Microsoft

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Microsoft Corporation
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NASDAQ: MSFT
DJIA
NASDAQ-100
S&P 500
ISIN US5949181045
Perustettu 4. huhtikuuta 1975
Perustaja Bill Gates
Paul Allen
Toimitusjohtaja Satya Nadella[1]
Puheenjohtaja John W. Thompson[2]
Avainhenkilöt Bill Gates, Steve Ballmer, Ray Ozzie
Kotipaikka Yhdysvallat Redmond, Washington, Yhdysvallat
Toiminta-alue Maailmanlaajuinen
Toimiala ohjelmistoteollisuus, tietotekniikka
Tuotteet luettelo tuotteista
Liikevaihto Nousua 143,015 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2020)[3]
Liikevoitto Nousua 52,95 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2020)[3]
Nettotulos Nousua 44,28 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2020)[3]
Henkilöstö 182 268 (syyskuu 2021)[4]
Kotisivu www.microsoft.com
Microsoftin logot[5]
Logo vuosina 1975–1980.
Logo vuosina 1980–1982.
Logo vuosina 1982–1987.
Logo vuosina 1987–2012.
Microsoftin logo vuodesta 2012.

Microsoft Corporation on yhdysvaltalainen ohjelmistoalan yritys. Microsoft on useimmissa kannettavissa ja pöytätietokoneissa käytettävän Windows-käyttöjärjestelmän valmistaja ja myyjä. Bill Gates ja Paul Allen perustivat yhtiön Albuquerquessa, New Mexicon osavaltiossa vuonna 1975. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Redmondissa, Washingtonissa.

Microsoft oli maailman suurimpien yritysten Forbes Global 2000 -listalla sijalla 19 vuonna 2017.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyltti Microsoftin Saksan toimiston sisäänkäynnillä.
Toinen Microsoftin perustajista, Bill Gates.

Yhtiön perustaminen ja toiminnan laajentuminen 1975–1985

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Microsoftin ensimmäinen julkaistu tuote oli Altair 8800 -mikrotietokoneelle toteutettu BASIC-tulkki vuonna 1975[7][8], ja Microsoftista tuli rekisteröity tavaramerkki jo syksyllä 1976. Lähdettyään Harvardin yliopistosta toinen perustajista, Bill Gates, muutti Albuquerqueen ja aloitti yhtiön toiminnan siellä.

Microsoftin ensimmäinen kansainvälinen toimisto avattiin 1. marraskuuta 1978 Japanissa ASCII-yhtiön kanssa nimellä ASCII Microsoft. Yhteistyö päättyi vuonna 1986, jonka jälkeen Microsoft perusti oman tytäryhtiön Japaniin (Microsoft Japan).[9] Vuoden 1979 alkupuolella Microsoft muutti Albuquerquesta Bellevueen, Washingtoniin. Kesäkuussa 1980 Steve Ballmer liittyi yhtiöön ja seurasi myöhemmin Gatesia toimitusjohtajana. Vuoden 1980 alkupuolella Microsoft kehitti MSX-kotitietokonejärjestelmän yhteistyössä monien muiden yhtiöiden kanssa. Siitä tuli hyvin suosittu Euroopassa ja Japanissa, mutta IBM PC:n kasvanut suosio sai MSX:n poistumaan markkinoilta.

MS-DOS (Disk Operating System) -käyttöjärjestelmä oli yhtiön ensimmäinen suuri menestys. Käyttöjärjestelmä toimitettiin IBM PC:n mukana ja Microsoft sai kappalekohtaisen lisenssitulon.[10] Microsoft hankki yksinoikeuden Seattle Computer Productsin QDOS:iin, joka nimettiin 86-DOS:ksi ja muokattiin IBM:n vaatimusten mukaan.[10] Lopputulos oli Microsoftin myymänä MS-DOS ja IBM:n lisenssillä PC-DOS.[10]

IBM PC:n käyttöjärjestelmästä kilpaili myös silloinen markkinajohtaja CP/M.

Microsoftin ja IBM:n käyttöjärjestelmäsopimuksessa DOS:n oikeudet eivät siirtyneet yksinoikeudella IBM:lle, joten myöhemmin IBM PC-kloonien tullessa markkinoille Microsoft pystyi lisensoimaan käyttöjärjestelmänsä myös muille valmistajille. PC-kloonien suuren suosion siivittämänä DOS:sta tuli eräs kotitietokoneiden merkittävimmistä käyttöjärjestelmistä ja Microsoftista puolestaan yksi kotitietokonemarkkinoiden merkittävimmistä ohjelmistoyrityksistä.[11]

1985–1995 OS/2 ja Windows

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 1985 Microsoft ja IBM alkoivat kehittää yhteistyössä uutta OS/2-käyttöjärjestelmää. Myöhemmin, saman vuoden marraskuussa, Microsoft esitteli ensimmäisen Microsoft Windows-version, joka oli silloin graafinen laajennus DOS-käyttöjärjestelmään.

Microsoft listautui pörssiin maaliskuussa 1986.

Vuonna 1987 Microsoft julkaisi ensimmäisen OEM-valmistajille suunnatun version OS/2-käyttöjärjestelmästä. Samana vuonna Microsoft otti myös käyttöön Scott Bakerin suunnitteleman PacMan-logon[12].

Vuonna 1989 Microsoft esitteli toimisto-ohjelmistopaketti Microsoft Officen, joka sisälsi muun muassa Microsoft Word ja Microsoft Excel-ohjelmistot.

Vuonna 1990 valmistui Windowsin 3.0-versio, jossa muun muassa grafiikan käyttöä oli paranneltu. Järjestelmän käytettävyyttä helpotti myös 1986 markkinoille tullut 32-bittinen Intelin 386-prosessori. 3.0-versiota myytiin yli 100 000 kappaletta kahdessa viikossa. Windows tuotti enemmän voittoa Microsoftille kuin OS/2, ja yhtiö päätti suunnata resurssit OS/2:sta Windowsin valmistukseen. OS/2:n valmistus väheni ja Windowsista tuli pian suosituin PC:n käyttöjärjestelmä.

Vuonna 1993 Microsoft esitteli Windows NT 3.1:n, joka oli teknisesti täysin uudistettu versio vanhoihin Windows-versioihin nähden. Ulkoasultaan se muistutti kuitenkin muita Windows-järjestelmiä. Windows NT oli suunnattu raskaampiin yrityssovelluksiin ja soveltui esimerkiksi palvelinkoneiden käyttöjärjestelmäksi.

Vuonna 1995 Microsoft julkaisi Windows 95:n, jossa ulkoasu oli uudistettu modernimmaksi. Järjestelmä sisälsi myös merkittäviä käyttöliittymäuudistuksia (esimerkiksi Käynnistä-painikkeen). Yhtiö julkaisi myös ensimmäisen version Internet Explorer -selaimesta Windows 95 Plus Pack -paketissa elokuussa 1995.

Internet 1995–2005

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 1995 Microsoft osti RenderMorphicsin, jonka Reality Lab -ohjelmointirajapinta oli tulossa suosituksi ja muodosti Direct3D:n ytimen.[13]

Microsoft aloitti tuotelinjojen laajentamisen tietokoneverkkoihin ja World Wide Webiin 1990-luvun puolivälissä.

Ennen Windows 95:n julkaisua Microsoft painosti IBM:ää lopettamaan OS/2:n kehittämisen ja viivästyttämään Lotus Smart Suiten julkaisua.[14] IBM kieltäytyi mutta lisensoi Windows 95:n vähän ennen tämän julkaisua.[14]

Microsoft julkisti 24. elokuuta 1995 Windows 95 -käyttöjärjestelmän, jossa oli graafinen käyttöliittymä. Samalla Microsoft käynnisti MSN (Microsoft Network) -päätuotantolinjan, joka oli suora kilpailija AOL:lle. Yhtiö jatkoi tuotannon laajentamista uusille markkinoille vuonna 1996 perustamalla uuden kaapeliuutisaseman MSNBC yhdessä NBC:n kanssa.

Microsoft teki Internet-palveluntarjoajien kanssa sopimuksen, jossa nämä saivat vapaasti työkalun, jota se ei lisensoinut Netscapelle ja esti tätä tekemästä liiketoimintaa tiettyjen palveluntarjoajien kanssa.[15]

PDA-laitteiden markkinoille Microsoft laajeni marraskuussa 1996 esitellessään Windows CE 1.0:n. Se oli uudelleen rakennettu, erityisesti pienimuistisiin kannettaviin ja muihin pientietokoneisiin suunniteltu järjestelmä.

Internet Explorer -selaimen 4.0-version julkistaminen vuonna 1997 aloitti niin kutsutun selainsodan, jossa Microsoftin tarkoituksena oli johtoaseman hankkiminen selainmarkkinoilla kilpailija Netscapelta.

Vuonna 1998 Microsoftin johto uudistui, kun Steve Ballmer valittiin toimitusjohtajaksi. Bill Gates piti kuitenkin edelleen itsellään pääjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan virat.

1990-luvun lopulla yhtiötä vastaan nostettiin syytteet määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä Netscapen selaimen ja Sun Microsystemsin Javan haitaksi.[16][17] Syytteessä mainittiin Microsoftin syyllistyneen kilpailua rajoittavaan lisensointiin, jossa laitteistovalmistajat maksavat suoritinkohtaista lisenssiä riippumatta siitä, käytetäänkö tietokoneessa Microsoftin käyttöjärjestelmää vai ei.[18]

Vuosituhannen vaihteessa esiteltiin Windows 95 -järjestelmään pohjautuvia uusia versioita (Windows 98, Windows 98 SE, Windows ME), jotka eivät kuitenkaan olleet yhtä merkittäviä uudistuksia kuin Windows 95 aikanaan. Windows NT -tuotelinjaa jatkoi Windows 2000.

Yhtiö on ollut tunnettu teknologiateollisuudessa pakottavista keinoista.[19] Vuonna 2000 Microsoft todettiin syylliseksi monopoliaseman väärinkäyttöön.[20]

Vuonna 2001 Windows esitteli Windows XP -käyttöjärjestelmän, jossa kotitietokoneille suunnatut ja yrityksille suunnatut Windows-versiot yhdistettiin samaksi tuotteeksi. Myös käyttöjärjestelmän graafinen ilme uusittiin.

Myöhemmin Xboxin julkaisemisen yhteydessä Microsoft laajentui Sonyn ja Nintendon hallitsemille pelikonsolimarkkinoille.

2006–2010: Vista ja muut muutokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2006 käyttöön otettu slogan,
”Your potential. Our passion.”
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Lyhyt ja vajaa. Erinäisiä töksähteleviä kommentteja menneistä tapahtumista. Kielenhuoltoa tarvitaan.

Vuonna 2006 Bill Gates siirtyi ohjelmistoarkkitehtuurin kehittämisen johtajaksi. Vuoden 2007 tammikuussa Microsoft julkaisi Windows Vista -käyttöjärjestelmän.

Tammikuussa 2008 Microsoft tarjosi Suomen koulujen käyttöön maksuttomana Live@edu-palveluvalikoiman[21], mikä sai aikaan julkista keskustelua COSSin aloittamana[22]. Saman vuoden helmikuussa Microsoft teki ostotarjouksen Internet-palvelu ja hakuyritys Yahoosta, mikä johti muun muassa Googlen reagointiin.[23]Helmikuun loppupuolella Euroopan unioni langetti Microsoftille 899 miljoonan euron sakot aiempien komission määräysten rikkomisesta. Tätä ennen Microsoft oli saanut sakkoja hallitsevan markkina-aseman väärinkäytöstä[24].

Vuoden 2009 alkupuolella Microsoftin liikevaihto laski vuosivertailussa ensimmäistä kertaa yrityksen 23 vuotta kestäneen pörssihistorian aikana.[25] Laskua kertyi kuusi prosenttia.[26] Liikevoittoa tosin kertyi kolme prosenttia enemmän vuoden 2008 vastaavana ajankohtana.[26]Kesäkuussa Microsoft päätti, ettei Eurooppaan myytävässä Windows 7-käyttöjärjestelmässä ole mukana verkkoselainta.[27] Näin toimittiin, jotta mahdolliset kartellisyytteet jäisivät väliin.[28] EU ei kuitenkaan ollut tähän tyytyväinen, vaan valitteli edelleen kuluttajien päätösvallan rajoittamista.[28]

Myöhemmin 2009 Microsoft julkaisi Microsoft Language Portal-nimisen Internetissä toimivan sanakirjan, jonka tarkoituksena on auttaa monikielisten ohjelmistojen jargonin ymmärtämisessä.[29]

2010-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Microsoft ei ole saanut jalansijaa älykkäiden päätelaitteiden markkinoilla, vaan yhtiön toistuvat epäonnistumiset ovat johtaneet massiivisiin tappioihin[30] ja tuotelinjojen todennäköisiin lakkautuksiin.[31]

3. syyskuuta 2013 julkaistiin uutinen, jossa kerrottiin Microsoftin ostavan Nokian matkapuhelinliiketoiminnan. Kauppahinta oli 5,44 miljardia euroa.[32] Kauppa toteutui 25. huhtikuuta 2014.[33]

Steve Ballmerin seuraajaksi Microsoftin toimitusjohtajana nimitettiin helmikuussa 2014 Satya Nadella, joka oli aiemmin johtanut yhtiön pilvipalveluita.[1][34] Vuonna 2014 uutisoitiin Yhdysvaltain veroviraston ja Microsoftin välisestä kiistasta koskien verotietoja vuodesta 2004 vuoteen 2009 ja yhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyen.[35]

Microsoft osti GitHubin kesäkuussa 2018.[36] Vuonna 2019 kerrottiin Linuxin käytön ohittaneen Windows Serverin Microsoftin Azure-palvelussa.[37]

2020-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Microsoft ilmoitti sulkevansa vuonna 2016 avatun suoratoistopalvelu Mixerin 22. heinäkuuta 2020, siirtäen toiminnot Facebook Gamingiin.[38] Syyskuussa 2020 Microsoft ilmoitti ZeniMax Median ostamisesta 7,5 miljardin dollarin hinnalla.[39] Kauppa tapahtui maaliskuussa 2021.[40]

18. tammikuuta 2022 kerrottiin, että Microsoft aikoo ostaa Activision Blizzardin sen kaikkein suurimmassa yrityskaupassa koskaan noin 68,7 miljardia dollarilla.[41] Kauppa-aikomusta tutkitaan kilpailulainsäädännön mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Yhdysvaltain kauppakomissiossa ja EU:ssa Brysselissä.[42][43][44] FTC tutkii Euroopan komissiolle annettua raporttia, joka oli tehty Bethesdan oston yhteydessä, mutta myös aiempiin rikkomuksiin kiinnitetään huomiota.[45][46] Yhdistyneen kuningaskunnan CMA on estänyt kaupan huhtikuussa 2023. CMA on huolissaan Microsoftin jo vakiintuneesta asemasta pilvipelaamisessa.[47] FTC on estänyt kaupan etenemisen toistaiseksi viitaten ZeniMaxin pelien yksinoikeuteen aiemman kaupan jälkeen.[48] Myös Canada Competition Bureau (CCB) on ilmoittanut, ettei se tue kauppaa.[49] FTC:n mukaan kanteessa on kyseessä tuleeko pilvipelaamisesta "suljettuja puutarhoja" vai avoimesti kilpailtuja alustariippumattomia pelejä, joista pelaajat voisivat vapaasti valita.[50] Ennen kaupan hyväksymistä kerrottiin useista myönnytyksistä, joita Microsoft teki jotta se saisi luvan kaupan etenemiselle. Microsoft teki sopimuksen Nintendon ja Sonyn kanssa, jotta Call of Duty -pelisarja olisi näiden alustoille saatavissa jatkossakin. Microsoft teki sopimukset Nvidian ja Ubisoftin kanssa pilvipelaamiseen liittyen.[51][52] Brittiläinen CMA salli kaupan etenemisen 13. lokakuuta 2023 ja kauppa viimeisteltiin muutamia tunteja hyväksynnän jälkeen.[53][54]

Lokakuussa 2023 kerrottiin, että Yhdysvaltain verovirasto on määrännyt yhtiön maksamaan 28,9 miljardia dollaria veroja takautuvasti. Määräys koskee verovuosia 2004-2013 ja liittyy yhtiön sisäiseen siirtohinnoitteluun eri maiden välillä.[55][56]

Tammikuussa 2024 Microsoft Gamingin toimitusjohtaja Phil Spencer kertoi 1900 työntekijän irtisanomisista, jotka koskevat Blizzardin, Xboxin ja ZeniMax Median toimintoja.[57]

Tuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Microsoftin tuotteista

Microsoftin tuotteita ovat muun muassa Microsoft Windows -käyttöjärjestelmä, Microsoft 365 (ennen Microsoft Office) -ohjelmistopaketti ja Xbox-pelikonsolit. Muita tuotteita ovat: Microsoft Dynamics, Microsoft Azure, Microsoft Surface, Bing, Skype, Windows Phone.

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DR-DOS

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Microsoft sabotoi kilpailevan DR-DOSin käyttöä lisäämällä Windows 3.1:een koodia, joka tuotti väärennetyn virheilmoituksen ajettaessa kilpailijan alustalla.[58][59]

Lähdekoodikritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Microsoftin toimintaa ovat kritisoineet etenkin avoimen lähdekoodin ohjelmistokehityksen kannattajat, joiden mukaan yhtiö on tunnetuin esimerkki FUD-strategian käytöstä liiketoiminnassa.[60]

Monopoliasema ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Microsoft on joutunut useaan otteeseen oikeudenkäynteihin, jotka ovat koskeneet määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.[61] Microsoft on aiheuttanut haittaa kuluttajille vääristämällä kilpailuasetelmaa.[61] Ongelmia on aiheutunut esimerkiksi siitä, että Microsoftin on saanut suhteettoman edun kilpailijoihinsa, mikäli se laittaa käyttöjärjestelmäänsä mukaan ohjelmiaan (kuten Internet Explorer verkkoselaimen), joita vastaan muut yrittävät kilpailla (lisää Yhdysvallat vastaan Microsoft[62] ja Euroopan unionin kilpailuoikeudellinen kanne Microsoftia vastaan[63]).[61][64] Muun muassa Windows Media Player -ohjelman on todettu rikkovan monopolisäädäntöä.[65]

Tuomari Thomas Penfield Jackson antoi 5. marraskuuta 1999 lausunnon Microsoftin monopoliasemasta.[66][67] Microsoft painosti Netscapea, Inteliä ja IBM:ää lopettamaan kilpailevien ohjelmistojen kehittämisen.[14][67] Microsoft määrättiin pilkottavaksi kahteen osaan monopoliasemasta johtuen, mutta päätöstä muutettiin vetoomustuomioistuimessa.[68][69] Marraskuussa 2001 Microsoft myöntyi siihen, että kilpailijat voivat integroida ohjelmistonsa läheisemmin Windows-käyttöjärjestelmän kanssa.[68]

Turvallisuusongelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Microsoftia on myös kritisoitu sen tuotteiden turvallisuusongelmista muun muassa Sasser- ja Blaster-matojen yhteydessä.[70][71] Office 365 -palvelua on kritisoitu sanoen, ettei se täytä EU:n tietosuojavaatimuksia.[72][73]

Vuonna 2010 Saksan hallitus varoitti verkon käyttäjiä Internet Explorerista ja suositteli vaihtoehtoista selainta johtuen vakavista ongelmista tietoturvassa.[74] Australian ja Ranskan hallitukset antoivat varoituksensa pian tämän jälkeen.[75][76]

Myös Media Player -ohjelmistosta on löydetty kriittisiä haavoittuvuuksia.[77] Microsoft SQL Server on myös ollut matojen kohteena, esimerkiksi SQL Slammer aiheutti merkittäviä ongelmia Internetissä.[78][79]

Microsoft on sanonut sen olevan asiakkaan vika, jos päivityksiä ei asenneta, mutta tämä on todettu epärealistiseksi.[79]

Lapsityövoiman käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amnesty seurasi vuonna 2016 julkaistussa raportissaan Kinshasassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa lapsityötä käyttäneiden epävirallisten kaivosten malmin tuotantoketjua, joka johti muun muassa Microsoftiin. Kaivoksissa työskentelee nuorimmillaan jopa 7-vuotiaita lapsia. Microsoft kommentoi paljastusta kertomalla, että se ei ole jäljittänyt kobolttinsa tuotantoketjua malminjalostuksen tasolle jäljittämisen monimutkaisuuden ja sen vaatimien resurssien vuoksi.[80]

Exchange Online -palvelun murto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Microsoftia on syytetty löysästä suhtautumisesta tietoturvaan kun Kiinaan liitetty ryhmä "Storm-0558" murtautui Microsoftin Exchange Online -palveluun. Cyber Safety Review Board (CSRB) julkaisi raportin, jonka mukaan palvelussa ei ollut toimivaa automaattista menetelmää digitaalisien allekirjoituksien vaihtamiseen tai vanhentamiseen. Microsoft käytti käsin tehtävää avaimien hallintaa, mutta lopetti sen vuonna 2021 kun se aiheutti pilvipalveluiden pysähtymisen. Vuosina 2021-2023 Microsoftilla ei ollut mitään työkalua, joka kertoisi että avain on vanhentunut ja Storm-0558 sai käsiinsä vuonna 2016 luodun avaimen, joka olisi pitänyt poistaa. Microsoft myös julkaisi virheellisiä väittämiä tapauksesta, joita se ei korjannut. Murrossa hyökkääjät latasivat 60 000 Yhdysvaltain ulkoministeriön sähköpostia.[81][82]

Yhdysvaltalainen kyberturvallisuustaho Cybersecurity and Infrastructure Security Agency (CISA) on julkaissut huhtikuussa 2024 hätätiedotuksen koskien murtoa Microsoftin palvelimille. Murrossa Venäjän valtion tukema Midnight Blizzard sai käsiinsä viestejä tammikuusta 2024 alkaen. Tiedotuksen mukaan hyökkääjät saivat autentikointitietoja, joita hyökkääjät käyttävät lisääntyneissä murtautumisyrityksissään.[83] Tapauksessa Venäjän tukemat hyökkääjät murtautuivat Microsoftin järjestelmiin heikon salasanan kautta, joka ei käyttänyt kaksivaiheista tunnistautumista.[84]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kell, John & Ovide, Shira: Microsoft Names Satya Nadella as CEO The Wall Street Journal. 4.2.2014. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Thompson became independent chairman of Microsoft Corporation microsoft.com. 4.2.2014. Viitattu 13.8.2014. (englanniksi)
  3. ↑ a b c 2020 Annual Report Microsoft. Viitattu 11.9.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Facts About Microsoft Microsoft. Viitattu 11.9.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Skillings, Joe: Microsoft logos through the years (pictures) CNet. 23.8.2012. Viitattu 29.10.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Microsoft on the Forbes Canada's Best Employers List Forbes. Viitattu 20.3.2018. (englanniksi)
  7. ↑ Randy Alfred: April 4, 1975: Bill Gates, Paul Allen Form a Little Partnership 4.4.2008. Wired. Viitattu 235.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Microsoft Visitor Center Student Information Microsoft. Viitattu 16.2.2008. (englanniksi)
  9. ↑ Bob Johnstone: The Comeback of Japanese Software Entrepreneur Kay Nishi wired.com. 5.1.1993. Viitattu 8.8.2021. (englanniksi)
  10. ↑ a b c Jimmy Maher: The complete history of the IBM PC, part two: The DOS empire strikes 31.7.2017. Ars Technica. Viitattu 23.6.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Bergin, T. J. (2006). The origins of word processing software for personal computers: 1976-1985. IEEE Annals of the History of Computing, 28(4), 32-47.
  12. ↑ Laura Stampler: Microsoft Unveils New Logo—Here's A History Of The Design's Evolution Business Insider. 23.8.2012. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  13. ↑ The History of the Modern Graphics Processor techspot.com. 7.1.2021. (englanniksi)
  14. ↑ a b c Elizabeth Wasserman: MS/DoJ: Microsoft urged IBM to yank Smart Suite pcworld.idg.com.au. 8.6.1999. Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)
  15. ↑ B. Withholding Crucial Technical Information (Findings of Judge Thomas Penfield Jackson, Nov. 5, 1999) albion.com. 5.11.1999. Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Revisiting the spectacular failure that was the Bill Gates deposition arstechnica.com. 10.9.2020. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
  17. ↑ U.S. V. Microsoft: Court's Findings Of Fact justice.gov. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
  18. ↑ Competitive Impact Statement : U.S. V. Microsoft Corporation justice.gov. ”Beginning in 1988, and continuing until July 15, 1994, Microsoft induced many OEMs to execute anticompetitive "per processor" licenses. Under a per processor license, an OEM pays Microsoft a royalty for each computer it sells containing a particular microprocessor, whether the OEM sells the computer with a Microsoft operating system or a non-Microsoft operating system.” Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Joe Wilcox: Judge calls Microsoft a "monopoly" cnet.com. 5.11.1999. Arkistoitu Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Lettice, John: MS guilty – a monopoly, and anti competitive 3.4.2000. The Register. Viitattu 27.2.2018.
  21. ↑ Julkistus Seattlessa: Koululaiset saavat virtuaalisen työskentely-ympäristön – Microsoft antaa Suomen koulujen käyttöön maksuttomat räätälöidyt Live-palvelut microsoft.com. 17.1.2008. Viitattu 6.2.2008.
  22. ↑ COSSin Live@edu-kannanotto herätti keskustelua coss.fi. 31.1.2008. Viitattu 6.2.2008.
  23. ↑ Microsoft, Google Come Out Lobbying Washington Post. 5.2.2008. Viitattu 6.2.2008. (englanniksi)
  24. ↑ EU langetti Microsoftille ennätyssakon 27.2.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.4.2008.
  25. ↑ Herrala, Olli: Historiaa: Microsoftin liikevaihto laski Kauppalehti. 23.4.2009. Viitattu 24.4.2009.
  26. ↑ a b Microsoftin liikevaihto laski 6 % Muropaketti 24.4.2009.
  27. ↑ Windows 7 toimitetaan Euroopassa ilman Internet Exploreria. Muropaketti 12.6.2009.
  28. ↑ a b EU ei ole vieläkään tyytyväinen Microsoftin selainpolitiikkaan. Muropaketti 14.6.2009.
  29. ↑ Dave: Microsoft Language Portal goes Public (archive.is) GTS Blog. 22.9.2009. Arkistoitu Viitattu 24.2.2017. (englanniksi) tarvitaan parempi lähde
  30. ↑ Surface täysin kiville,. Digitoday 19.7.2013.
  31. ↑ Windows, Windows RT, Windows Phone… – yksi katoamassa, kolmesta tulossa kaksi. Mobiili.fi 26.11.2013.
  32. ↑ Kiviranta, Varpu: Microsoft ostaa Nokian puhelinliiketoiminnan Yle Uutiset. 3.9.2013. Viitattu 25.3.2022.
  33. ↑ Länkinen, Tiina: Nokian matkapuhelinten myynti Microsoftille päätökseen – hinta ehkä sittenkin parempi Yle Uutiset. 25.4.2014. Viitattu 25.3.2022.
  34. ↑ Nadella tietotekniikkajätti Microsoftin toimitusjohtajaksi Helsingin Sanomat. 4.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
  35. ↑ Neil McAllister: US taxmen won't say WHY they're probing Microsoft. So Redmond is suing the IRS theregister.com. 24.11.2014. Viitattu 13.10.2023. (englanniksi)
  36. ↑ Teemu Laitila: Bloomberg: Microsoft on ostanut GitHubin Tivi. 4.6.2018. Viitattu 25.5.2019.
  37. ↑ Microsoft developer reveals Linux is now more used on Azure than Windows Server zdnet.com. 1.7.2019. Viitattu 25.9.2020. (englanniksi)
  38. ↑ Stephen, Bijan: Mixer shuts down today The Verge. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  39. ↑ Microsoft buys Fallout creator Bethesda for $7.5bn BBC News. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
  40. ↑ Makuch, Eddie: Microsoft Now Officially Owns Bethesda In $7.5 Billion Purchase GameSpot. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
  41. ↑ Microsoftilta historiansa suurin yritysosto: 68,7 miljardilla World of Warcraftin ja Call of Dutyn takana oleva peliyhtiö, jonka taustalta paljastui likainen salaisuus mtvuutiset.fi. 18.1.2022. Viitattu 25.3.2022.
  42. ↑ Regulators put the brakes on Microsoft’s Activision acquisition arstechnica.com. 15.9.2022. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  43. ↑ Jon Brodkin: Microsoft fights to save Activision merger, says Sony protest is “self-serving” arstechnica.com. 12.10.2022. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  44. ↑ Tom Phillips: Microsoft's Activision Blizzard deal reportedly set for EU antitrust warning eurogamer.net. 16.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  45. ↑ Kyle Orland: Why Sony says it can’t trust Microsoft’s Call of Duty offer? One word: Bethesda arstechnica.com. 13.3.2023. Viitattu 20.3.2023. (englanniksi)
  46. ↑ Jon Brodkin: EU fines Microsoft €561 million for not giving users a browser choice arstechnica.com. 6.3.2013. Viitattu 20.3.2023. (englanniksi)
  47. ↑ Tom Phillips: UK blocks Microsoft Activision Blizzard deal eurogamer.net. 26.4.2023. Viitattu 27.4.2023. (englanniksi)
  48. ↑ Victoria Kennedy: Keeping Bethesda games Microsoft exclusives "powerful evidence" against Activision Blizzard takeover, says FTC eurogamer.net. 21.6.2023. Viitattu 21.6.2023. (englanniksi)
  49. ↑ Justin Carter: Canada voices disapproval of Microsoft-Activision merger gamedeveloper.com. 29.6.2023. Viitattu 30.6.2023. (englanniksi)
  50. ↑ Thomas Claburn: Game on: FTC tries again to block Microsoft Activision merger theregister.com. 27.9.2023. Viitattu 29.9.2023. (englanniksi)
  51. ↑ Jeff Burt: Microsoft’s Mr Smith goes to Europe in quest to win Activision deal theregister.com. 26.2.2023. Viitattu 16.10.2023. (englanniksi)
  52. ↑ Richard Currie: Microsoft wants Activision so badly, it's handing streaming rights over to ... Ubisoft? theregister.com. 22.8.2023. Viitattu 16.10.2023. (englanniksi)
  53. ↑ Victoria Kennedy: Microsoft Activision Blizzard deal approved by UK regulator eurogamer.net. 13.10.2023. Viitattu 14.10.2023. (englanniksi)
  54. ↑ Tom Phillips: Microsoft has finally bought Activision Blizzard eurogamer.net. 13.10.2023. Viitattu 14.10.2023. (englanniksi)
  55. ↑ Simon Sharwood: Hell no, we won’t pay, says Microsoft as Uncle Sam sends $29B bill for back taxes theregister.com. 11.10.2023. Viitattu 13.10.2023. (englanniksi)
  56. ↑ Benj Edwards: Microsoft disputes $29B tax bill after “one of the largest” audits in IRS history arstechnica.com. 12.10.2023. Viitattu 13.10.2023. (englanniksi)
  57. ↑ Scharon Harding: Microsoft cancels Blizzard survival game, lays off 1,900 arstechnica.com. 25.1.2024. Viitattu 28.1.2024. (englanniksi)
  58. ↑ Caldera vs Microsoft – the settlement BBC. Viitattu 16.12.2007.
  59. ↑ Graham Lea: How MS played the incompatibility card against DR-DOS 5.11.1999. The Register. Viitattu 23.6.2019. (englanniksi)
  60. ↑ Roger Irwin: What is FUD 1998. cavcomp.demon.co.uk. Viitattu 15.3.2017. (englanniksi)
  61. ↑ a b c VII. THE EFFECT ON CONSUMERS OF MICROSOFT'S EFFORTS TO PROTECT THE APPLICATIONS BARRIER TO ENTRY (Findings of Judge Thomas Penfield Jackson, Nov. 5, 1999) albion.com. 5.11.1999. Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)
  62. ↑ U.S. v. Microsoft Corporation (Browser and Middleware) Department of Justice. justice.gov. Viitattu 15.3.2017. (englanniksi)
  63. ↑ Microsoft sai EU:lta 560 miljoonan sakot Helsingin Sanomat. 6.3.2013. hs.fi. Viitattu 15.3.2017.
  64. ↑ https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A32007D0053
  65. ↑ https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:62004TJ0201
  66. ↑ Walt Crowley: Federal Judge Thomas Penfield Jackson declares Microsoft a monopoly on November 5, 1999. historylink.org. 7.11.1999. Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)
  67. ↑ a b Declan Mccullagh: Judge: 'Gates Was Main Culprit' wired.com. 6.11.1999. Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)
  68. ↑ a b Alex Fitzpatrick: A Judge Ordered Microsoft to Split. Here's Why It's Still a Single Company time.com. 5.11.2014. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  69. ↑ Former judge defends his bid to break up Microsoft news.com.com. 21.6.2005. Arkistoitu Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  70. ↑ Scott Bekker: Critics Pile on Microsoft Over Security redmondmag.com. 2.10.2003. Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)
  71. ↑ Sasser net worm affects millions news.bbc.co.uk. 4.5.2004. Viitattu 5.11.2021. (englanniksi)
  72. ↑ Microsoft Office 365 data protection under criticism robin-data.io. Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)
  73. ↑ Sebastian Klovig Skelton: Microsoft EU Data Boundary dubbed ‘smoke and mirrors’ computerweekly.com. 18.5.2021. Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)
  74. ↑ Daniel Emery: German government warns against using MS Explorer news.bbc.co.uk. 16.1.2010. Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  75. ↑ Jonathan Fildes: France joins Germany warning against Internet Explorer news.bbc.co.uk. 18.1.2010. Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  76. ↑ Emily Bourke: Govt issues IE security warning abc.net.au. 19.1.2010. Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  77. ↑ Microsoft Security Bulletin MS09-047 - Critical microsoft.com. Arkistoitu Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  78. ↑ Robert Lemos: SQL Server worm taking off cnet.com. 28.7.2002. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  79. ↑ a b Microsoft Attacked by Worm, Too wired.com. 28.1.2003. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  80. ↑ Amnesty: Applen, Samsungin ja Microsoftin laitteissa voi olla lapsityöllä kaivettua metallia www.iltalehti.fi. Viitattu 9.2.2016.
  81. ↑ Simon Sharwood: Microsoft slammed for lax security that led to China's cyber-raid on Exchange Online theregister.com. 3.4.2024. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
  82. ↑ Kevin Purdy: Microsoft blamed for “a cascade of security failures” in Exchange breach report arstechnica.com. 3.4.2024. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
  83. ↑ Määritä nimeke! cisa.gov. 2.4.2024. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
  84. ↑ Dan Goodin: Microsoft network breached through password-spraying by Russia-state hackers arstechnica.com. 20.1.2024. Viitattu 5.4.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtiön omia sivustoja
Muita sivustoja
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Microsoft&oldid=22709054”