Nord Pool

Nord Pool Nord Pool Spot
Nord Poolin markkina-alue. Sinisellä ja vihreällä nykyinen alue ja oranssilla alueet joille Nord Pool tuottaa palveluita mutta ei vastaa sähköpörssistä.
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	1993 (sähkömarkkinayhtiö Statnett Marked AS käyntiin Norjassa), 1996 (Nord Pool ASA perustetaan Ruotsin liittyessä mukaan), 2001 Nord Pool Spot AS perustetaan[1]
Kotipaikka	Nord Pool Spot: Vollsveien 17 B, Granfoss Næringspark, 1366 Lysaker, Norja[2]
Toimiala	sähköpörssi
Omistaja	Euronext (66 %), kantaverkkoyhtiöt Statnett, Energinet, Svenska kraftnät, Fingrid, Elering, Litgrid[3]. Lisäksi Latvian sähkömarkkinoiden avatuessa AST:llä mahdollisuus liittyä osaomistajaksi.[4]
Kotisivu	www.nordpoolgroup.com
Infobox OKNimi-testi OK

Nord Pool tai Nord Pool Spot AS on osakeyhtiömuotoinen, Euronextin (66 %) sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden (tarkemmin Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron ja Liettuan) kantaverkkoyhtiöiden yhdessä omistama sähköpörssi.^[3] Myös Latvian kantaverkkoyhtiölle AST:lle (AS ”Augstsprieguma tīkls”) on varattu oikeus hankkia muiden Baltian kantaverkkoyhtiöiden kaltainen 2 % omistusosuus, kun maan sähkömarkkinat avataan.^[4] Nord Pool Spotin kotipaikka on Norjan Lysakerin kunnassa.^[2]

Nord Pool hallinnoi sähköpörssiä nimestään huolimatta (tilanne 2021) Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Saksassa, Puolassa, Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa. Sähköpörssi toimittaa palveluita myös Kroatiaan ja Bulgariaan.^[5]

Nord Pool tarkoitti aiemmin myös 1996 perustettua Nordic Pool Spotin emoyhtiötä Nord Pool ASA:aa, jonka kantaverkkoyhtiöt Statnett Norjasta ja Svenska Kraftnät Ruotsista omistivat puolittain. Tuo yhtiö on sittemmin myyty Nasdax OMX:lle ja sen nykyinen nimi on NASDAQ OMX Commodities.^[6]

Nord Pool on tyypillinen raaka-ainepörssi, eli siellä käydään kauppaa arvopapereiden asemesta muilla hyödykkeillä, tässä tapauksessa sähköllä. Nord Poolissa on kolme keskeistä kauppapaikkaa: seuraavan päivän sähkön hinnan tunnin tarkkuudella määräävä spot-markkinat, sähkön finanssituotteita vaihtava johdannaismarkkinat sekä ns. Elbas-tasesäätömarkkinat.

Suomessa sähkön spot-hinta putosi negatiiviseksi ensimmäisen kerran 10. helmikuuta 2020.^[7][8]

Spot-markkinoilla määräytyy seuraavan päivän sähkön hinta kysynnän ja tarjonnan mukaan. Keskeisiä toimijoita näillä markkinoilla ovat tarjontapuolella voimalaitoksia omistavat sähkön tuottajat ja ostajapuolella sähkön vähittäismyyjät sekä suuret teollisuuslaitokset, jotka ostavat tarvitsemansa sähkön suoraan pörssistä.

Spot-markkinoilla toimijat lähettävät päivittäin klo 12 CET (klo 13 Suomen aikaa) mennessä tarjouksensa Nord Pooliin, jossa he kertovat, millä hinnalla ja kuinka suuren määrän he ovat valmiita ostamaan tai myymään sähköä kullakin tunnilla. Näiden tarjousten perusteella Nord Pool laskee aggregoidut kysyntä- ja tarjontakäyrät, joiden leikkauspisteessä kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti määräytyy sähkön spot-hinta.

Johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa sähkön hintaan liittyvillä johdannaistuotteilla, kuten futuureilla, termiineillä ja optioilla. Johdannaismarkkinoiden keskeisenä ideana on luoda ennustettavuutta alan yrityksille. Spot-markkinoilla sähkön hinta määräytyy vain seuraavalle päivälle, mutta useimmat yritykset haluavat tietää ja suunnitella kassavirtansa paljon kauemmaksi tulevaisuuteen.

Johdannaistuotteiden avulla on mahdollista myydä tai ostaa sähköä kiinteään hintaa määrätyllä aikavälillä tulevaisuudessa. Vaihdetuimmat johdannaissopimukset koskevat seuraavia viikkoja, kuukausia, vuosineljänneksiä tai kokonaisia vuosia. Kaikkein aktiivisimmin kauppaa käydään seuraavan vuosineljänneksen ja seuraavan vuoden sopimuksilla. Niinpä myös sähkön hinnan noususta tai laskusta puhuttaessa viitataan useimmiten seuraavan kvartaalin johdannaishintaan, eikä niinkään spot-hintaan.

Johdannaissopimukset ovat puhtaita finanssituotteita, eli niihin ei suoraan liity velvollisuutta ostaa tai myydä fyysistä sähköä, vaan ainoastaan raha vaihtaa omistajaa. Esimerkiksi jos myy etukäteen 5 MW:n suuruisen ja yhden viikon (168 tuntia) mittaisen futuuri-sopimuksen 37 eurolla/MWh ja viikon spot-hinnaksi muodostuu 36,50 €/MWh, niin ostaja joutuu maksamaan spot- ja futuurihinnan välisen erotuksen myyjälle: (37 €/MWh − 36,50 €/MWh) × 5 MW × 168 h = 420 €. Vastaavasti jos spot-hinta olisi ollut korkeampi, niin myyjä olisi maksanut erotuksen ostajalle.

Johdannaismarkkinoiden luonne puhtaina finanssimarkkinoina mahdollistaa erilaisten rahoitusalan yritysten toiminnan näillä markkinoilla, mikä lisää tuntuvasti johdannaismarkkinoiden likviditeettiä. Johdannaisia vaihdetaan vuodessa tuntuvasti enemmän kuin spot-markkinoilla käydään kauppaa ja jopa enemmän kuin vuotuinen sähkönkulutus Nord Poolin alueella.

Elbas- (ruots. 'elbalanseringssystem') eli tasesähkömarkkinoilla kaupankäynti on huomattavasti spot- ja johdannaismarkkinoita pienempää. Elbas-kauppaa käydään spot-hinnan muodostumisen jälkeen seuraavalle päivälle. Markkinat on tarkoitettu ennen kaikkea poikkeustilanteiden hallintaan. Jos esimerkiksi voimalaitos, jonka tuotanto on aiemmin myyty spot-markkinoilla, yllättäen rikkoontuu, niin sen tuotantoa vastaava määrä voidaan ostaa Elbas-markkinoilta eikä sähkön toimitus häiriinny.

Elbas-markkinoilla voidaan myös optimoida sähkönhankinnan ja -myynnin tulosta. Kaupankäynnin kohteena on vähintään 0,1 megawattitunnin kiinteä sähkön toimitus tunnille. Optimoidessaan sähköntuottaja voi esimerkiksi hallita tuuliennusteiden epävarmuuden aiheuttamaa lisäkustannusta paremmin, kun kauppaa voi käydä vielä uudestaan lähempänä sähkön käyttötuntia. Sähkönhankkijan sähkönkäyttösuunnitelma saattaa myös muuttua, jos teolliseen prosessiin tulee häiriö tai ulkolämpötila muuttuu. Markkinalle saattaa myös tulla houkuttelevan hintaisia sähköeriä, joita sähkön hankkija voi hyödyntää (tuottaja voi korvata omaa kalliimpaa tuotantoa halvemmalla markkinasähköllä).^[9]

• Sähköpörssin ammattisanasto (Arkistoitu – Internet Archive) (energia.fi)