Margrethe Vestager

Margrethe Vestager
Vestager vuonna 2019
Vestager vuonna 2019
Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava komissaari
Von der Leyenin komissio
1.12.2019–
EU:n kilpailuasioista vastaava komissaari
Junckerin komissio
1.11.2014–30.11.2019
Edeltäjä Joaquín Almunia
Tanskan talous- ja sisäministeri
Helle Thorning-Schmidt I
3.10.2011–3.2.2014
Helle Thorning-Schmidt II
3.2.2014–2.9.2014
Edeltäjä Brian Mikkelsen (talous)
Bertel Haarder (sisä)
Seuraaja Morten Østergaard
Henkilötiedot
Syntynyt13. huhtikuuta 1968 (ikä 56)
Glostrup, Tanska
Puoliso Thomas Jensen (vih. 1994)
Lapset 3
Tiedot
Puolue  Tanska: Radikaali Venstre
 Euroopan unioni: ALDE
Tutkinnot Kööpenhaminan yliopisto

Margrethe Vestager (s. 13. huhtikuuta 1968 Glostrup) on tanskalainen Radikaali Venstre -puoluetta edustava poliitikko. Vestager on toiminut komissaarina Euroopan komissiossa vuodesta 2014 lähtien. Junckerin komissiossa (2014–2019) Vestager toimi kilpailupolitiikasta vastaavana komissaarina. Von der Leyenin komissiossa (2019–2024) Vestager toimii komission varapuheenjohtajana ja vastaa Euroopan digitaalisesta valmiudesta.[1]

Aiemmin Vestager on toiminut Radikaalin Venstren puheenjohtajana 2011–2014, Tanskan talous- ja sisäministerinä 2011–2014, Radikaalin Venstren puolueryhmän puheenjohtajana 2007–2011 sekä Tanskan koulutusministerinä vuosina 1998–2001.[2] EU:n kilpailukomissaarina Vestager on saanut paljon huomiota erityisesti yhdysvaltalaisiin suuryrityksiin kohdistuneista toimistaan.[3][4]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhempien tausta vaikutti Vestagerin puoluevalintaan.[4] Hän oli ensimmäisen kerran ehdolla kansankäräjille vuonna 1988 ja uudelleen 1998, mutta ei tullut valituksi. Vuonna 1998 hänet kuitenkin valittiin maan opetus- ja kirkollisministeriksi, minkä jälkeen Vestager jatkoi vielä opetusministerinä 2000–2001. Kansankäräjille hän pääsi vuonna 2001 Frederiksborgin vaalipiiristä ja uudelleen vuonna 2007 Pohjois-Sjællandin vaalipiiristä.[2]

Vuoden 2011 vaalien jälkeen pääministeriksi noussut sosiaalidemokraattien Helle Thorning-Schmidt nimitti Vestagerin hallituksensa talous- ja sisäministeriksi. Talousministerinä hän leikkasi työttömyystukia ja sai läpi työuudistuksen, mikä herätti vastustusta. Toimittaja Elisabet Svanen mukaan Vestager oli hallituksen voimakkain päätöksentekijä. Vestager toimi talous- ja sisäministerinä syyskuuhun 2014 asti.[4][2]

EU:n kilpailukomissaarina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Komissaari Vestager kuluttaja- ja kilpailutapahtumassa vuonna 2016.

Vestager siirtyi Tanskan hallituksen ehdotuksesta Junckerin komissioon kilpailukomissaariksi. Tässä virassa hän sai paljon näkyvyyttä EU:ssa ja kansainvälisesti, koska hänen poliittisella vastuullaan oleva Euroopan komission kilpailupääosasto on keskeisellä sijalla määräämässä yrityksille sanktioita EU:n kilpailulakien rikkomisista. EU-virkamiesten ja -kirjeenvaihtajien parissa hän on saanut paljon suosiota johtamistyylistään.[4]

Euroopan unioni on Vestagerin komissaarikauden aikana määrännyt useita suuria sakkoja kansainvälisille suuryrityksille. Näistä erityisesti yhdysvaltalaisten digialan yritysten saamat sakot ovat olleet esillä mediassa. Muun muassa Apple sai vuonna 2016 EU:lta määräyksen palauttaa suuruudeltaan 13 miljardin euron veroedun Irlannille, vuonna 2017 Facebook sai puolestaan 110 miljoonan euron sakon WhatsAppin oston yhteydessä ja samana vuonna Google 2,4 miljardin euron sakon omien tuotteidensa suosimisesta.[5] Vuoden 2019 maaliskuuhun mennessä Googlen saamien sakkojen yhteismäärä oli 8,2 miljardia euroa.[3] Yhdysvaltain presidentti Barack Obama puolusti yhdysvaltalaisyhtiöitä ja moitti Vestagerin ajamaa politiikkaa protektionismista.[4] Obaman seuraaja Donald Trump on puolestaan kutsunut Vestageria nimityksellä ”the tax lady” (suom. verorouva).[3]

Puheessaan Slush-tapahtumassa joulukuussa 2018 Vestager luonnehti digialan suuryrityksiä ”suurpedoiksi” ja kritisoi sitä, miten ne ovat estämässä alan startup-yritysten kasvua, vaikka olivat itse aloittaneet samanlaisista lähtökohdista.[6]

Vestagerin arveltiin vuonna 2018 olleen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin suosikki seuraavaksi Euroopan komission puheenjohtajaksi, mutta Vestager kielsi tuolloin keskustelleensa Macronin kanssa aiheesta tai miettineensä asiaa. Euroopan parlamentti oli vaatinut eniten paikkoja saaneen europuolueen kärkiehdokkaan nimittämistä komission puheenjohtajaksi, mutta Macron ja Vestager ovat molemmat olleet tätä käytäntöä vastaan.[7] Maaliskuussa 2019 Vestager ilmoitti olevansa kiinnostunut komission puheenjohtajuudesta.[8]

Tanskassa kesän 2019 vaalien jälkeen pääministeriksi noussut Mette Frederiksen kertoi hallituksensa esittävän Vestagerin jatkamista Tanskan EU-komissaarina. Frederiksenin edeltäjä, Venstre-puolueen Lars Løkke Rasmussen, oli vastustanut Vestagerin nimittämistä uudelle kaudelle.[9] Vestager jatkoi Ursula von der Leyenin komissiossa aiempaa tehtäväänsä EU:n kilpailukomissaarina, mutta salkkuun lisättiin unionin digitaalipolitiikka.[10]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vestager syntyi vuonna 1968 Glostrupissa ja varttui Ølgodin kylässä. Hänen vanhempansa olivat pappeja, jotka kannattivat keskustalaista Radikaali Venstre -puoluetta, johon Vestager liittyi jo nuorena. Hänen on kuvailtu lapsena olleen ujo. Hän itse kertoo uskonnon olevan tärkeä osa häntä. Vestager valmistui ylioppilaaksi Varden lukiosta 1986 ja valtiotieteiden maisteriksi taloustieteessä Kööpenhaminan yliopistosta vuonna 1993.[4][2]

Vallan linnake -televisiosarjan päähenkilö, fiktiivinen Tanskan pääministeri Birgitte Nyborg perustuu osittain Vestageriin. Hahmon näyttelijä Sidse Babett Knudsen tutustui Vestagerin työhön useiden päivien ajan tehdäkseen hahmon todenmukaisemmaksi.[4]

Vestager on naimisissa apulaisprofessori Thomas Jensenin kanssa. Heillä on kolme tytärtä.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Komissaariehdokkaat ec.europa.eu. 27.11.2019. Euroopan komissio. Viitattu 27.11.2019.
  2. ↑ a b c d e Margrethe Vestager ft.dk. 2.11.2014. Kansankäräjät. Viitattu 13.4.2019. (tanskaksi, englanniksi)
  3. ↑ a b c Räisänen, Kari: EU:n komissio antoi Googlelle epäreilusta kilpailusta 1,49 miljardin euron sakon 20.3.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2019.
  4. ↑ a b c d e f g Mykkänen, Pekka: EU:lla on superkomissaari, jota kaikki ihailevat: Margrethe Vestager kurittaa Applea, Googlea ja vilunkiyrityksiä hs.fi. 11.3.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2019.
  5. ↑ Kerola, Päivi: Näin EU on kurmuuttanut yhdysvaltalaisfirmoja: Googlen lisäksi syntilistalla Apple, Microsoft ja Facebook yle.fi. 27.6.2017. Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2019.
  6. ↑ Karismo, Anna: "Amerikkalaisista digiyhtiöistä on tullut suurpetoja", jyrähtää EU:n kilpailukomissaari – Facebookin vaikutus näkyy myös Ranskan mellakoissa yle.fi. 4.12.2018. Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2019.
  7. ↑ Mykkänen, Pekka: Tanskalaiskomissaari Vestagerista leivotaan Brysselin juorumyllyssä seuraavaa komission puheenjohtajaa hs.fi. 11.3.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2019.
  8. ↑ Khan, Mehreen & Toplensky, Rochelle: Vestager discloses ambition to become next EU commission chief ft.com. 21.3.2019. Financial Times. Viitattu 13.4.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Dallison, Paul: New Danish PM wants Vestager to stay as commissioner politico.eu. 26.6.2019. Politico Europe. Viitattu 14.12.2019. (englanniksi)
  10. ↑ Rankin, Jennifer: Margrethe Vestager gets second term in EU competition job The Guardian. 10.9.2019. Viitattu 14.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Margrethe_Vestager&oldid=21947311”