Jussi Rainio
| Jussi Rainio | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. huhtikuuta 1878 Maaria |
| Kuollut | 10. toukokuuta 1918 (40 vuotta) Pori |
| Ammatti | toimittaja |
| Poliitikko | |
| Puolue | SDP |
| Asema | kansanedustaja (1911–1914) |
| Vaalipiiri | Turun läänin pohjoinen vaalipiiri |
| Puoliso | Fanny Taatila (1901–) |
Juho Reino ”Jussi” Rainio (vuoteen 1897 Johan Reinhold Lundén, (5. huhtikuuta 1878 Maaria – 10. toukokuuta 1918 Pori[1]) oli suomalainen toimittaja, osuustoimintamies ja kansanedustaja.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansakoulun käynyt Rainio aloitti työuransa 1890-luvun alussa juoksupoikana Uuden Auran kirjapainossa Turussa ja oli myöhemmin sen palveluksessa myös kirjaltajana. Vuodet 1903–1904 hän toimi Pellervo-Seuran neuvonantajana ja vielä vuonna 1904 Riihimäellä osuuskaupan hoitajana. Vuosina 1904–1906 Rainio oli Turussa muun muassa Vähäväkisten osuusliikkeen johtajana sekä Auta itseäsi -lehden päätoimittajana. Poriin hän muutti 1906, työskennellen aluksi Sosialidemokraatin toimittajana sekä myöhemmin lehden päätoimittajana 1908–1914. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana hän oli Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä vuosina 1911–1914.[1]
Sisällissodan aikana Rainio toimi Porissa Osuusliike Kansan toisena johtajana. Hänet pidätettiin sodan loppuvaiheessa 5. toukokuuta ja teloitettiin muutamaa päivää myöhemmin Porin raatihuoneen vankityrmässä, vaikka Rainio oli itse vastustanut aseellisen taisteluun ryhtymistä,[2] eikä myöskään kuulunut punakaartiin. Hänen teloituksensa motiiviksi on asiakirjoihin merkitty "valtiolliset syyt",[3] mutta murhan taustalla saattoivat olla Rainion kärkkäät ”Jäärä”-nimimerkillä julkaisemat lehtikirjoitukset, jotka eivät aina miellyttäneet kaupungin porvaristoa. Vuosina 1908–1909 Rainio kävi kiivasta sanailua tuolloin vielä vanhasuomalaisiin kuuluneen Algot Untolan kanssa, joka kirjoitti Satakunta-lehteen useilla eri nimimerkeillä sekä vielä myöhemmin nimimerkkiä ”Korppi” käyttäneen Satakunnan Sanomien päätoimittajan Antero Lammisen kanssa.[4] Sosialidemokraatin seuraajaksi perustetun Uuden Ajan päätoimittaja Vilho Rantanen on kertonut, että Rainion murhan syynä olivat juuri hänen ”Jäärä”-nimimerkillä laatimat kirjoituksensa. Rantasen mukaan Rainion hakivat Luvian murretta puhuneet suojeluskuntalaiset, jotka hieman myöhemmin surmasivat hänet raa'asti raatihuoneen tyrmässä.[5]
Jussi Rainio on haudattu Poriin Käppärän hautausmaalle.[6]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maarian kunnassa syntyneen Rainion vanhemmat olivat itsellinen Reinhold Rainio ja Augusta Serafia Liisantytär. Hän oli vuodesta 1901 lähtien naimisissa Fanny Amanda Taatilan kanssa.[1] Rainion sisar oli vuonna 1937 Neuvostoliitossa teloitettu kansanedustaja Aino Forsten.[7]
Jussi ja Fanny Rainiolla oli neljä lasta.[3] Teloituksen jälkeen Rainion perhe muutti Väinö Tannerin avustamana Helsinkiin, jossa Tanner myös järjesti heille työpaikkoja. Jussi Rainion tytär Lyyli Rainio (1902–1968) oli Arvo Poika Tuomisen puoliso.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jussi Rainio Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 7.6.2007.
- ↑ a b Rajala, Panu & Rautkallio, Hannu: "Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä", s. 57–58. WSOY 1994. ISBN 951-01980-6-4.
- ↑ a b Rainio, Johan Reinhold (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen sotasurmat 1914-1922. Viitattu 17.9.2014.
- ↑ Salmenperä, Eino & Ennekari, Risto: Satakunnan Kansa ja sen edeltäjät 1873–2003, s. 131. Pori: Satakunnan Kirjateollisuus Oy, 2003. ISBN 952-91539-1-0
- ↑ ”Rehentelivät välttävänsä vastuun” (Tauno Judinin haastattelu vuodelta 1966) Sisällissota 1918 - punaiset muistot. 5.1.2018. Yle Areena. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Porin muistomerkkejä Porilaisen marssi -valokuvablogi. Viitattu 24.11.2013.
- ↑ Naisia Porissa (Arkistoitu – Internet Archive) Satakunnan Museo. Viitattu 24.11.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jussi Rainio Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
