Varsinaiskarjala

Varsinaiskarjala
Karjalan kielen murrealueet (englanniksi) 1) varsinaiskarjala 1a) vienankarjala, eli pohjoiskarjala 1b) eteläkarjala 2) aunuksenkarjala, eli livvi
Karjalan kielen murrealueet (englanniksi)
1) varsinaiskarjala 1a) vienankarjala, eli pohjoiskarjala
1b) eteläkarjala
2) aunuksenkarjala, eli livvi
Oma nimi karjala
Tiedot
Alue Karjala
Tver
Tihvinä
Valdai (sammunut)
 Suomi
Virallinen kieli ei virallista asemaa
Puhujia 35 000lähde?
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
itämerensuomalaiset kielet
ISO 639-3 krl

Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.

Varsinaiskarjala jakautuu kahteen päämurteeseen, jotka ovat vienankarjala eli pohjoiskarjala ja eteläkarjala. Nimityksiä pohjoiskarjala ja eteläkarjala pyritään usein välttämään, koska ne aiheuttavat turhaa sekaannusta Suomen maakuntien, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan kanssa. Kaksi päämurretta jakautuvat alamurteiksi seuraavasti:

vienankarjala (viena, pohjoiskarjala)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

eteläkarjala

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tverin-, tihvinän- ja valdainkarjalasta käytetään yhteisnimityksiä tytärkarjala, saarekekarjala tai saarekemurteet erotuksena Karjalan tasavallan ja Suomen alueella puhuttavista eteläkarjalan murteista.

Vienankarjala

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vienankarjalan puhuma-alue on kattanut laajimmillaan koko Karjalan tasavallan pohjoisosan sekä Suomesta Suomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylät sekä Kuhmon Rimmin kylän. Suomessa vienankarjalaisten kieli on vaihtunut paikallisiksi suomen murteiksi ja samoin Karjalassa se on paikoin väistynyt venäjän tieltä. Nykyisin vienankarjalaa puhutaan pääasiassa Kalevalan kansallisen piirin, Louhen piirin sekä Kostamuksen kaupunkipiirin alueilla. Vienankarjala ei poikkea merkittävästi suomen kielen itäisistä murteista. Suomalainen ymmärtääkin sitä vaivatta ja pysyy täysin kommunikoimaan vienalaisen kanssa.

Eteläkarjala

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläkarjalaa on puhuttu Karjalassa laajimmillaan nykyisen Karjalan tasavallan keskiosissa, eli Pohjois-Aunuksessa sekä Laatokan pohjois- ja länsipuolella. Laatokan länsipuolinen väestö siirtyi suurelta osin Venäjän sisäosiin Tverin, Valdain ja Tihvinän alueille 1600-luvulla. Muuton syynä oli Ruotsin harjoittama taloudellinen, uskonnollinen ja hallinnollinen painostus. Vuoteen 1650 mennessä muutti pois 25 000 henkeä. Raja-Karjalan eli Laatokan pohjoispuolisen luovutetun Karjalan eteläkarjalainen väestö on hajaantunut evakkoina toisen maailmansodan jälkeen ympäri Suomea. Evakoista oli eteläkarjalan puhujia noin 15 000 henkeä, mutta kieli ei ole enää juuri siirtynyt jälkipolville hajaantumisen jälkeen.

Eteläkarjalaa puhutaan nykyisin lähinnä Mujejärven ja Suojärven piireissä Karjalan tasavallassa sekä tverinkarjalaisten asuma-alueella Tverin ja Tihvinän seuduilla Sisä-Venäjällä. Karjalaisalueita nimitetään Tverin Karjalaksi. Valdain alueelta eteläkarjalan murre on kadonnut. Ennen toista maailmansotaa sitä puhuttiin myös Suomen puolella Raja-Karjalassa Ilomantsissa, Suojärvellä, Suistamolla, Korpiselillä ja Impilahdessa.

Eteläkarjalan murteista on kaikkein merkittävin tverinkarjala, jonka puhujia lasketaan olevan 23 000.lähde? Tverinkarjalaisia on kuitenkin huomattavasti enemmän: Lihoslavlskin, Spirovskin, Rameškovskin ja Etelä-Maksatihan hallintopiirin yhteisellä alueella heitä asui ennen toista maailmansotaa peräti 100 000,lähde? sekä Vesjegonskin, Sandovskin, Krasnoholmskin hallintopiirien alueella noin 30 000.lähde? Tihvinänkarjalan puhujia on noin 2 000.lähde?

Eteläkarjalaa ei pidä sekoittaa Suomen Etelä-Karjalan maakuntaan eikä siellä puhuttaviin suomen kaakkoismurteisiin.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]