Herttoniemenranta

Herttoniemenranta
Hertonäs strand
Kaupungin kartta, jossa Herttoniemenranta korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Herttoniemenranta korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 434
Pinta-ala 0,99[1] km² 
Väkiluku 9 414 ()[2]
Väestötiheys 9 271 as./km²
Osa-alueet on itse Herttoniemen osa-alue
Postinumero(t) 00810
Lähialueet Roihuvuori, Länsi-Herttoniemi, Herttoniemen yritysalue, Tammisalo, Kulosaari, Tullisaari, Yliskylä

Herttoniemenranta (ruots. Hertonäs strand) on Helsingin 43. kaupunginosaan eli Herttoniemeen kuuluva osa-alue, jossa asuu noin 9 000 ihmistä.[3] Herttoniemenranta sijaitsee Herttoniemen eteläosassa entisen öljysataman paikalla.[4] Se muutettiin asuinkäyttöön pääosin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.[5] Työpaikkoja alueella oli vuoden 2010 lopussa 2 694.[1] Herttoniemenrantaan kuuluvaksi luetaan myös vieressä sijaitseva Herttoniemen kartanon puistoalue. Sitä lukuun ottamatta alue on rakennettu tiiviisti ja kaupunkimaisesti: valtaosa alueen rakennuksista on matalia asuinkerrostaloja.[6]

Venevalkama ja kaistale Herttoniemenrantaa mereltä kuvattuna

Ennen nykyisen Herttoniemenrannan alueen ottamista asuinkäyttöön samalla alueella sijaitsi öljysatama. Sinne johti Oulunkylän rautatieasemalta lähtenyt Herttoniemen tavaraliikennerata. Silloin osa-alueen nimikin oli Herttoniemen satama. Alueen asuinrakentamisen edellytyksenä olivat mittavat maanvaihtotyöt, sillä öljysataman maaperä oli pahoin saastunutta. Lähes 100 miljoonan markan hintaiset puhdistustyöt kustansivat aluetta vuokranneet Teboil ja Shell.[7]

Helsingin kaupunginvaltuustossa päätettiin vuonna 1986 Herttoniemenrannan muuttamisesta asuinalueeksi.[8] Asemakaavoitus alkoi loppuvuonna 1989, ja sen pääarkkitehtina oli aluksi Päivi Herkola ja myöhemmin Kristiina Peltomaa.[9] Alueen puhdistustöiden lisäksi rannalle tehtiin maantäyttöjä muutaman korttelin verran. Rakentaminen aloitettiin vuoden 1993 syksyllä ja se valmistui pääosin 2000-luvun alussa, tosin yksittäisiä kohteita on valmistunut vielä pitkin vuosituhatta.[7] Herttoniemenrannasta suunniteltiin rakenteeltaan tiivis ja kantakaupunkimainen. Sorsavuoren kalliot tuovat vaihtelua pinnanmuotoihin, ja alueen puistot edustuvat muun muassa Pikku Huopalahdessa näkyvää 1990-lukulaista tyyliä.[7][10]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemenranta sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Helsingin keskustasta.[4] Herttoniemenrannasta on linja-autoyhteydet läheisille metroasemille. Liityntälinjalla 81 pääsee Kulosaaren ja Herttoniemen metroasemilta Herttoniemenrantaan. Linjat 84–89 kulkevat Herttoniemen metroasemalta Linnanrakentajantietä Laajasalon suuntaan alueen vierestä.

Autoliikenteen tukirangan muodostavat Itäväylä ja Laajasaloon johtava Linnanrakentajantie.

  1. a b Helsinki alueittain 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 15.7.2013.
  2. https://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. Netta Mäki, Pekka Vuori: Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2015/2016 ja väestönmuutokset vuonna 2015 Tilastoja - Helsingin kaupungin tietokeskus. 2016. Helsingin kaupungin tietokeskus.
  4. a b Herttoniemenranta, korttelit 43269–43275, 43280 ja 43281 Helsingin kaupunki. Viitattu 22.1.2024.
  5. Herttoniemi Helsingin kaupunki. Viitattu 22.1.2024.
  6. Herttoniemenranta on ihastuttavan mutkikas ja täynnä vastakohtia - kävelyretkellä Itä-Helsingin keitaassa Helsingin kaupunki. Viitattu 4.2.2024.
  7. a b c Herttoniemen­ranta – öljyvarastosta kukoistavaksi kaupungin­osaksi Vihreät sylit (Helsingin kaupunki). Viitattu 4.2.2024.
  8. Herttoniemenranta Kaupunginosat.fi. Viitattu 4.2.2024.
  9. Kaavoituksen lähtökohdat Herttoniemi-seura. Viitattu 4.2.2024.
  10. Pikku Huopa­lahden puistot – luontoa ja taidetta Vihreät sylit (Helsingin kaupunki). Viitattu 4.2.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]