Kluuvi

Tämä artikkeli käsittelee Helsingin kaupunginosaa. Vesistötyypistä kertoo artikkeli kluuviflada, kauppakeskuksesta kauppakeskus Kluuvi.
Kluuvi
Gloet
Kaupungin kartta, jossa Kluuvi korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kluuvi korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 02
Pinta-ala 0,90 km² [1]
Väkiluku 666[2] (31.12.2022)
Postinumero(t) 00100, 00170[3]
Lähialueet Etu-Töölö
Kamppi
Kaartinkaupunki
Kruununhaka
Linjat
Siltasaari

Kluuvi (ruots. Gloet) on kaupunginosa, joka käsittää pääosan Helsingin ydinkeskustasta. Kluuvi kuuluu Vironniemen peruspiiriin.[1] Kaupunginosan rajat ovat lännessä Mannerheimintie ja Karamzininranta, etelässä Pohjoisesplanadi, idässä Unioninkatu sekä pohjoisessa Pitkäsilta, Kaisaniemenlahti, Eläintarhanlahti ja Töölönlahti.

Kluuvissa sijaitsee muun muassa Helsingin päärautatieasema, Helsingin keskustan Stockmann- ja Sokos-tavaratalot, Postitalo, Ateneumin taidemuseo ja Helsingin yliopiston keskustakampus. Kluuvin koillisosaa, jossa sijaitsevat muun muassa Kaisaniemenkatu ja Kaisaniemen puisto, kutsutaan Kaisaniemeksi, mutta se ei ole virallisesti minkään kaupunginosan nimi.

Rakennuksia ja palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin päärautatieasema

Kluuvi muodostaa yhdessä viereisen Kampin kaupunginosan itäisimpien osien kanssa Helsingin liikekeskustan. Kluuvissa toimii paljon palveluja sekä useiden suuryritysten ja tärkeimpien liikepankkien pääkonttoreita. Lähes kaikki Kluuvin asunnot on aikojen saatossa muutettu liiketiloiksi. 2010-luvulla toimistoja on muutettu yhä enenevässä määrin takaisin asunnoiksi muun muassa Mikonkadulla (Lackmanin talo) ja Vuorikadulla (useita kohteita). Kun samaan aikaan Töölönlahden alueelle on valmistunut uusia asuntoja, Kluuvin asukasluku on lähtenyt jälleen kasvuun: vuonna 2013 se oli 514[4] ja vuonna 2020 se oli 699 henkeä.[5] Työpaikkoja Kluuvissa oli vuonna 2014 runsaat 24 081 kappaletta.[6]

Kauppakeskukset ja tavaratalot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanterinkatu ja Stockmannin tavaratalo jouluaikaan.
Makkaratalossa sijaitsee muun muassa kauppakeskus Citycenter.

Helsingin keskeisimpiin liikekatuihin kuuluva Aleksanterinkatu kulkee pääosin Kluuvin alueella. Kluuvissa sijaitsevat myös Stockmannin ja Sokoksen tavaratalot sekä kauppakeskukset Kluuvi, Citycenter ja Kämp Galleria.

Kulttuurirakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kluuvissa sijaitsevia kulttuurirakennuksia ovat Ateneumin taidemuseo, Kansallisteatteri, Musiikkitalo, nykytaiteen museo Kiasma ja keskustakirjasto Oodi sekä elokuvateatterit Maxim ja Kinopalatsi.

Oppilaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa Helsingin yliopiston keskustakampuksesta sijaitsee Kluuvin alueella. Keskustakampuksella toimivat humanistinen, teologinen, oikeustieteellinen, valtiotieteellinen ja käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Avoin yliopisto sekä yliopiston keskushallinto. Myös Helsingin yliopiston Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Kluuvissa.

Alueella sijaitsee vain yksi peruskoulu, Kaisaniemen ala-asteen koulu, jossa toimii normaalin perusopetuksen lisäksi musiikin ja nykytanssin painotusluokkia.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kluuvissa sijaitsee Helsingin päärautatieasema, josta lähtevät kaikki pääkaupunkiseudun lähijunat ja joka on myös Suomen merkittävin kaukojunien lähtöpaikka. Lisäksi asemalta lähtee junia Venäjän Pietariin ja Moskovaan.

Helsingin metron asemista Rautatientorin ja Helsingin yliopiston metroasema sijaitsevat Kluuvin alueella. Useimmat Helsingin raitiovaunulinjat kulkevat alueen kautta. Rautatientorilta lähtee busseja muun muassa Pohjois- ja Koillis-Helsinkiin ja Vantaalle.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaivokatu vuonna 1907.
Helsingin vanha asemarakennus valmistui vuonna 1861 ja purettiin vuonna 1919.

Sana kluuvi (ruotsiksi glo, määräisessä muodossa gloet) merkitsee kluuvifladaa eli matalaa ja umpeutuvaa lahtea. Nykyisen Kluuvin alueella sijaitsikin vielä 1800-luvun alussa pitkä ja kapea Kluuvinlahti, joka ulottui Töölönlahdelta Esplanadin puiston tienoille. Lahti oli jäännös salmesta, joka oli aikoinaan yhdistänyt Töölön­lahden ja Eteläsataman, mutta sen kapein kohta oli maankohoamisen vuoksi sulkeutunut jo 1500-luvulla. Samalla sen itäpuolella sijainnut saari muuttui niemeksi, joka sai nimen Vironniemi. Lahti täytettiin vähitellen 1800-luvulla.

Kluuvissa sijaitseva Vilhonkatu on nimetty vuonna 1836 todennäköisesti senaattori Otto Wilhelm Klinckowströmin mukaan. Klinckowström valvoi 1830-luvulla Kaisaniemen puiston järjestelyä. Kadun aikaisempana nimenä oli vuodesta 1820 Wästra Mellan Gatan. Kadun suomenkielisenä nimenä oli vuodesta 1909 Vilhelminkatu, josta se muutettiin nykyiseksi vuonna 1928.[7] Fabianinkatu puolestaan on nimetty kenraalikuvernööri Fabian Steinheilin muistoksi. Keisari Aleksanteri I määräsi vuonna 1819 Steinheilin ja valtioneuvos Johan Albrecht Ehrenströmin antamaan nimet Helsinkiin suunnitelluille uusille kaduille ja tavallaan he toimivat siten kaupungin ensimmäisenä kadunnimikomiteana. Kadun epävirallisena suomenkielisenä nimenä oli vuoteen 1909 Faapianinkatu.[8]

Merkittävän osan Kluuvin länsiosasta, päärautatieaseman länsipuolelta vei aikaisemmin Töölön tavara­rata­piha ja VR:n makasiinit. Niiden tilalle on rakennettu 2000-luvulla Kansalaistori, Musiikkitalo, keskustakirjasto Oodi ja Töölönlahden puisto.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kluuvissa toimivia urheiluseuroja ovat muun muassa jalkapalloseura SAPA[9], jonka juniorijoukkueiden kotikenttä Kaisaniemen puisto on, sekä koripallojoukkue HNMKY, jonka juniorijoukkueiden kotisali on Vuorikadulla.[10] Junioreiden käsipallo-, jääpallo- sekä jääkiekkojoukkueista harrastajamääriltään suosituin Kluuvissa on HIFK.[11]

Rikollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV3:n vuoden 2009 selvityksen mukaan Kluuvi on väkilukuun suhteutettuna koko Suomen väkivaltaisin kaupunginosa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että alhaisesta väkiluvusta huolimatta Kluuvissa vierailee päivittäin runsaasti ihmisiä ja erityisesti alueella on Suomen mittakaavassa hyvin vilkasta yöelämää.[12]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tikkanen, Tea & Selander, Päivi (toim.): Helsinki alueittain, s. 32–34. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2013. ISBN 978-952-272-474-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
  2. ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja (PDF) (s. 31) hel.fi. 2023. Viitattu 25.7.2024.
  3. ↑ Postinumeroalueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 23.3.2023.
  4. ↑ Helsinki alueittain 2013 hel.fi. 4.2.2015.
  5. ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja 2021, s. 30. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.2.2022).
  6. ↑ Helsinki alueittain 2014 hel.fi.
  7. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 147. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  8. ↑ Terho ym. (toim.), 1970, s. 96.
  9. ↑ http://sapa.fi/
  10. ↑ http://www.hnmky.fi/
  11. ↑ http://www.hifk-handball.com/
  12. ↑ MTV3: Nämä ovat Suomen väkivaltaisimmat kaupunginosat Iltalehti 3.5.2009. Arkistoitu 26.9.2011. Viitattu 7.3.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kluuvi&oldid=22713495”