Pyhäjärvi

Pyhäjärvi
vaakuna	sijainti
Pyhäjärven kirkko
Sijainti	63°40′55″N, 025°58′40″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Nivala–Haapajärven seutukunta
Kuntanumero	626
Hallinnollinen keskus	Pyhäsalmi
Perustettu	1866
– kaupungiksi	1993
Kokonaispinta-ala	1 459,00 km² 76:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	1 310,31 km²
– sisävesi	148,69 km²
Väkiluku	4 727 172:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	3,61 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	14,2 %
– 15–64-v.	50,3 %
– yli 64-v.	35,5 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	97,5 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,4 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja	Henrik Kiviniemi
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025[6]  • Kesk.  • PS  • Vas.  • SDP	12 7 7 1
www.pyhajarvi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Pyhäjärvi (vuoteen 1968 virallisissa yhteyksissä usein Pyhäjärvi Ol (Oulun lääni) erotukseksi muista aikaisemmista samannimisistä kunnista, vuosina 1993–1995 Pyhäsalmi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa. Kaupungissa asuu 4 727 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 1 459,00 km², josta 148,69 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 3,61 asukasta/km². Pyhäjärven naapurikuntia ja -kaupunkeja ovat Haapajärvi, Kiuruvesi, Kärsämäki, Pielavesi, Pihtipudas ja Pyhäntä. Pyhäjärvestä tuli vuoden 2017 alussa väkiluvultaan Suomen toiseksi pienin kaupunki Kaskisten jälkeen Juankosken liityttyä Kuopioon.

Pyhäjärven kunta oli vuoteen 1968 saakka virallisissa yhteyksissä Pyhäjärvi Ol-niminen, vuosina 1969–1992 Pyhäjärvi, vuosina 1993–1995 Pyhäsalmi ja taas vuodesta 1996 Pyhäjärvi-niminen.^[7] Pyhäjärvestä tuli kaupunki vuonna 1993.

Pielavedelle vievän seututien 560 varrella sijaitsee suuri siirtolohkare Rillankivi, jossa yhtyvät kolmen kunnan − Pyhäjärven, Pielaveden ja Pihtiputaan − sekä kolmen maakunnan − Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen − rajat. Vuoteen 1997 saakka kivi oli Oulun, Keski-Suomen ja Kuopion läänien yhteinen rajamerkki. Pyhäjärvellä on kanadalaisen First Quantum Minerals -yhtiön omistama Euroopan syvin (1,4 km) ja nykyaikaisin metallikaivos, josta louhitaan sinkkiä ja kuparia sisältävää malmia. Pyhäjärvellä on vuoteen 2023 saakka järjestetty Täydenkuun Tanssit -festivaali, joka oli merkittävin nykytanssin tapahtuma Suomessa. Festivaalia ei järjestetä enää vuonna 2024.

Ensimmäiset jääkauden jälkeiset ihmiset saapuivat Pyhäjoen latvoille ja Pyhäjärven rannoille noin 5000 eaa. Huomattavin kivikautinen asuinpaikka on löydetty Rajahoikasta Kotajärven rannalta. Muinais-Päijänne ulottui aikoinaan Kotajärvelle ja laski Pohjanlahteen Hinkuanjokea pitkin Haapajärven tienoille. Rajahoikan runsas esineistö kuuluu Suomusjärven kulttuuriin. Muita esikeraamisia asuinpaikkoja ovat Hietakylän Ketola ja Kuivaniemi. Kampakeraamisen kulttuurin esineistöä on löydetty Likolahdesta ja Kuivaniemestä. Sammallahdesta on löydetty rautakautinen kirves.

Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertovat useat paikannimet. Keskiajalla alueen omistuksesta syntyi kiistaa karjalaisten, hämäläisten ja savolaisten erämiesten kesken. Hämäläisten ja savolaisten eräomistuksia alkoi selvittämään 1410-luvulla Haako Frille, jonka mukaan hämäläis-savolaisen eränautinta-alueen pohjoinen rajakivi nimettiin Rillankiveksi. Rillankivestä tuli myöhemmin kolmen maakunnan, Savon, Hämeen ja Pohjanmaan rajakohta. On myös esitetty, että Rillankivi olisi yksi Pähkinäsaaren rauhan rajakivistä ja että Pähkinäsaaren rauhan raja jatkui Pyhäjoen eteläpuolitse Pohjanlahteen jakaen Pyhäjärven kahtia. Rajankäynnistä huolimatta savolaisten ja hämäläisten välille syntyi kiistoja eräomistuksista, kun savolaiset alkoivat asuttaa Pyhäjärven seutua 1540-luvulla. Hämäläisten hävitysretkien vuoksi Pekka Rautio Kalajoelta ja Olli Tikka Pyhäjärveltä tekivät valitusretken kuninkaan luo. Kustaa Vaasa vahvistikin savolaisten oikeudet.^[8]

Maakirjojen mukaan Pyhäjärvellä oli vuonna 1553 jo kuusi taloa. 1600-luvulta lähtien asutus eteni nopeasti. Vuonna 1749 asukkaita oli 740, 1805 3 670 ja 1920 6 424. Pyhäjärven seutu kuului Salon kirkkopitäjään vuoteen 1563 asti, jolloin Pyhäjokilaakso erotettiin Pyhäjoen seurakunnaksi. Pyhäjärvestä tuli Pyhäjoen kappeliseurakunta 1650. Kun Kärsämäki erotettiin 1856 omaksi kirkkopitäjäksi, Pyhäjärvi liitettiin siihen. Pyhäjärven seurakunta itsenäistyi kuitenkin jo 1861. Pyhäjärven ensimmäinen kirkko oli vuonna 1647 rakennettu vaatimaton puukirkko Rauhalahden talon lähellä. Uusi kirkko valmistui 1739 Väisälänmäelle. Kirkko paloi salaman sytyttämänä 1895 ja seuraava vuonna paloi myös lähes valmis kirkko. Sebastian Grinpenbergin suunnittelema nykyinen kirkko valmistui 1897.^[8]

Pyhäjärvi kohosi jo varhain huomattavaksi maatalouspitäjäksi, jonka voimakas karjatalous perustui luonnonlaitumiin. 1800-luvulla useita järviä kuivatettiin uusien niittymaiden saamiseksi. Maidon jalostamiseksi perustettiin kylämeijereitä, jotka liittyivät vuonna 1894 Kansallismeijeri-nimiseksi meijeriyhtiöksi. Pyhäjärven Vesikoskeen perustettiin 1843 rautaruukki järvimalmin jalostamiseksi. Ruukki myytiin 1856 Henrik Sjöbergille, joka uusi laitteistoa ja lisäsi kankiraudan tuotantoa. Ruukin toiminta loppui konkurssiin vuonna 1873. Vesikoskella on toiminut mylly ja olutpanimo.^[8]

Pyhäjärvelle asutettiin alueluovutusten seurauksena soanlahtelaisia evakoita vuonna 1944. Pyhäsalmeen rakennettiin Suomen valtion varoilla ortodoksinen rukoushuone. Pyhäjärven ortodoksit kuuluvat Iisalmen ortodoksiseen seurakuntaan.

Pyhäjärven asukasluku nousi tasaisesti 1900-luvun alusta aina vuoteen 1962 saakka, jolloin asukkaita oli 9 823. Tämän jälkeen väestönkehitys kääntyi laskuun, joka pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 asukkaita oli 7 990. Maa- ja metsätalouden merkitys työllistäjänä väheni selvästi 1960- ja 1970-luvulla.^[8]

Aikaisemmin kunnasta käytettiin nimitystä Pyhäjärvi Ol (Oulun läänin Pyhäjärvi) erotukseksi Uudenmaan ja Viipurin lääneissä sijainneista samannimisistä kunnista (Pyhäjärvi Ul ja Pyhäjärvi Vpl). Pyhäjärvi Vpl jäi kuitenkin sodan jälkeen luovutetulle alueelle, ja myöhemmin vuonna 1969 Pyhäjärvi Ul liitettiin Karkkilaan. Kun Oulun läänin Pyhäjärvi täten jäi Suomen ainoaksi tämännimiseksi kunnaksi, nimen yhteydessä käytetty tarkenne Ol jäi tarpeettomana pois käytöstä.

Pyhäjärvestä tuli kaupunki vuonna 1993. Se vaihtoi nimensä keskustaajamansa mukaan Pyhäsalmeksi 1. tammikuuta 1993 kaupungiksi julistamisensa yhteydessä, mutta aiempaan nimeen palattiin 1. tammikuuta 1996 alkaen.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Evankelis-luterilaisen Pyhäjärven seurakunnan^[10] lisäksi kaupungin alueella toimivat Pyhäjärven helluntaiseurakunta^[11] ja Iisalmen ortodoksinen seurakunta.

Pyhäjärvellä on kanadalaisen First Quantum Minerals -yhtiön omistama Euroopan syvin (1,4 km) ja nykyaikaisin metallikaivos, josta louhitaan sinkkiä ja kuparia sisältävää malmia.

Lisämalmin etsiminen ei ole tuottanut tulosta ja kaivos suljetaan.^[12]

Pyhäjärven luonnonmaisemat ovat vaihtelevat. Kunnan itä- ja eteläosat ovat Järvi-Suomelle tyypillistä mäki- ja harjumaastoa, kun taas pohjoisosat ovat Suomenselän suolakeutta ja länsiosat pohjanmaata. Varsinkin Pyhäjärven ympärillä maisemat ovat vaihtelevammat kuin Keski-Pohjanmaalla yleensä. Maisemaa luonnehtivat vesistöjen elävöittämät laajat metsät ja suot sekä pienet peltoaukeamat.^[8]

Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Pyhäjärven itäosa kuuluu Savon liuskejaksoon ja länsiosa Pohjanmaan liuskealueeseen. Ruotasen alueella on rikkikiisu-sinkkivälke-esiintymä, jota hyödyntää kanadalainen First Quantum -yhtiö. Yleisin kivennäismaalaji on moreeni. Vähäiset savikot ovat keskittyneet Pyhäjärven luoteisten lahtien perukoihin ja Pyhäjoen laaksoon. Pyhäjärven etelärantaa sivuaa Joensuun tienoilta alkunsa saava harjujakso, joka jatkuu Pyhäjärveltä Haapajärvelle Pitkänäkankaana. Pitkäkangas on yksi Suomen korkeimmista pitkittäisharjuista. Harjun korkeimmat kohoumat ovat Haaskanypäle ja Hautanypäle. Turvetta on eniten kunnan pohjois- ja luoteisosissa.^[8]

Pyhäjärven länsipuolella maasto on tasaista. Sen sijaan Pyhäjärven etelä- ja itäpuolella laajat alueet kohoavat yli 200 metrin tason. Kunnan itäosa on nimetty pinnanmuotojensa perusteella Mäkikyläksi, jonka korkein kohouma on Vuohtomäen Loutemäki. Kunnan korkein mäki on Havukkamäki. Lähes yhtä korkeita mäkiä ovat Leppämäki ja Pitäjänmäen Kotamäki.^[8]

Pyhäjärvi on vedenjakajaseutua. Kuntaa halkoo lounais-koillissuunnassa Suomenselän vedenjakaja. Pääosassa kuntaa vedet virtaavat Pyhäjoen kautta Perämereen. Kunnan itäosista vedet laskevat Saimaan vesistöön, etelästä Päijänteeseen ja lännestä Kalajoen vesistöön. Kunnan keskusjärvi on suuri ja rantaviivaltaan polveileva Pyhäjärvi, johon laskee useita pieniä jokia ja puroja. Järvi jakautuu viiteen altaaseen: Piiponselkään, Kesonselkään, Isoonselkään, Kirkkoselkään ja Junttiselkään. Iisalmi–Ylivieska-rautatie ja valtatie 27 ylittävät järven Pyhäsalmen taajaman luona. Pyhäjärven vedet virtaavat Junttiselän pohjoispäästä säännöstelypadon kautta Pyhäjokeen. Pyhäjoen koskista on valjastettu Vesikoski ja Kalliokoski. Pyhäjärven jälkeen suurimpia järviä ovat Komujärvi, Parkkimanjärvi ja osittain Haapajärven puolella sijaitseva Kuonanjärvi. Nurmesjärvi on kansainvälisesti merkittävä lintuvesi Pyhäjärven ja Kärsämäen rajalla. Merkittäviä lintuvesiä ovat myös Lohvanjärvi ja Särkijärvi.^[8]

Suot peittävät puolet Pyhäjärven maa-alasta. Eniten soita on kunnan pohjois- ja luoteisosissa. Huomattavat luonnontilaiset suoalueet ovat Kärsämänjärvien ympäristössä sekä Tervaneva ja Iso Karsikkoneva Pitkänkankaan tuntumassa.^[8]

Emolahti, Emoniemi-Kirkonkylä, Haapamäki, Hietakylä, Hiidenkylä, Jokikylä, Komu, Kuusenmäki, Köpsi, Lamminaho, Latvanen, Liittoperä, Lohvanperä, Niinimäki, Parkkima, Pitäjänmäki, Rannankylä, Nurmesperä (osin Kärsämäen puolella), Ruotanen, Salmenkylä, Sammallahti, Särkiperä, Vuohtomäki, Vuohtoniemi ja Kuona, joka on osittain myös Haapajärven puolella.

Vuoden 2017 lopussa Pyhäjärvellä oli 5 337 asukasta, joista 2 869 asui taajamissa, 2 436 haja-asutusalueilla ja 32:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pyhäjärven taajama-aste on 54,1 %.^[13] Pyhäjärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:^[14]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Pyhäjärvellä risteävät valtatiet 4 ja 27. Kaupungin läpi kulkee Iisalmi–Ylivieska-rautatie ja sitä pitkin kulkevat taajamajunat pysähtyvät Pyhäsalmen rautatieasemalla. Rautatie- ja linja-autoasema sijaitsevat Pyhäsalmen keskustassa.

• Helsinkiin 450 km
• Jyväskylään 181 km
• Kemiin 272 km
• Ouluun 164 km
• Kuopioon 152 km
• Tampereelle 331 km
• Turkuun 484 km
• Vaasaan 282 km
• Rovaniemelle 384 km
• Kajaaniin 148 km
• Iisalmeen 68 km
• Ylivieskaan 92 km
• Kokkolaan 162 km
• Seinäjoelle 246 km

Pyhäjärven kaupunginjohtaja on Henrik Kiviniemi.

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2017 jälkeen seuraavasti:

• Keskusta: 12 valtuutettua (−2)
• Kokoomus: 0 valtuutettua (0)
• Perussuomalaiset: 0 valtuutettua (–2)
• Vasemmistoliitto: 4 valtuutettua (+1)
• SDP: 4 valtuutettua (+1)
• Pro Pyhäjärvi: 5 valtuutettua (+5)
• Suomen ruotsalainen kansanpuolue: 1 valtuutettu (+1)
• Suomen Kristillisdemokraatit: 1 valtuutettu (+1)

Pyhäjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikkupotut, nyrkkirieska ja ruismarjapuuro.^[15]

• Miska Humaloja, jääkiekkoilija
• Väinö Komu, kuvanveistäjä^[16]
• Paavo Rönkkö, kauppias, yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Helena Takalo, hiihtäjä^[17]

• Luettelo Pyhäjärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Pyhäjärven paikallislehti Pyhäjärven Sanomat

• Shemeikka, Laimi & Oertel, Anitta (toim.): Yksi raitti .... monta kulkijaa : Pyhäjärven KK:n historia, 1866–2008. Pyhäjärven KolmiKanta, 2008. ISBN 978-952-92-4771-4.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhäjärvi Wikimedia Commonsissa

• Pyhäjärven kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Pyhäjärven avainluvut

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF Kansalliset Saksa Suomi (KANTO) 2 3 Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilöt Yle Uppslagsverket Finland