Kymmenen käskyä (vuoden 1956 elokuva)

Kymmenen käskyä
The Ten Commandments עשרת הדיברות
Ohjaaja	Cecil B. DeMille
Käsikirjoittaja	J.H. Ingraham A.E. Southon Dorothy Clarke Wilson Æneas MacKenzie Jesse Lasky Jr. Jack Gariss Fredric M. Frank
Tuottaja	Cecil B. DeMille
Säveltäjä	Elmer Bernstein
Kuvaaja	Wallace Kelley J. Peverell Marley John F. Warren
Leikkaaja	Anne Bauchens
Lavastaja	Hal Pereira Albert Nozaki Walter Tyler
Pääosat	Charlton Heston Yul Brynner Anne Baxter
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Paramount Pictures
Levittäjä	Paramount Pictures Netflix
Ensi-ilta	Yhdysvallat: 5. lokakuuta 1956 Suomi: 22. elokuuta 1958
Kesto	220 minuuttia
Alkuperäiskieli	englanti
Budjetti	$13 500 000 [1]
Edeltäjä	The Ten Commandments (1923)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OKNimi-testi OK

Kymmenen käskyä (engl. The Ten Commandments) on vuonna 1956 ensi-iltansa saanut elokuva, joka perustuu Raamatun kertomukseen kymmenestä käskystä ja Mooseksesta, adoptoidusta Egyptin prinssistä, joka oppii todelliset heprealaiset juurensa sekä asemansa kansansa vapauttajana.^[2] Elokuvan ohjasi ja tuotti Cecil B. DeMille. Pääosaa, Moosesta, näytteli Charlton Heston. Sivupääosassa oli Yul Brynner Mooseksen adoptioveljenä ja faaraona, Ramses II:na.

Kymmenen käskyä on osittain uudelleenohjaus DeMillen vuoden 1923 mykkäelokuvasta Kymmenet käskyt. Osa näyttelijöistä ja muusta vuoden 1956 tiimistä työskenteli myös alkuperäisessä versiossa.

Kymmenen käskyä on kaikkien aikojen viidenneksi tuottoisin elokuva 927 480 000 dollarilla.^[3] Uskonnollisten elokuvien suurituottoisimman tittelin ilman inflaatiokorjausta se säilytti aina vuoteen 2004 asti, jolloin The Passion of the Christ ohitti sen.

Elokuva valittiin vuonna 1999 Yhdys­valtojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä amerikkalais­elokuvia.^[4] The New York Timesin kriitikot valitsivat Kymmenen käskyä vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.^[5]

Tätä juoniosiota on pyydetty korjattavaksi, koska se ei tällaisena sovi tietosanakirjaan. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: kielenhuoltoa

Elokuva käsittää Mooseksen koko elämän. Heprealainen kansa oli orjuudessa faaraon valtakunnassa.

Alussa, heti Mooseksen syntymän jälkeen, Ramses I määräsi, että kaikki vastasyntyneet heprealaiset poikalapset tuli surmata, jotta estettäisiin profetia, jonka mukaan heprealaisten keskuuteen oli syntyvä kansan vapauttaja. Mooseksen äiti, Jookebed^[6] kätkee Mooseksen koriin ja asettaa tämän ajelehtimaan virtaan siinä toivossa, että lapsi jäisi henkiin ja pääsisi pakoon murhaajia. Äiti rukoilee tätä asiaa myös Jumalalta. ^[7] Mooseksen etenemistä Niilin virrassa jäi tarkkailemaan hänen siskonsa Mirjam. Bitjan ^[8], Faaraon tytär löytää korin Niilistä muiden naisten kanssa. Hän käskee heidän poistua, jonka jälkeen hän näyttää palvelija Memnetille lasta. Memnet varoittaa Bitjania että korin kangas on peräisin leeviläisiltä, että lapsi oli karkumatkalla tämän isänsä antamaa käskyä surmauttaa vastasyntyneet. Siitä huolimatta Bitjan julistaa vauvan omaksi pojakseen, ja muistelee kuinka pyramidit olivat pölyssä, jolloin hän antoi lapselle nimen Mooses, koska hän oli vetänyt tämän vedestä. Huolimatta Memnetin huolestuneisuudesta palvella heprealaisen orjan poikaa, Bitjan käskee hänet palvelemaan Moosesta ja vannomaan asian salassapitoa kuoleman tuomion uhalla. Memnet piilottaa heprealaisen vaatteenkappaleen omien vaatteidensa sisälle. Niin Mooses varttui Egyptin hovissa, oppien hovin tavat, lukutaidon, ratsastamisen sekä itsepuolustuksen.

Nuorena kenraalina Mooses on taisteluissaan voittoisa nubialaisia vastaan antiikin Etiopiassa. Taistelussa hän päästää vangitut ibisekset vapaiksi, jotta hekin voisivat taistella (historioitsija Josephusta mukaillen). Tämä tekee myöhemmin vaikutuksen Seti I:een, joka oli mieluummin halukkaampi liittolaisuuteen valloitettujen etiopialaisten kanssa kuin alistamaan heitä. Mooses saa tämän jälkeen tehtäväkseen rakentaa aarre kaupungin Setin Heb sed -juhlaa varten, jonka Ramses oli epäonnistunut rakentamaan. (mahdollisesti raamatullinen kaupunki Piitom ^[9] ja Ramseksen Avaris). Sillä välin Mooses ja Nefertari ovat syvästi rakastuneita, hän on "kruunun prinsessa", jonka miehestä tulee seuraava Faarao. Ramses tahtoo hänet itselleen, ei rakkaudesta vaan kruunun tähden, mutta Nefertari vihaa tätä.

Juuri, kun Mooseksella on työ hallussaan, hän joutuu pelastamaan vanhan naisen puristumasta rakenteiden väliin. Mooses ei tiennyt, että nainen jonka hän pelasti oli hänen oma äitinsä Jookebed. Mooses kertoi egyptiläiselle rakennusmestarille, Bakalle: "Veri tekee laastista kehnoa" ja kysyi: "Oletko sinä rakennus­mestari vai teurastajamestari?". Mooses vapauttaa Joosuan, kivenhalkaisijan, joka oli neuvonut egyptiläistä kuolemanrangaistuksen uhalla, yrittääkseen pelastaa Jookebedin, mitä Joosua ei tiennyt. Mooses oli liikuttunut Joosuan rohkeudesta ja sanoista, jolloin hän alkoi tiedustella häneltä monia asioita orjien orjien kohtelusta ja oloista. Mooses kysyy Joosualta tämän Jumalasta, johon Joosua julistaa uskonsa olevan vahva, mutta mainitsee, että hänen Jumalansa nimi on tuntematon.

Näitä muutoksia Ramses käyttää todisteinaan, että Mooses on suunnitellut kapinaa orjien suosiossa ja osoittaa, että orjat ovat kutsuneet Moosesta profetian vapauttajaksi. Kun Seti kohtaa Mooseksen, Mooses perustelee orjien olojen parantamista työn tehokkuuden ja laadun parantamiseksi, tekemällä heistä vahvempia ja iloisempia. Mooses todistaa kantansa niin vaikuttavalla työskentelyllä, että Seti tulee vakuuttuneeksi, että Ramses väärin perustein syytti tämän veljeä. Seti lupaa Moosekselle tunnustusta uudesta kaupungista. Sillä välin Ramses on saanut isältään tehtäväkseen selvittää, onko todella olemassa sopivaa heprealaista, joka sopisi kuvaukseen kansan vapauttajasta, mutta Ramses ei löydä sellaista.

Nefertari iloissaan suunnittelee jo häitä, jolloin Memnet ilmoittaa, että prinssi Mooses ei olekaan prinssi, vaan heprealaisen orjan poika. Nefertari on raivoissaan syytöksistä, mutta samaan aikaan Memnet vetää salatun heprealaisen vaatekappaleen esille ja sanoo sen olleen poikalapsen korissa Niilissä. Memnet kertoo, kuinka Mirjan seurasi koria ja kuinka Jookebed rinnalla ruokki Moosesta, jolloin hän vihdoin ymmärsi, että tämä oli Mooseksen todellinen äiti. Raivoissaan Nefertari surmaa palvelijansa Memnetin työntämällä tämän alas parvekkeelta.

Mooses oppii tästä, jolloin Bitjan kysyy Moosekselta, muistiko Mooses, kuinka hän tämän rakkaudella kasvatti. Mooses vakuuttaa lähtiessään äitipuolelle rakastavansa tätä aina, vaikka mitä kävisi. Niin Mooses meni oikean äitinsä luokse. Vaatteen pala todisti Mooseksen kuuluvan leeviläisiin ja hän esittäytyi nyt siskolleen Mirjamille ja veljelleen Aaronille. Hän julisti, että ei hävennyt oliko hän egyptiläinen tai heprealainen vaan olisi siltikin Mooses. Kuitenkin hän työskenteli orjana oppiakseen heidän vaikeuksistaan. Mooses pelastaa Joosuan Bakan ruoskinnalta, tappamalla Bakan hän estää Bakaa tappamasta Joosuaa. Daatan, kiero ja kunnianhimoinen heprealainen, joka on määrätty auttamaan Ramsesta löytämään heprealaisten vapauttajan. Mooses tunnustaa Joosualle, että hän itse on heprealainen, jolloin Joosua julistaa Mooseksen kansansa vapauttajaksi, mutta Mooses kieltää tämän, jolloin Daatanilla on kaikki todisteet mitä hän tarvitsee. Paljastaessaan tietonsa Ramsekselle Daatan alkaa tinkiä Bakan taloa, Goshen kuvernöörin virkaa ja Joosuan Lilian omistusoikeutta itselleen.

Mooses pidätetään ja tuodaan kahleissa Setin eteen, joka anelee tätä sanomaan, ettei ole vapauttaja. Mooses tekee niin, mutta toteaa, että vapauttaisi orjat, jos vain pystyisi siihen. Bitjan tunnustaa veljelleen, että hän otti Mooseksen Niilin virrasta tietäen että kangas, joka oli korissa, oli heprealaisen. Lyhyessä, hurmoksellisessa puheessa Mooses sanoo, että "On pahuutta orjuuttaa ihmisiä eri heimon ja uskon tähden. Jos on olemassa Jumala, niin ei Hän olisi tarkoittanut ihmisen elämän olevan tällaista!" Seti loukkaantui syvästi näistä puheista, koska oli itse sanonut rakastavansa Moosesta kuin omaa poikaansa, enemmän kuin oikeata omaa poikaansa Ramsesta. Niinpä Seti antoi määräyksen poistattaa Mooseksen nimen kaikista luetteloistaan, patsaistaan ja rakennuksistaan, sekä kielsi kansaa ainiaaksi puhumasta Mooseksesta koko valtakunnassaan. Samaan aikaan Seti julisti Ramseksen seuraavaksi faaraoksi. Nefertari kruunun­prinsessana oli velvollinen naimaan ylimielisen prinssin hänen suureksi pettymyksekseen.

Mooses matkaa läpi autiomaan ja melkein kuolee nälkään ja janoon. Hän saapuu kaivolle Midianin maassa. ^[10] Juomisen jälkeen hän lepää palmupuun alla. Siskokset tulivat juottamaan lampaitaan kaivolle. ^[11] Röyhkeät amalekilaiset ilmaantuvat paikalle työntäen siskokset sivuun kaivolta, etuillakseen, jolloin Mooses heräsi. Kuin tyhjästä ilmestyen Mooses vaatii amalekilaisia odottamaan omaa vuoroaan kaivolla. Niinpä Mooses löytää kodin Midianista, siskosten isän, Jetron, beduiinišeikin luota. Jetro paljastaa olevansa "Hänen seuraajansa, jolla ei ole nimeä", jonka Mooses tunnistaa Aabrahamin Jumalaksi. Jetro selvittää, että he ovat Ismaelin, Aabrahamin esikoisen jälkeläisiä. Myöhemmin Mooses tekee Jetroon ja muihin šeikkeihin vaikutuksen, niin Jetro suosittelee yhtä tytärtään Moosekselle vaimoksi. Mooses valitsee vanhimman siskon, jota kutsuttiin Sipporaksi elokuvassa kreikkalaisen nimen mukaan.

Egyptissä Seti kuolee sydänsuruissaan, Mooseksen nimi huulillaan, ja Ramses seuraa häntä faaraona, Ramses II:na, ottaen kuningattarekseen Nefertarin. Kaitsiessaan lampaita erämaassa Mooses löytää Joosuan, joka on paennut orjuutta kaivoksilta. Mooses näkee palavan pensaan Siinain vuorella. Mooses kiipeää ylös tutkiakseen tilannetta, jolloin Jumala sanoo: "Paikka, jossa seisot on Pyhää maata"^{[12] [13]}, jolloin Mooses/Musa riisuu jalkineensa ja kumartuu. Hän kuulee Jumalan äänen, jolloin Jumala nimeää itsensä "Minä olen se, joka minä olen". ^[14] Jumala käskee Moosesta palaamaan Egyptiin ja vapauttamaan Hänen valitun kansansa...

Faaraon hovissa Mooses tulee Ramseksen eteen voittaakseen orjien vapauden, muuttaessaan sauvansa käärmeeksi ^{[15] [16]}, joka syö hovin muut käärmeet. Faarao käskee orjien jatkaa kivien rakentamista kuoleman­rangaistuksen uhalla. Heprealaiset varautuivat kivittämään Mooseksen vihassaan, mutta Nefertari pelastaa hänet joutumasta heprealaisten kivittämäksi. Nefertarin yrittäessä jatkaa suhdetta Mooseksen kanssa Mooses muistuttaa tätä, ei ainoastaan tehtävästä, jonka hän oli Jumalalta saanut, vaan myös hänen avio­liitostaan. Mooseksen jatkaessa Faaraon haastamista kansansa vapauttamiseksi Egyptiä kohtaavat erilaiset koetukset ja vitsaukset. Näemme, kuinka vesi muuttuu vereksi, mutta Faarao saa hoviltaan luonnollisen selityksen, että toisella puolella vuoria Niilissä on sekoittunut punaista mutaa veteen. Mutta tämä ei kuitenkaan selitä sitä, mitä elokuvassa näytettiin: kun Aaron löi Mooseksen sauvalla veteen, alkoi vesi muuttua siitä kohden punaiseksi leviten kaikkialle. Myös säilötty vesi muuttui kaadettaessa punaiseksi. Ramses julisti, että ei ole yllättävää, että kalat kuolevat, sammakot lähtevät vedestä ja hyönteiset levittävät tauteja. Mooses profetoi vitsauksen, että seuraavaksi tulisi kuumia liekkejä maan uumenista, minkä jälkeen sataisi rakeita ja tulisi pimeys, joka kestäisi kolme päivää. Mooses myös varoitti, että seuraava vitsaus tulisi hänen omilta huuliltaan.

Vihastuneena vitsauksista Mooses jatkaa vaatimuksiaan kansansa vapauttamiseksi, vaikka hänen kenraalinsa ja neuvon­antajansa kehottivat antautumaan. Ramses määrää kaikki vasta­syntyneet heprealaiset surmattavaksi, mutta niin kuin Mooses oli aikaisemmin puhunut, tämäkin koitui takaiskuksi. Nefertari varoittaa Sipporaa pakenemaan Gersomin kanssa ohi kulkevan karavaanin mukana, mutta Mooses pahoittelee tälle, että se on hänen oma poikansa, joka tulee kuolemaan, eikä hän voi pelastaa tätä. Aamuyön tunteina Kuoleman enkeli hiipii Egyptin kujilla hehkuvassa vihreässä sumun hohteessa tappaen kaikki vastasyntyneet egyptiläiset, mukaan lukien aikuisen Faaraon ylimmän kenraalin sekä hänen oman poikansa. Sillä välin Bitjan on irrottautunut Mooseksesta.

Murtuneena ja lyötynä Faarao käskee Moosesta ottamaan: "sinun kansasi, sinun laumasi, sinun Jumalasi" ja mene. Myös Daatan käsketään ulos Egyptistä, kun egyptiläiset vartijat näkevät uhratun lampaan verta hänen ovensa karmeissa. Tästä alkaa heprealaisten exodus eli matka Egyptistä erämaahan.

Nefertari suuttuu myöhemmin Moosekselle ja Faarao aseistaa itsensä sekä kokoaa armeijan ottaakseen kiinni entiset orjat Punaisenmeren rannalta. Meren rannalla Mooses nuhtelee pelokasta kansaa, joka näkee Faaraon armeijan lähestyvän ja sanoo kansalleen: "Kymmenen kertaa te olette nähneet Herran ihmeen, ja vieläkään teillä ei ole uskoa Häneen! Älää peljätkö, pysykää aloillanne ja nähkää Herran pelastus". ^[17] Tulipylvään pidellessään asemiaan, Faaraon joukot pystyivät vain katsomaan, kun Mooses jakoi vedet sanoessaan: "Katsokaa Hänen voimallista kättään". Veden jako valmisti pakotien kansalle läpi meren. Armeija lähti hurjaan takaa-ajoon. Heprealaiset ehtivät viime tingassa vastarannalle todistamaan, kun Jumala sulki vedet Egyptin armeijan päälle, hukuttaen jokaisen sotilaan ja ratsun. Ramses katsoi toivottomana eikä voinut tehdä muuta kuin palata Nefertarin luokse ja tunnustaa hänelle, että "Hänen jumalansa on Jumala".

Heprealaiset leiriytyivät Siinain vuoren juurelle odottamaan Mooseksen käymistä vuorella. Kun Mooseksen tulo takaisin myöhästyi, heprealaiset menettivät uskonsa ja turvautuivat pahaan Daataniin. Daatan ehdotti kultaisen vasikan rakentamista esikuvaksi, ennen kuin he palaisivat takaisin Egyptiin, toivoen, että he voittaisivat Ramseksen anteeksiannon puolelleen. Myös Aaron pakotettiin mukaan epäjumalan palvelukseen sekä ohjeistettiin Liliaa uhraamaan tälle. Kansa lankesi synteihin ja viettelyksiin. Niinpä Sippora, kertoi kansalle, että Mooses oli mennyt vastaanottamaan Jumalalta kymmentä käskyä, Jumalan lakia. Mutta kansa torjui ehdotuksen pyhittäytymästä ja synnistä jättäytymästä Daatanin puheiden seurauksena. Sillä välin vuoren huipulla Mooses todisti Jumalan luomia kivitauluja, joihin oli kirjoitettu Kymmenen käskyä. Kun hän viimein saapui alas vuorelta, Mooses piti käsissään lain tauluja vihoissaan, kun näki, mitä syntejä kansa oli sillä välin tehnyt. Epäjumala, kultainen vasikka räjähtää elokuvassa (Myös Koraanin mukaan), jolloin sen palvojat kuolivat samassa räjähdyksessä. Maahan syntyy palava kuilu, joka nieli kaikki, jotka eivät liittyneet Mooseksen puolelle. Tämän jälkeen heprealaiset viettävät erämaassa 40 vuotta pakkosiirtolaisuudessa. Viimein heprealaiset saapuvat Luvattuun maahan, Israeliin. Vanha Mooses näkee Luvatun maan ja osoittaa Joosuan johtamaan kansaa sekä jää itse vuorelle erämaahan.

DeMillellä oli aikaisempaa kokemusta uskonnollisista töistä. Vuoden 1927 Kuninkaiden Kuningas (engl. The King of Kings) kertoi Jeesuksesta. ^[18] Vuoden 1932 draamaelokuva Ristin merkki (engl. The Sign of the Cross) kertoi kristittyjen vainon ajasta sekä siihen liittyvästä rakkaustarinasta. ^{[19] [20]} Raamatun Simsonista ja Delilasta hän ohjasi elokuvan Simson ja Delila (engl. Samson and Delilah) vuonna 1949, ennen Kymmentä käskyä. ^{[21] [22]}

Elokuvakäsikirjoitus oli useamman kirjailijan luomus. Sitä johti romaanikirjailija J. H. Ingraham, kirjalla Pillar of Fire ja A. E. Southon, kirjalla On Eagle's Wings. Käsikirjoitukseen osallistui myös Dorothy Clarke Wilson, kirjalla Prince of Egypt, Aeneas MacKenzie, Jesse Lasky, Jr., Jack Gariss ja Fredric M. Frank osaltaan myös myötävaikuttivat kolmen kirjan syntyyn.

Dvd:n kommentaarissa Katherine Orrison kertoo historiallisesta tutkimuksesta, jota DeMille ja hänen apulaisensa tekivät elokuvan aikana. Orrison toteaa, että monet yksityiskohdat Mooseksen elämästä, joita ei ole Raamatussa, mainitaan Koraanissa, jota joissakin kohdissa oli käytetty lähteenä.

Charlton Hestonin vastasyntynyt poika Fraser näyttäytyy Mooses-lapsena elokuvassa. Orrisonin mukaan DeMille tarkoituksella ajoitti elokuvan kuvaukset aikaan, jolloin Fraser Heston oli noin kolmen kuukauden ikäinen. Orrison kirjoitti myöhemmin kirjan Written in Stone: Making Cecil B. DeMille's Epic, The Ten Commandments.

Asetelmia, pukuja ja lavastuksia oli ostettu ja uudelleenkäytettiin elokuvasta Sinuhe, egyptiläinen. Tapahtumat Sinuhesta sijoittuvat vain 70 vuotta aikaisemmaksi kuin Ramses II:n valtakausi. DeMille myös tahtoi pitää samoja näyttelijöitä Kymmenessä käskyssä, joita oli käytetty Sinuhessakin. Tanssijoiden koreografia ja puvut pohjautuivat haudasta löydettyihin maalauksiin Grand Vizeri Mehun 6. valtakauden ajalta. ^{[23] [24]}

Kymmenen käskyä jäi Cecil DeMillen viimeiseksi elokuvaohjaukseksi. DeMille sai kuvausten aikana sydänkohtauksen, mutta palasi muutaman päivän sairausloman jälkeen kuvaamaan elokuvan loppuun – vastoin lääkärin määräystä. ^[25] Häntä oli pyydetty myös tekemään oma uudelleenohjaus Merirosvojen kuningas -elokuvasta, mutta hänen viimeinen sairastumisensa pakotti hänet väistymään ohjaajan roolistaan, johon myös hänen vävynsä, Anthony Quinn kehotti. Hän myös suunnitteli elokuvaa partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin elämästä David Nivenin kanssa, mutta tätä projektia ei koskaan toteutettu.

Elokuvan julkaisi Paramount Pictures -yhtiö VistaVision-tekniikalla 5. lokakuuta 1956.

• Charlton Heston, Mooses

• Yul Brynner, Faarao Ramses II
• Anne Baxter, Nefretiri
• Edward G. Robinson, kiero Daatan
• Yvonne De Carlo, Sippora
• Debra Paget, Lilia
• John Derek, Joosua
• Sir Cedric Hardwicke, Faarao Seti I
• Nina Foch, Faaraon tytär Bitja
• Martha Scott, Mooseksen äiti, Jookebed
• Judith Anderson, Bitjan palvelija Memnet
• Vincent Price, egyptiläinen Baka
• John Carradine, Mooseksen veli Aaron
• Douglass Dumbrille, Jannes
• Olive Deering, Mooseksen sisko Miriam
• Mike Connors, amalekilainen Touch Connors

Elokuvan roolisuoritukset ja puvut sijoittuvat Seti I ja Ramses II valtakausille.

Muita tunnettuja elokuvan tuhansien näyttelijöiden joukosta olivat Herb Alpert heprealaisena rumpalina, Carl ”Alfalfa” Switzer orjana, Michael Ansara uskollisena egyptiläisenä, Robert Vaughn heprealaisena miekkataistelijana, Clint Walker Sardinian kapteenina ja DeMille itse elokuvan kertojana.

Vuonna 1957 elokuva sai parhaiden erikoistehosteiden Oscar-palkinnon ja oli ehdolla myös kuuden muun Oscar-palkinnon saajaksi. Vuonna 1960 se sai Fotogramas de Plata -palkinnon parhaimmasta ulkomaalaisesta näyttelijästä.^[26]

Vuonna 1999 Kymmenen käskyä valittiin säilytettäväksi Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Film Registryssä. Kesäkuussa 2008 Yhdysvaltain elokuvainstituutti julkaisi sen "Ten top Ten"—parhaimmat kymmenen filmiä, kymmenen klassisimman elokuvan sarjassa.^selvennä Äänestykseen osallistui yli 1 500 ihmistä luovasta työryhmästä. Kymmenen käskyä oli hyväksytty myös kymmenen parhaan elokuvan joukkoon eeposelokuvien sarjassa.^[27][28]

• Kymmenen käskyä Internet Movie Databasessa (englanniksi)

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta The Ten Commandments. (englanniksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kymmenen käskyä Wikimedia Commonsissa