Hiilivoima Suomessa

Hiilen osuus energiankulutuksesta Suomessa (TJ) 1970–2021

Hiilivoima Suomessa kattaa yli 10 prosenttia primäärienergiasta. Kivihiilen osuus sähköntuotannosta on vaihdellut 9 ja 21 prosentin välillä. Kaukolämmöstä ja siihen liittyvästä sähköstä tuotetaan kivihiilellä 26–27 prosenttia. Kivihiilen käyttö on keskittynyt suuriin voimalaitoksiin.[1] Suuret lauhdevoimalaitokset sijaitsevat rannikolla, Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa on vastapainevoimalaitoksia.[2] Kivihiiltä tuodaan Suomeen ulkomailta, eniten Venäjältä.[2]

• Lauhde
▲ Vastapaine

Vuonna 2017 Suomessa oli seitsemän suurta kivihiilivoimalaa, joista vain yksi tuotti sähköä pelkällä kivihiilellä[3]. Vuonna 2014 suljettiin Inkoon voimalaitos, joka oli Suomen suurin kivihiilivoimala.[4] Meri-Porin voimalaitos on Suomen suurin hiilivoimala. Se käyttää polttoaineena yksinomaan kivihiiltä ja tuottaa yksinomaan sähköä.[5] Kaikki muut hiilivoimalat ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Tämä tarkoittaa, että ne eivät ole optimoituja sähkön tuotantoon, vaan niillä pyritään tuottamaan kaukolämpöä, mikä nostaa voimalaitoksen hyötysuhteen korkeaksi.

Hiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on Suomessa kielletty alkaen toukokuun 1. päivästä 2029.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Hiilellä tuotettu energia (TJ) Hiilen osuus energiantuotannosta (%)
1970 94 750 13,2
1975 94 752 12,3
1980 176 221 18,6
1985 167 755 16,0
1990 167 352 14,7
1995 167 561 13,9
2000 146 713 11,2
2005 127 725 9,3
2010 186 304 12,7
2015 100 979 7,7

Ruotsin rakentama tuulivoima laski pohjoismaisen Nord Pool -sähköpörssin sähkönhintaa ja hiilivoimasta tuli kannattamatonta.[8][9] Vuoden 2017 toukokuusta lähtien päästökauppaan liittyvän päästöoikeuden hinta on noussut moninkertaiseksi noin 5 euron tasolta noin 20 euron tasolle (elokuu 2018).[10]

Entiset voimalat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kivihiilivoimalaitokset ovat kokeneet sulkemisia: Mussalon voimalaitos suljettiin vuonna 2011[11] ja purettiin 2015[12]. Inkoon voimalaitos ajettiin alas vuonna 2013[13] ja purettiin 2020[14]. Kristiinan voimalaitoslähde? ja Tahkoluodon voimalaitos suljettiin vuonna 2015lähde?. Kymijärven voimalaitos Lahdessa suljettiin keväällä 2019.[15] Hanasaaren voimalaitos Helsingissä suljettiin 1. huhtikuuta 2023.[16]

Nykytilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on vuonna 2023 toiminnassa kuusi suurta voimalaitosta, jotka käyttävät polttoaineenaan hiiltä.lähde?

Martinlaakson voimalaitoksen hiilikattila jätettiin huoltovarmuuskäyttöön[17], mutta energiakriisin uhatessa se otettiin uudelleen käyttöön 2022[18].

Meri-Porin voimalaitos oli tehoreservissä vuodesta 2017[19], kunnes se palautettiin päivittäiseen käyttöön 2022[20].

Suomen nykyiset hiilivoimalaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voimalaitos Sijainti Omistaja Tyyppi Teho (MW) Hiilen
osuus (%) 		Lähde Kuva
Sähkö Lämpö Höyry
Martinlaakson voimalaitos Vantaa Vantaan energia
Meri-Porin voimalaitos Pori Fortum lauhde 565 100 [21]
Naantalin voimalaitos Naantali Turun Seudun Energiantuotanto vastapaine 273[22] 434[22] 110[22] pääpolttoaine (NA3), monipolttoainelaitos (NA4) [23]
Salmisaaren voimalaitos Helsinki Helen vastapaine 160 300 93–95 [24]
Suomenojan voimalaitos Espoo Fortum vastapaine 350 600 pääpolttoaine [23]
Vaskiluoto 2 Vaasa Vaskiluodon Voima vastapaine 230 175 60–75 [25]

Hiilen tuonti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ei ole omaa hiilen tuotantoa, joten kaikki poltettu hiili tuodaan ulkomailta. Tuontimäärä on riippuvainen Pohjoismaiden ilmaston sateisuudesta – sateisina vuosina tuonti on vähäisempää. Kivihiilen tuonti on ollut keskimäärin noin neljä miljoonaa tonnia vuodessa. Tuonnin arvo on ollut 230:stä 520:n miljoonaan euroon. Suurin osa hiilestä tulee Venäjältä, muita tärkeitä tuojia ovat Kazakstan, Puola ja Yhdysvallat.[26]

Vuonna 2014 Suomeen tuotiin kivihiiltä yhteensä 4 121 000 tonnia, josta Venäjältä 3 739 000 tonnia, Kazakstanista 183 000 tonnia ja Puolasta 176 000 tonnia.[26] Lisäksi pieniä määriä tuotiin muun muassa Norjasta ja Saksasta.

Tulevaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on sitoutunut kansainvälisillä ilmastosopimuksilla vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, mikä tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Vuoden 2013 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjattiin, että kivihiilen käyttöä vähennetään merkittävästi siirtymällä voimalaitoksissa biomassan käyttöön.[27] Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa linjattiin keväällä 2015, että Suomi luopuu hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana.[28] Vuonna 2019 kivihiilen, antrasiitin, ruskohiilen, hiilibrikettien, koksin ja puolikoksin käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena kiellettiin alkaen toukokuun 1. päivästä 2029.[29]

Monilla energiayhtiöillä on suunnitelmissa korvata kivihiilikäyttöisiä voimalaitoksia uusiutuvia energianlähteitä käyttävillä voimalaitoksilla. Helen on suunnitellut yhtenä vaihtoehtona korvata 40 % kivihiilen käytöstä biomassalla. Turun Seudun Energiantuotanto on aloittanut monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisen, joka korvaa osittain Naantalin voimalaitoksen.

Jo rakennettu Naantalin monipolttoainevoimalaitos tulee korvaamaan Naantalin voimalaitoksen, kun se tulee käyttöikänsä päähän.

Salmisaaren voimala Helsingissä suljetaan 2025.[30]

Jos Suomessa luovuttaisiin kivihiilen käytöstä vuonna 2025, kaukolämmön hinta nousisi. Kaukolämmön hinta nousisi Helsingissä 5-10 prosenttia ja Vaasassa jopa 20 prosenttia. Myös Vantaalla ja Turun seudulla kaukolämmön hinnat nousisivat. Energia- ja ilmastostrategian mukaan hiilen energiakäytöstä luovutaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2030 aikataululla energiayhtiöille aiheutuu vain pieniä vaikutuksia.[31]

Vuodesta 2025 alkaen kivihiilestä luopuville on valtio tarjonnut 90 miljoonan euron tukipaketin.[32] Monissa voimalaitoksissa ollaan korvaamassa kivihiiltä uusiutuvilla energianlähteillä. Esimerkiksi Helen-energia-alan konserni on ottanut käyttöön voimalaitoksissaan energialähteeksi kivihiilen rinnalle puupellettien polttamisen. Kivihiiltä saatetaan korvata maakaasulla vuoteen 2025 mennessä[33] ja biomassalla vuoteen 2030 mennessä.[34] Wärtsilän mukaan tuulivoimaa voidaan käyttää tulevaisuudessa kaukolämmön tuotantoon lämpöpumpputeknologialla.[35] Konsulttiyhtiö Pöyry on esittänyt samaa ajatusta.[36]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kivihiili energia.fi. Energiateollisuus ry.. Arkistoitu 11.8.2010. Viitattu 21.10.2009.
  2. ↑ a b Energia-ABC: Kivihiili Energiaa Suomessa. Viitattu 21.10.2009.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hiilivoimalat-hupenevat-suomen-kartalta---jaljella-enaa-seitseman-isoa/BKstFsZV
  4. ↑ Suomen suurin hiilivoimala juuri suljettu, kahden kohtalo auki suomenkuvalehti.fi. 21 January 2014.
  5. ↑ Kivihiiltä poistuu sähkömarkkinoilta energiauutiset.fi. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 3.3.2019.
  6. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki hiilen energiakäytön kieltämisestä 416/2019 www.finlex.fi. Viitattu 13.12.2023.
  7. ↑ Energian kokonaiskulutus energialähteittäin ja CO2-päästöt Tilastokeskus. Arkistoitu 17.1.2017. Viitattu 13.11.2015.
  8. ↑ Talousprofessori päättäjille: Älkää luottako liikaa päästökauppaan, Suomesta voivat sammua sähköt yle.fi.
  9. ↑ Hurja tutkimustulos: Tuulivoima laskee sähkön hintaa Pohjoismaissa liki 70 % – Voimayhtiöt menettäisivät miljardeja yle.fi.
  10. ↑ Bloomberg - Carbon Reaches 10-Year High, Pushing Up European Power Prices bloomberg.com.
  11. ↑ Pohjolan Voima sulkee Mussalon laitoksen lopullisesti Yle Uutiset. 16.1.2013. Viitattu 28.2.2023.
  12. ↑ Heini Särkkä: Video kuin ilmestyskirjasta – 133 metriä korkea voimalaitos räjäytettiin Kotkassa Ilta-Sanomat. 30.5.2015. Viitattu 28.2.2023.
  13. ↑ Suomen suurin purkutyömaa käyntiin Inkoossa – Hiilivoimalaan mahtuisi yhdeksän eduskuntataloa Yle Uutiset. 22.5.2017. Viitattu 28.2.2023.
  14. ↑ Fortumin Inkoon hiilivoimalaitos purettu maan tasalle fortum.fi. Viitattu 28.2.2023.
  15. ↑ Lahti luopui jo kivihiilestä, kun muut vasta meinaavat – "Vähennys vastaa 60 000 suomalaisen vuotuisia päästöjä" Yle Uutiset. 1.4.2019. Viitattu 22.11.2022.
  16. ↑ Juuti, Petteri: Tänään se sammuu – hyvästi Hanasaari Yle. 1.4.2023. Viitattu 3.4.2023.
  17. ↑ Marika Lumme: Martinlaakson kivihiilikattila piti purkaa, mutta sota muutti suunnitelmia – Vantaan Energia selvittää, voiko maakaasua ostaa muualta kuin Venäjältä Vantaan Sanomat. 26.3.2022. Viitattu 28.2.2023.
  18. ↑ Tuomas Massinen: Energiakriisi pakottaa toimiin – Vantaan Energia luopui jo kivihiilestä, mutta talvella hiilikattila on taas käytössä Vantaan Sanomat. 20.9.2022. Viitattu 28.2.2023.
  19. ↑ Meri-Porin hiilivoimalaitos takaisin kaupalliseen käyttöön Yle Uutiset. 16.9.2022. Viitattu 28.2.2023.
  20. ↑ Tahkoluodon hiilivoimala läpäisi koekäytön – Meri-Porista tuotetaan jälleen sähköä markkinoille Yle Uutiset. 8.11.2022. Viitattu 28.2.2023.
  21. ↑ Meri-Porin voimalaitos Fortum. Viitattu 23.10.2015.
  22. ↑ a b c Turun Seudun Energiantuotanto Oy: Naantalin voimalaitoksen turvallisuustiedote (PDF) fortum.fi. Viitattu 12.1.2024.
  23. ↑ a b Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Suomessa Fortum. Viitattu 21.10.2009.
  24. ↑ Salmisaaren voimalaitokset Helen. Viitattu 23.10.2015.
  25. ↑ Vaasan voimalaitos Vaskiluodon Voima. Arkistoitu 19.2.2016. Viitattu 21.10.2009.
  26. ↑ a b Energian tuonti ja vienti alkuperämaittain Tilastokeskus. Arkistoitu 11.4.2016. Viitattu 13.11.2015.
  27. ↑ Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 20.3.2013. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 2.11.2016.
  28. ↑ Ratkaisujen Suomi – Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Valtioneuvosto. Viitattu 2.11.2016.
  29. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki hiilen energiakäytön kieltämisestä 416/2019 www.finlex.fi. Viitattu 13.12.2023.
  30. ↑ Kivihiilen poltto jatkuu vuodella Helsingin Salmisaaressa – Helen perustelee päätöstään huoltovarmuudella Yle Uutiset. 28.2.2023. Viitattu 28.2.2023.
  31. ↑ Selvitys: Kivihiilen kieltolain kiirehtiminen voisi nostaa kaukolämmön hintaa selvästi – Helsingissä 5–10 % korotus, Vaasassa jopa 20 % yle.fi.
  32. ↑ Toimitusjohtaja: Kivihiilikielto ajaa Vaskiluodon voiman Vaasan voimalaitoksen alas yle.fi.
  33. ↑ https://www.gasum.com/gasum-yrityksena/medialle/uutiset/2016/energia--ja-ilmastostrategia/[vanhentunut linkki]
  34. ↑ https://tem.fi/documents/1410877/2132296/Selvitys_++Kivihiilen+kielt%C3%A4misen+vaikutukset/8fb510b4-cfa3-4d9f-a787-0a8a4ba23b5f/Selvitys_++Kivihiilen+kielt%C3%A4misen+vaikutukset.pdf
  35. ↑ Wärtsilä: Tuulisähkö on 27 prosenttia halvempaa kuin Fennovoiman ydinsähkö – "Suomeen kannattaa rakentaa tuulivoimaa aika paljon" tekniikkatalous.fi.
  36. ↑ https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/kaukolampoa-kannattaisi-tehda-tuulivoimalla-suomen-joissakin-suurissa-kaupungeissa-poyry-ongelmana-sahkon-verotus-6741687

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hiilivoima_Suomessa&oldid=22658095”