzo. Suunnitelma pannaan toimeen ja onnistuu, mutta peläten kostoa Michael pakenee Sisiliaan, jossa hän asettuu aloilleen ja menee naimisiin. Samalla Corleonen mafiaperheen päämiehenä toimiva Sonny taistelee alati kasvavaa jengisotaa. Samoihin aikoihin Connien avioliitto Carlon kanssa alkaa rappeutua, kun mies alkaa käydä väkivaltaiseksi vaimoaan kohtaan. Sonny suuttuu tästä ja uhkaa tappaa Carlon siskonsa pahoinpitelystä. Erittäin pahan pahoinpitelyn jälkeen Sonny saa raivokohtauksen ja lähtee suutuspäissään tappamaan Carlon. Matkalla hän kuitenkin päätyy vihollismafian väijytykseen, jossa hänet ammutaan hengiltä. Vito järkyttyy suuresti esikoispoikansa kuolemasta, mutta päättää suosiolla olla kostamatta ja sen sijaan lupaa muille mafiapomoille mitä tahansa, jotta tämä sota loppuisi. Michael joka on viettänyt viimeiset vuodet rauhallisesti kokee kuitenkin vielä sodan viimeisen tragedian, kun hänen vaimonsa kuolee hänelle tarkoitettuun autopommiin. Ilman mitään syytä jäädä Sisiliaan Michael palaa New Yorkiin ja seuraavat vuodet hän toimii isänsä mafiaperheessä, käynnistää suhteensa uudelleen Kayn kanssa, ja pian on koko mafiaperheen päämies. Eläkkeelle väistynyt Vito leikkii puutarhassa lapsenlapsensa Anthonyn kanssa, kun hän saa kuolettavan sydänkohtauksen.

Viton hautajaisissa Corleonen perheen caporegime Salvatore Tessio ehdottaa Michaelille tapaamista Don Barzinin kanssa, mistä Michael päättelee, että Tessio on petturi perheessä. Michael järjestää New Yorkissa salamurhia, joissa hänen salamurhaajansa tappavat Moe Greenen, Don Straccin, Don Cuneon, Don Tattaglian ja Don Barzinin. Petturiksi paljastunut Tessio viedään pois ammuttavaksi. Michael kertoo Carlolle, että hän tietää Carlon juonitteleen Sonnyn salamurhassa. Michael antaa Pete Clemenzan kuristaa Carlon hengiltä. Connie syyttää Michaelia aviomiehensä kuolemasta, mutta Connie saatetaan pois ja Michael valehtelee Kaylle, että hän ei ollut Carlon kuoleman takana. Clemenza ja Al Neri saapuvat onnittelemaan Michaelia ja kutsuvat häntä nimellä ”Don Corleone”, jolloin Kay ymmärtää Michaelista tulleen Corleonen perheen uusi päämies.

Tuottajat eivät olleet luottavaisia siihen, että hanke onnistuisi. Esimerkiksi ohjaajan heille esittämät näytteet kohtauksista, jotka tapahtuvat heikosti valaistuissa huoneissa, ja päähenkilöstä, jonka puheesta on vaikeaa saada selvää, aiheuttivat epäuskoa.

Elokuvan budjetti oli melko pieni, 2,5 miljoonaa dollaria. Ohjaajaksi valittiin suurelle yleisölle tuntematon Francis Ford Coppola. Romaanin saadessa enemmän menestystä, ja Coppolan edellyttäessä 1940-luvun autenttisuutta nousivat kustannukset kuuteen ja puoleen miljoonaan dollariin. Kuvaukset kestivät 62 päivää vuonna 1971.^[2]

Brandon roolityöhön liittyen on elokuvan ulkopuolella esiintynyt monia anekdootteja: Hänen poskensa saatiin pyöreämmiksi virheellisen tiedon mukaan pumpulilla, vaikka todellisuudessa hän käytti hammastukia.^[3]

Mario Puzo avusti elokuvan tekemisessä ja oli toinen elokuvan käsikirjoittajista. Coppola oli hyvin määrätietoinen näyttelijävalinnoissaan. Rahoituksen niukkuuden vuoksi hän ei pystynyt valitsemaan useita hyvin tunnettuja näyttelijöitä, joten vain vanhan Kummisedän rooliin panostettiin valitsemalla siihen Marlon Brando. Michael Corleonen rooliin hyväksyttiin täysin tuntematon Pacino vasta ohjaajan uhattua keskeyttää koko elokuvan tuotannon.

Ohjaajan tytär Sofia Coppola, joka esittää Kummisetä III:ssa Michael Corleonen tytärtä, esittää Michaelin sisarenpoikaa tämän ristiäisissä.

• Paras elokuva
• Paras miespääosa: Marlon Brando (kieltäytyi palkinnosta)
• Paras sovitettu käsikirjoitus: Francis Coppola ja Mario Puzo

Ehdokkuudet:

• Paras miessivuosa: James Caan
• Paras miessivuosa: Al Pacino
• Paras miessivuosa: Robert Duvall
• Paras ohjaus: Francis Ford Coppola
• Paras musiikki
• Paras editointi
• Paras puvustus
• Parhaat äänet

Elokuva on saanut lisäksi 19 muuta palkintoa ja on toinen IMDb Top 250 -tietokannan suosituimman elokuvan listalla, sekä listakakkonen American Film Instituten 100 parhaan amerikkalaiselokuvan listalla.

Elokuvan osoittauduttua suurmenestykseksi sille tehtiin kaksi jatko-osaa: Kummisetä osa II (1974) ja Kummisetä osa III (1990). Jatko-osien ilmestyttyä ensimmäistä elokuvaa on joskus kutsuttu nimellä Kummisetä I. Trilogian kakkososaa pidetään usein avausosaakin parempana. Jälkimmäinen jatko-osa tehtiin vasta 16 vuotta ensimmäisen osan jälkeen.

Electronic Arts julkaisi elokuvan pohjalta samannimisen, vuonna 2006 julkaistun videopelin The Godfather: The Game.

• Anhava, Martti: ”Seepran elokuvallinen ajatus”, Francis Ford Coppolan elokuvan Kummisedän kerronta. Filmihullu 1/2017.

• Kummisetä Internet Movie Databasessa (englanniksi)
• DVD-arvostelu (Arkistoitu – Internet Archive). FilmiFIN.