Ersän kieli

Ersä on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten suomalais-ugrilaisen haaran volgalaiseen haaraan. Ersää puhuvat ersäläiset^[1]. Sitä puhuu noin puoli miljoonaa ihmistä^[2]. Ersän lähin sukukieli on mokša, ja ne kuuluvat yhdessä mordvalaisiin kieliin^[1]. Aikaisemmin näitä kieliä pidettiin mordvan murteina, mutta ne ovat keskenään niin erilaisia, että ne on luontevaa luokitella omiksi kielikseen^[1].

Venäjällä ersän ilmoitti vuoden 2010 väestönlaskennassa äidinkielekseen 36 726 ihmistä, lisäksi mordvan ilmoitti äidinkielekseen 392 941 ihmistä.^[3]

Ersässä ja mokšassa on paljon yhteisiä rakennepiirteitä ja joiden puhujat ymmärtävät toisiaan jossain määrin. Ersä ja mokša jakautuvat edelleen useiksi murteiksi.^[1]

Mordvalaiskielten erkanemisen ovat aiheuttaneet erilliset asuinalueet ja sitä kautta eri naapurikielten vaikutus. Mokšat asuvat lännempänä kuin ersät. Mokšassa on voimakkaampi turkkilaiskielten vaikutus kuin ersässä. Ersä taas on ollut voimakkaan venäläisen vaikutuksen alla jo 1400-luvulta lähtien, kun taas mokšat vasta 1600-luvulta saakka.^[1]

Monien muiden Volga-Kaman alueella puhuttavien kielten tavoin myös ersän ja mokšan kirjakielet ovat saaneet alkunsa 1700-luvulla tehdyn käännytystyön myötä. Ensimmäinen painettu ersämordvankielinen teos onkin katekismus. Se ilmestyi vuonna 1808, mutta sen käsikirjoitus on jo vuodelta 1788.^[1]

Myös muu varhainen mordvalaiskielilllä kirjoitettu kirjallisuus on lähinnä kirkon ja koulun tarpeisiin laadittua. Vaikka varhaisin kirjallisuus ilmeistyi erikseen ersäksi ja mokšaksi, 1920-luvulla yritettiin vielä luoda yhtä yhteistä mordvan kirjakieltä, mutta lopulta ersän ja mokšan kieliä alettiin kehittää erillisinä. Molempia kirjakieliä on alusta asti kirjoitettu kyrillisellä kirjaimistolla.^[1]

Ersää kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin.

Ersän kirjakielessä on viisi vokaalia: a, e, i, o ja u. Vokaalit e ja i ääntyvät hieman takaisina liudentumattomien konsonanttien (d, n, s, t, z, ʦ, l ja r) jälkeen. Tämä takainen ääntämys saattaa esiintyä onomatopoeettisissa sanoissa silloinkin, kun edellinen konsonantti ei ole dentaali. Vokaalilla "a" saattaa olla keskivokaalinen allofoni, kun se esiintyy liudentuneen konsonantin jälkeen, esimerkiksi śkamonzo ~ śkämonzo.^lähde?

Ersässä on 28 konsonanttifoneemia, ja ne luokitellaan alla olevan taulukon mukaisesti.^lähde?

Huomaa, että ortograafinen "v" on useimmiten puolivokaali. Se reaalistuu v:nä vain silloin, kun sitä seuraa lavea vokaali. Huomaa myös, että oikeinkirjoituksessa ei esiinny velaarista nasaalia. On kuitenkin olemassa minimipareja, kuten panks ja pangs. Edellisessä on alveolaari ja jälkimmäisessä velaari nasaali.^lähde?

Lyhenteiden selitykset:
Bil. = bilabiaalinen
Lab. = labiodentaalinen
Den. = dentaalinen
Alv. = alveolaarinen
Pal. = palataalinen
Vel. = velaarinen

Nominit taipuvat sijoissa ja luvussa eli yksikössä ja monikossa. Nomini voi olla joko epämääräinen tai määräinen. Epämääräinen taivutus on monikossa vain nominatiivissa. Lisäksi nomineihin voidaan liittää verbinpäätteitä (esimerkiksi mazij ”kaunis”, mazijat ”olet kaunis”). Substantiiveilla on myös possessiivitaivutus.^lähde?

Verbeillä on sekä subjekti- että objektikonjugaatio. Objektikonjugaatio on suomalais-ugrilaisissa kielissä mordvalaiskielten lisäksi ainoastaan ugrilaisissa kielissä eli unkarissa, hantissa ja mansissa. Ersän objektikonjugaatiolla ilmaistaan sekä subjektin että objektin luku ja persoona. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta objektikonjugaatio voidaan muodostaa vain transitiivisista verbeistä.^lähde?

Suffiksien avulla muodostettavia aikamuotoja on kolme: futuuri-preesens, 1. preteriti ja 2. preteriti. Lisäksi voidaan ilmaista futuuria käyttämällä taipuvaa apuverbiä karmams ja siihen liitettyä pääverbin infiniittistä muotoa.^lähde?

Suomalais-ugrilaisista kielistä eniten moduksia on mordvalaiskielissä. Ersän moduksista indikatiivi on tunnusmerkitön. Imperatiivi ilmaisee suoraa kehotusta tai käskyä, ja siitä voidaan muodostaa ainoastaan yksikön ja monikon toisen persoonan muodot. Epäsuorempaa kehotusta tai toivetta ilmaistaan optatiivilla, joka taipuu myös muissa persoonissa. Konjunktiivi ilmaisee ehtoa ja vastaa käytöltään suomen konditionaalia. Ersän konditionaali ilmaisee mahdollista toimintaa, jonka toteutumisesta riippuu toisen toiminnan toteutuminen. Konditionaalilla voidaan siis korvata "jos"-alkuiset sivulauseet. Konditionaali-konjunktiivi ilmaisee tapahtumaa, joka ei toteutunut, koska toteutumisen mahdollistavat ehdot eivät täyttyneet. Desideratiivi ilmaisee halua tehdä jotakin.^lähde?

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ersän kieli.

• Ersänkielinen wikipedia
• Ersän kielen e-sanakirja
• Ersänkielinen Wikisanakirja hautomossa