Andalusialainen koira

Tämä artikkeli käsittelee mykkäelokuvaa. Andalusialainen koira -nimisestä kustantamosta on eri artikkeli.
Andalusialainen koira
Un chien andalou
Ohjaaja Luis Buñuel
Käsikirjoittaja Salvador Dalí
Luis Buñuel
Tuottaja Salvador Dalí
Luis Buñuel
Säveltäjä Richard Wagner
Kuvaaja Albert Duverger
Leikkaaja Luis Buñuel
Lavastaja Pierre Schilznech
Pääosat Simone Mareuil
Pierre Batcheff
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ranska
Levittäjä Netflix
Ensi-ilta 1929
Kesto 16 min
Alkuperäiskieli mykkä, välitekstit ranskaksi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Andalusialainen koira (ransk. Un chien andalou) on Luis Buñuelin (käsikirjoittaja/ohjaaja) ja Salvador Dalín 16 minuuttia kestävä surrealistinen mykkäelokuva.[1][2]

Vastaanotto ja kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva tuotettiin Ranskassa 1929 ja on kuvattu Le Havressa ja Pariisissa.[3] Se sai alkunsa aikansa avantgardistisesta elokuvaliikkeestä mutta myös arvosteli sitä.

Avantgardistisen muodon mukaisesti elokuva koostuu näennäisesti toisiinsa liittymättömistä, ajoittain vastenmielisistä kohtauksista, jotka pyrkivät järkyttämään katsojaa. Toisaalta elokuva irtautuu avantgardistisesta perinteestä keskittymällä myös "sisältöön" ja elokuvan keinoihin: yllättäviin kamerakulmiin, elokuvatrikkeihin jne.

Elokuvan ajankulkua rikotaan muun muassa siirtymällä "olipa kerran" -ajasta "kahdeksan vuotta myöhemmin" -aikaan. Samat henkilöhahmot, esittelemättä jääneet mies ja nainen, esiintyvät elokuvassa toistuvasti. Heitä näytelleet Simone Mareuil ja Pierre Batcheff tekivät myöhemmin itsemurhan, Batcheff vuonna 1932 ja Mareuil vuonna 1954.[4]

Luis Buñuel lisäsi vuonna 1960 elokuvaan äänen. Hän käytti samaa musiikkia (äänitteinä), jota käytettiin vuoden 1929 näytöksissä: otteita Richard Wagnerin Tristan ja Isolden "Liebestodista" sekä kahta argentiinalaista tangoa.[5]

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Elokuvan alkukohtaus hetkeä ennen kuin naisen silmä viilletään partaveitsellä.

Elokuvan alussa mies silpoo naisen silmän partaveitsellä, minkä jälkeen esitetään joukko surrealistisia kohtauksia: aluksi miehen kämmenen reiästä ryömii muurahaisia, sen jälkeen sokea nainen tökkii kepillään kadulla lojuvaa irronnutta kättä.[2][5]

Mies näkee naisen jäävän auton alle viereisellä kadulla ja alkaa kouria naista, joka pakenee. Kohta mies yrittää päästä nurkkaan ajetun naisen luokse vetäen kahta flyygeliä, jotka sisältävät kuolleita ja mäteneviä aasinosia, Raamatun laintaulut ja kaksi pappia, joista toista näyttelee Dalí itse.[2][5]

Sen jälkeen miehen isä, jota esittää sama näyttelijä, saapuu rankaisemaan tätä, mutta mies ampuu hänet kahdella pistoolilla, jotka ilmestyvät miehen käsiin tyhjästä. Lopussa naisen kainalokarvat kiinnittyvät miehen kasvoihin, jolloin nainen lähtee rannalle ja tapaa miehen, jota esittää Dalí. He vaikuttavat onnellisilta, mutta viimeinen otos näyttää heidät staattisena ja paikallaan, kuin kuolleena, haudattuna hiekkaan.[2][5]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Simone Mareuil  nainen  
 Pierre Batcheff  mies  
 Luis Buñuel  partaveitsimies  
 Salvador Dali  pappi  
 Jaime Miravilles  pappi  
  1. Fuchs, Cynthia: Un Chien Andalou (1929) PopMatters. 09.1.2005. Viitattu 25.01.2018 (englanniksi).
  2. a b c d Glödstaf, Kari: Andalusialainen koira Mykkaelokuvat.com. 30.6.2007. Viitattu 25.01.2018.
  3. White, M. B.: Un Chien Andalou Film (Movie) Plot and Review - Publications. Viitattu 25.01.2018 (englanniksi).
  4. Edwards, Bobb: Simone Mareuil Find A Grave Memorial. 25.8.2005. Viitattu 25.01.2018 (englanniksi).
  5. a b c d Un Chien Andalou (1929) The Unaffiliated Critic. 20.3.2016. Viitattu 25.01.2018 (englanniksi).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]