Utsjoki

Utsjoki Ohcejohka
vaakuna	sijainti
Sijainti	69°54′N, 027°01′E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Pohjois-Lapin seutukunta
Kuntanumero	890
Hallinnollinen keskus	Utsjoen kirkonkylä
Perustettu	1876
Kokonaispinta-ala	5 372,00 km² 13:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	5 146,08 km²
– sisävesi	225,92 km²
Väkiluku	1 136 290:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	0,22 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	12,6 %
– 15–64-v.	56,4 %
– yli 64-v.	30,9 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	53,9 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– saamenkielisiä	41,5 %
– muut	4,4 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Päivi Kontio
Kunnanvaltuusto	15 paikkaa
2021–2025[6]  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • KD  • PS  • Vas.  • RKP	5 3 2 2 1 1 1
www.utsjoki.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 136 ihmistä^[2], ja sen pinta-ala on 5 372,00 km², josta 225,92 km² on vesistöjä.^[1] Utsjoen väestötiheys on vain 0,22 asukasta/km², ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.

Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari. Pohjoisessa Utsjoki rajoittuu Norjaan, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno (kutsutaan paikallisesti norjankielisellä nimellä Tana) ja Uuniemi.

Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta.^[7] Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty rajamerkillä Nuorgamiin.^[8] Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista, ja se on yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.^[9]

Utsjoen suun tienoilta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, mutta pysyvä asutus kunnan alueella syntyi vasta 1500-luvulla. Laajoilla tunturialueilla, Tenojoen ja Utsjoen varsilla sekä järvien rannoilla asui vuonna 1695 vain 23 Utsjoen ja 4 Tenon saamelaisperhettä. Väestön kasvu oli hidasta vielä pitkään tämän jälkeenkin: vuonna 1750 Utsjoen ja Inarin yhteinen väkiluku oli 541 ja 1800-luvun alussakin vain 857. Vuonna 1850 Utsjoen oma asukasluku oli 423 ja 1900-luvun alussa 488.^[10]

Poronhoito ja kalastus tarjosivat elannon pitkään vain osalle Utsjoen asukkaista. Kesäaikana tärkeäksi elinkeinoksi muodostui Jäämeren kalastus. Yhteydet Ruijaan muodostuivat myös kauppayhteyksiksi, ja avioliittojen myötä Ruijan ja Utsjoen saamelaisten veri on sekoittunut satojen vuosien ajan. Myös muuttoliike Utsjoelta Ruijaan vilkastui 1800-luvun alkupuoliskolla. Utsjoen saamelaisten ja sinne etelästä muuttaneiden suomalaisten määrälliset suhteet alkoivat muuttua vasta 1900-luvulla. Kun Utsjoella oli vuonna 1800 vain kolme suomalaista, heitä oli sata vuotta myöhemmin 13 ja vuonna 1950 jo lähes 300. Utsjoen kunnan kokonaisväkiluku vuonna 1950 oli 980 ja vuonna 1960 jo 1 209. Suomalaisasutuksen lisääntymisestä huolimatta saamelaisuus on säilynyt elinvoimaisena; vuonna 1962 Utsjoella asui 965 saamelaista.^[10]

Rinnan väestörakenteen muutoksen kanssa Utsjoella tapahtui elinkeinorakenteen muutos. Poronhoidon ja kalastuksen rinnalle tulivat toisen maailmansodan jälkeen maa- ja karjatalous. Tieyhteyksien parantuessa ja matkailun vilkastuessa palvelujen osuus kasvoi voimakkaasti.^[10]

Hallinnollisesti Utsjoki kuului 1500-luvulta alkaen Tornion Lappiin, ja kirkollisesti se liitettiin vuonna 1602 kuningas Kaarle IX:n määräyksestä Tornion kappalaisen alaisuuteen. Utsjoesta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1747, ja samalla siihen liitettiin aiemmin Kemin Lapin seurakuntaan kuulunut Inari, joka puolestaan itsenäistyi vuonna 1881.^[10]

Utsjoki liitettiin lopullisesti Suomeen vuonna 1751 solmitun Strömstadin rauhan nojalla, ja Suomen nykyinen pohjoisraja Norjaa vastaan vahvistettiin vuosina 1764–1766 suoritetussa rajankäynnissä. Vuonna 1826 jaettiin viimeiset yhteisalueet Varanginvuonon, Inarin ja Utsjoen välillä Ruotsi-Norjan ja Venäjän kesken.^[11] Valtakunnanrajan sulkeutuminen vuonna 1852 lopetti vuosisatoja kestäneen porojen laiduntamisen rajan molemmin puolin.^[10]

Kunnallinen ja seurakunnallinen hallinto Utsjoella erotettiin kirkonkokouksen päätöksellä vuoden 1877 alussa. Päätös Utsjoen ensimmäisen kansakoulun perustamisesta tehtiin vuonna 1878, mutta toimintansa koulu aloitti vasta 1885.^[10]

Lapin sodan aikana viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat pohjoisimmasta Suomesta Karigasniemeltä 18. marraskuuta 1944.^[12]

Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä: helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsevassa Kevon luonnonpuistossa sijaitsee Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni. Kanjonin vartta pitkin kulkee runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku. Luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu vain merkittyjä reittejä pitkin.^[13] Myös Nuorgam–Sevettijärvi-retkeilyreitti on suosittu, mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee Suomen laajin erämaa-alue Kaldoaivi. Utsjoen alueen luonnonmarjoja ovat muiden muassa puolukka, hilla eli suomuurain, variksenmarja ja mustikka.

Utsjoella sijaitsee noin 1 800 vähintään hehtaarin laajuista järveä. Pinta-alaltaan suurimmat ovat Pulmankijärvi, Vetsijärvi ja Vuogojavri. Utsjoen järviä ei ole syvyysluodattu.^[14]

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta. Lapin tutkimuslaitos Kevo on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja on keskimäärin 1 279 tuntia ja sadetta 433 millimetriä vuodessa. Nyt jo lopetetulla Utsjoen Outakosken sadeasemalla vuosisademäärän keskiarvo jäi vieläkin alemmas, 369,8 millimetriin vuodessa.^[15]

Kunnan asutus on keskittynyt pääasiassa Suomen ja Norjan välisen rajajoen Tenon varrelle. Utsjoen kunnassa on seuraavat kylät (pohjoissaamenkieliset nimet suluissa)^[16]:

• Karigasniemi (Gáregasnjárga) / Outakoski (Vuovdaguoika)
• Nuorgam (Njuorggán)
• Utsjoen kirkonkylä (Ohcejoga girkosiida)

Virallisten kylien lisäksi muita asutuskeskittymiä Utsjoella ovat Dalvadas, Kaamasmukka (Gámasmohkki), Niemelä, Nuvvus (Nuvvos) ja Rovisuvanto (Roavesavu).

Vuoden 2017 lopussa Utsjoella oli 1 242 asukasta, joista 317 asui taajamassa, 898 haja-asutusalueilla ja 27:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Utsjoen taajama-aste on 26,1 %.^[17] Utsjoella on Suomen matalin taajama-aste niistä kunnista, joissa on taajamaväestöä. Kunnassa on vain yksi taajama, Utsjoen kirkonkylä.^[18]

Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa (vähittäiskauppa), poro- ja luontaistalous ja matkailu (Tenojoen lohenkalastus).

Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti; lisäksi norjalaiset asioivat paljon vuonna 2001 Nuorgamiin ja vuonna 2014 Karigasniemelle avatuissa Alkon myymälöissä.

Utsjoella on monta lomakylää, kuten Tenon lohituvat ja Lomakylä Valle. Suurin osa niistä on perheyrityksiä.^lähde?

Entisaikaan monelle utsjokiselle talviaikainen riekon ansapyynti oli lähestulkoon ammatti, mutta nykyään riekkoa pyytävät lähinnä ulkopaikkakuntalaiset.

Utsjoella naisten mediaanipalkka oli vuoden 2017 verotuksessa 2,18-kertainen miesten mediaanipalkkaan verrattuna. Ero naisten hyväksi oli suurempi kuin missään muussa suomalaiskunnassa. Naiset ansaitsevat miehiä enemmän 38 muussakin kunnassa, joista useimmat ovat Pohjois-Suomessa, syinä etenkin miesvaltainen porotalous ja naisten suuri osuus korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa.^[19]

Utsjoen alueen matkailu on historiallisesti pohjautunut Tenojoen lohenkalastukseen perustuvaan vetovoimaan. Matkailukausi on ollut lyhyt rajoittuen lohestuskauteen kesäkuusta elokuuhun.^[20] Vuonna 2017 Suomen ja Norjan välillä solmittiin tiukentunut sopimus kalastuksesta Tenojoella^[21], mikä johti kalastusturismin määrän romahtamiseen: kalastussäännön muutoksen oli tarkoitus pienentää Tenojoen kalastusmatkailupainetta kolmanneksella, mutta matkailu vähentyi noin 50 prosenttia.^[22] Kalastussäännöksen muutoksen myötä Utsjoella on pyritty kehittämään enenevissä määrin muita matkailun muotoja sekä matkailun ympärivuotisuutta, minkä myötä esimerkiksi revontulimatkailusta on tullut merkittävä tulontuoja joillekin utsjokisille matkailuyrityksille.^[23]

Utsjoella on aloitettu Vastuullinen matkailu Utsjoella -hanke keväällä 2020.^[24]

Niin Kaldoaivin kuin Paistunturin erämaassa on useita merkittyjä retkeilyreittejä.^[25]

Kulttuurihistoriallisia päiväretkikohteita ovat esimerkiksi Utsjoen kirkkotuvat ja Välimaan saamelaistila.^[26]

Vuonna 2018 Utsjoella asui 1 232 henkeä. Suomenkielisiä oli 655 (53,2 %), saamenkielisiä 530 (43,0 %), ruotsinkielisiä ei ollut lainkaan ja vieraskielisiä oli yhteensä 45 (3,7 %).^[27] Vastaavasti vuonna 2011 Utsjoella asukkaita oli 1 294 henkeä, joista suomea puhui äidinkielenään 648 henkilöä ja saamea 614 henkilöä. Tällöin ruotsinkielisiä oli neljä ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 28.^[28]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Utsjoella on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon^[30] Utsjoen seurakunta, jolla on toimintaa kaikissa kunnan kylissä.^[31] Seurakunta on kaksikielinen eli seurakunnassa käytetään sekä suomen että pohjoissaamen kieltä. Utsjoen seurakunta on ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta Suomessa. Seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan ja muodostaa yhdessä Inarin seurakunnan kanssa Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän.^[32]

Eteläisemmälle Lapille tyypilinen lestadiolaisuus ei ole juurikaan saanut kannatusta Suomen pohjoisosiin lukeutuvassa Utsjoella. Lestadiolaisuus ei juurikaan saanut kannatusta myöskään saamelaisväestön keskuudessa. Utsjoen alueen väestöä voidaan pitää ns. kirkkokristillisenä.^[33]

Vuonna 2017 aloitti Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta toimintansa Utsjoella.^[34] Sen jumalanpalveluksiin osallistunut joukko järjestäytyi joulukuussa 2018 Lähetyshiippakunnan jäsenseurakunnaksi nimellä Joosefin luterilainen seurakunta.^[35]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Utsjoen alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.^[36]

Varhaiskasvatusta tarjotaan Utsjoella kolmessa päiväkodissa: Utsjokisuun päiväkodissa kirkonkylällä sekä Karigasniemen ja Nuorgamin päiväkodeissa. Kunnassa on niin ikään kolme saamen kielen kielipesää.^[37]

Nuorgamin koulussa annetaan perusopetusta luokilla 1.–6. sekä esiopetusta. Karigasniemen ja Utsjokisuun kouluissa annetaan opetusta luokilla 1.–9. sekä esiopetusta. Kaikissa kouluissa opetusta annetaan sekä suomen että pohjoissaamen kielillä.^[38][39][40]. Vuonna 2019 kunta päätti uusia kaikki kolme koulurakennusta sisäilmaongelmien takia^[41].

Utsjoella toimii EU:n pohjoisin lukio, Utsjoen saamelaislukio. Lukiossa voi opiskella saamea yhtenä oppiaineena, minkä lisäksi joillakin kursseilla opetuskieli on saame. Koulussa on oppilaille asuntola.^[42]

Utsjoella on kansalaisopisto. Toiminta on pienimuotoista: lukuvuonna 2019–2020 tarjolla on kahdeksan kurssia.^[43] Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää Utsjoella lyhytkursseja^[44]. Utsjoen kunta on myös ollut mukana Saamelainen musiikkiakatemia (Sámi musihkkaakademiija) -koulutushankkeessa vuosina 2018–2020^[45].

Utsjoella voi lainata kirjoja ja muuta aineistoa Pedar Jalvi -kirjastosta tai kirjastoautosta. Kirjastopalvelut ovat osa Lapin kirjastoa.^[46] Aiemmin utsjokisia palvellut kirjastoauto oli yhteinen Norjan Kaarasjoen ja Porsangin kuntien kanssa, mutta näiden luovuttua rahoituksesta Utsjoen kunta alkoi tehdä yhteistyötä Tanan ja Uuniemen kirjastoauton kanssa^[47][48].

Utsjoella toimi myös EU:n pohjoisin elokuvateatteri, 30-paikkainen Elokuvateatteri Davvenásti.^[49] Elokuvattoiminnassa on huomioitu saamelainen kulttuuri.

Utsjoella on uimahalli, kolme liikuntasalia, kolme jääkiekkokaukaloa sekä valaistuja kuntoreittejä. Nisulammella on myös 18-väyläinen frisbeegolfrata.^[50] Nisulammen uimapaikan saunan yhteydessä pääsee talvisin uimaan avannossa.

Utsjoella myytiin vuonna 2023 alkoholia lähes 38 litraa sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna asukasta kohden, määrän ollessa Suomen kunnista korkein.^[51] Määrä oli Suomen korkein myös vuonna 2021.^[52]

Utsjoen kirkonkylällä, Karigasniemellä ja Nuorgamissa on omat terveystalonsa.^[53]

Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä kerrotaan Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva nykyinen tie valmistui aluksi polkutienä 1970-luvulla. Nykyisessä muodossaan se vihittiin käyttöön vuonna 1983.

Nykyisin Utsjoki on valtatien 4:n pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993 valmistunutta Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen.

• Anni Ahlakorpi (s. 1986), kunnanvaltuutettu, Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja
• Ante Aikio (s. 1977), kielitieteilijä, Sámi allaskuvlan professori
• Samuli Aikio (1937–2022), kielitieteilijä, professori emeritus
• Inger-Mari Aikio-Arianaick (s. 1961), runoilija
• Eino Guttorm (1941–2005), kirjailija ja kirvesmies
• Kari-Pekka Kyrö (s. 1963), urheiluvalmentaja
• Hildá Länsman (s. 1993), muusikko
• Aslak Laiti (1837–1895), viranhaltija
• Kirsti Paltto (s. 1947), kirjailija
• Ulla Pirttijärvi-Länsman (s. 1971), muusikko
• Samuli Porsanger (1925–2010), Raision kaupunginjohtaja
• Áilu Valle, rap-artisti
• Jovnna-Ánde Vest (s. 1948), kirjailija ja kääntäjä
• Kerttu Vuolab (s. 1951), kirjailija, kääntäjä ja kuvataiteilija
• Suvi West (s. 1982), ohjaaja, käsikirjoittaja ja televisiopersoona

• 
  Tenojoki.
• 
  Suunnistustaulu Utsjoen keskustassa seututie 970:n ja valtatie 4:n risteyksessä.
• 
  Kevojoen kanjoni.
• 
  Saamen silta ja Utsjoen taajaman rakennuksia nähtynä Norjan puolelta.
• 
  Saamen silta yhdistää Utsjoen ja Tenon kunnat.
• 
  Utsjoen keskusta
• 
  Utsjoen kirkko ja kirkkotuvat
• 
  Tenojoki ja näkymä Norjaan Tenontieltä.

• Luettelo Utsjoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Utsjoki Wikimedia Commonsissa

• Utsjoen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Utsjoen avainluvut
• Utsjoki kuin ulkomaata, Seura, 14.12.1938, nro 50, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF Kansalliset Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Tšekki Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilöt Yle Uppslagsverket Finland