Kampin keskus

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kampin keskus
Sijainti	Kamppi, Helsinki, Suomi
Koordinaatit	60°10′11″N 24°56′00″E / 60.1696°N 24.9334°E / 60.1696; 24.9334
Rakennustyyppi	Rakennuskompleksi (d) ja linja-autoasema
Suunnittelija	Juhani Pallasmaa
Kampin keskus
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Kampin keskus on Helsingin keskustassa, Kampin kaupunginosassa sijaitseva joukkoliikenneterminaali ja kauppakeskus. Se sijaitsee vanhan linja-autoaseman bussikentällä, Lasipalatsin takana. Rakennus­ryhmä käsittää Narinkkatorin, Urho Kekkosen kadun, Fredrikin­kadun ja Salomon­kadun välisen korttelin kokonaisuudessaan, ja lisäksi katujen ali kulkevat käytävät yhdistävät keskuksen viereisissä kortteleissa sijaitsevaan Sähkötaloon ja Scandic Hotelli Simonkentän rakennukseen.

Kampin keskus koostuu Kampin kauppakeskuksesta, paikallisbussiliikenteen terminaalista, kaukoliikenteen terminaalista eli Helsingin linja-autoasemasta ja Kampin metroasemasta. Rakennusryhmään liittyvät myös samassa korttelissa Urho Kekkosen kadun puolella olevat asuinrakennukset, joiden alimpiin kerroksiin kauppakeskus ulottuu. Terminaalin läpi kulkee päivittäin noin 200 000 ihmistä, ja se on yksi Pohjoismaiden vilkkaimmista terminaalialueista.^lähde?

Kunnianhimoisen rakennusprojektin tavoitteena oli Kampin suuren maanpäällisen linja-autokentän tehokkaampi hyödyntäminen. Samalla saatiin lisää liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia. Erityisenä tavoitteena oli Espoon suunnan seutubussien sekä kaukoliikenteen linja-autoterminaalin ja tavara-aseman sijoittaminen maanalaisiin tiloihin. Kampin keskuksen asemakaava vahvistettiin 6. kesäkuuta 2000.^lähde? Helsingin kaupunki ja SRV Viitoset Oy solmivat 14. kesäkuuta 2002 sopimuksen Kampin keskuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta.^[1] Rakennusyhtiö sai tontin käyttöönsä sillä ehdolla, että rakentaa alueen valmiiksi veloituksetta sisältäen ulkotilat sekä linja-autoasemat Espoon liikenteelle sekä kaukoliikenteelle.^lähde?

Huhtikuussa 2006 kauppakeskuksen omistajat, SRV-yhtiöt ja Pontos, myivät sen koko osakekannan Royal Bank of Scotlandille ja Boultbeelle 345 miljoonalla eurolla. Samalla keskuksen toimitusjohtaja Henrik Wiberg jätti tehtävänsä, ja hänen tilalleen nousi Tuomas Sahi.^[2]

Maaliskuussa 2008 brittiläinen kiinteistösijoitusyhtiö Protego Real Estate Investors osti kauppakeskuksen 452,5 miljoonalla eurolla hallinnoimansa Nordic Retail Fund -rahaston nimiin.^[3]

Maanalaista terminaalia varten kaivettiin 300 × 100 × 10 metrin kaivanto, josta puhkaistiin uusi sisäänkäynti Kampin metroasemalle. Vapaa tila terminaalin päällä (Tennispalatsinaukio) varattiin toriksi jalankulkijoille ja sen ohi kulkeva Salomonkatu kävelykaduksi. Rakennusaikana kaivannon alapuoliselle metroasemalle tihkui sateella kallion läpi vettä. Halkeamien syntyä edistivät osaltaan räjäytystyöt, jotka tärisyttivät maaperää.

Rakennusvaiheen kiihkeimpään aikaan alueella saattoi nähdä liki kymmenen nostokurkea urakoimassa. Pimeän työvoiman käytön ehkäisemiseksi työmaa noudatti urakoitsijoiden henkilökunnan kulunvalvontaa henkilökortteineen. Suljetulle työmaa-alueelle pääsivät ainoastaan valtuutetut työntekijät.^lähde?

Presidentti Tarja Halonen avasi terminaalin käyttöön 2. kesäkuuta 2005 klo 14.00 käynnistämällä metroasemalle johtavat liukuportaat.^[4] Avajaisiin osallistui myös valtiovierailulla ollut Tšekin presidentti Václav Klaus puolisoineen.^[5]

Kampin keskus valmistui kahdessa osassa. Kesällä 2005 terminaalista valmistui noin viidennes eli kaukoliikenteen terminaali, Espoon-bussiterminaali, uudet liukuportaat Kampin metroasemalle sekä matkakeskus ja Espoon-terminaalin tasolla olevat kaupat, kuten ruokakauppa ja kahviloita.

Kampin keskuksen toinen vaihe valmistui 2. maaliskuuta 2006, jolloin avattiin Kampin 5-kerroksinen kauppakeskus terminaalin yläpuolelle.^lähde? Samalla otettiin käyttöön rakennusryhmään liittyvät asunnot sekä piha- ja torialueet.

Kampin keskus laajeni Helsingin Energian Sähkötaloon. Laajennusosa avautui asiakkaille 11. lokakuuta 2007. Kampin kauppakeskuksen laajennusosaan kuuluvat Sähkötalon kaksi alinta kerrosta sekä vanhan sähköaseman Malminrinteen puoleinen osa.

Uusissa tiloissa oli noin 4 000 neliömetriä vuokrattavaa liiketilaa ja toimintansa siellä aloitti 16 uutta yrittäjää, muun muassa joka päivä iltamyöhään saakka auki oleva Lidl. Kaiken kaikkiaan Kampin kauppakeskuksessa on nyt liiketiloja noin 40 000 neliömetriä ja yrityksiä 166.^lähde?

Sähkötalo toimii muutostöiden jälkeenkin Helsingin Energian pääkonttorina. Myös Helsingin Energian asiakaspalvelu jatkaa uusituissa tiloissa, joiden suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti palvelun sujuvuuteen ja monipuoliseen, energiatehokkuutta edistävään energianeuvontaan. Sähkötalossa jatkuvat energianjakelun varmuutta turvaavat valvomotoiminnot.

Peruskorjauksen tuloksena toteutui Sähkötalon suunnitelleen arkkitehti Alvar Aallon 30 vuoden takainen visio tilojen liittämisestä kiinteäksi osaksi Kampin alueen uutta liikekeskustaa. Samoilla linjoilla alueen kehittämisestä olivat olleet myös Helsingin kaupungin päättäjät.

Keskuksen suunnitteluratkaisu on tehnyt mahdolliseksi linja-autojen valtaaman kentän muuttamisen autottomaksi alueeksi. Alueen koko on noin 3 hehtaaria ja sen rakentaminen kesti noin 4 ½ vuotta. Keskuksen bruttoneliömäärä on 135 000 m², josta liiketilaa on 37 000 m², toimistoja 12 500 m² ja asuntoja 6 000 neliötä. Rakennustyöt aloitettiin elokuussa 2002. Hankkeen pääurakoitsija oli SRV Viitoset Oy ja maanpäällisten osien pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky, joka palkittiin Vuoden teräsrakenne 2006 -palkinnolla.^[6] Liikenneterminaalit palkittiin Vuoden betonirakenne 2005 -palkinnolla, pääsuunnittelija oli Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy.^[7]

Sisäänkäyntejä Kamppiin on yhdeksän, joista kaksi sijaitsee Narinkkatorilla, kaksi Tennispalatsin aukiolla, kaksi Urho Kekkosen kadulla, yksi Fredrikinkadulla Kampin metroasemaa vastapäätä, sekä yksi Fredrikinkadun ja Urho Kekkosen kadun risteyksessä. Terminaalista on myös suora yhteys Kampin metroasemalle. Terminaalissa odotustilat ja lähtölaiturit on erotettu lasiseinällä ja ovilla. Ovet aukeavat niiden vieressä olevaa nappia painamalla vasta, kun bussi on saapunut laiturille. Laitureilta päin odotustilaan tultaessa ovet aukeavat aina, vaikka bussi ei olisikaan laiturilla.

Terminaalissa on Suomen laajin ja kehittynein liikenteen informaatiojärjestelmä. Se sisältää mm. useita sähköisiä informaatiotauluja, joista näkee esim. milloin ja mistä mikäkin bussi lähtee. Lisäksi terminaalista löytyy kolme suurta ns. kokoojanäyttöä, noin 20 aikataulumonitoria, 52 lähtölaiturimonitoria, 65 kuljettajamonitoria sekä 90 ilmaisin- ja varoitusnäyttöä. Terminaalissa on myös näyttö, joka kertoo Helsingin päärautatieasemalta lähtevät lähijunat. Metron liukuportailla puolestaan on näyttö, joka näyttää minuutteina jäljellä olevan ajan kuuden seuraavan metron lähtöaikaan sekä niiden määränpään.

HSL:n reittioppaan "Kamppi (M)"-merkitsemät^[8] bussilaiturit, kuten 71^[9] ja 72, ovat kuitenkin Kampin keskuksen ulkopuolella "Autotalon" edessä Salomonkadulla.

Kaukoliikenteen terminaali on Helsingin linja-autoasema. Sieltä lähtevät kaikki Helsingistä lähtevät kaukoliikenteen bussit. Terminaali avattiin maanantaina 6. kesäkuuta 2005.^lähde? Se sijaitsee K-kerroksessa eli –1-kerroksessa, maan alla, noin kuusi metriä maanpinnan alapuolella. Kaukoliikenneterminaali on noin 14 metriä leveä ja 125 metriä pitkä. Päivittäin terminaalista lähtee n. 700 bussivuoroa eri puolille Suomea.^lähde? Ruuhkaisimpina aikoina terminaalissa saattaa olla odottamassa jopa 300–350 henkilöä yhtä aikaa.^lähde? Kaukoliikenneterminaalissa on opastetaulujen lisäksi myös kuulutusjärjestelmä, joka kuuluttaa kaikki pikavuorot, mutta se on poistettu käytöstä. Terminaalissa on 35 laituria.

Alun perin paikallisbussien terminaali (eli Espoon-terminaali) oli yksinomaan Espoon suuntaan, Länsiväylää kulkevien bussien lähtöpaikka. Länsimetron avaamisen jälkeen Kampista Espooseen suuntautuvien bussilinjojen määrä on merkittävästi vähentynyt, ja nykyään terminaalia käyttävät myös useat Helsingin sisäiset linjat.

Terminaali sijaitsee E-kerroksessa eli katutasossa. Terminaalissa on 17 lähtölaituria.

• 
  Espoon bussiterminaali
• 
  Terminaalin läntinen sisäänkäynti

Pääartikkeli: Kauppakeskus Kamppi

Kauppakeskus Kamppi sijaitsee terminaalissa kerroksissa 1–5, Espoon-bussiterminaalin yläpuolella. Kauppakeskuksen avasi torstaina 2. maaliskuuta 2006 kello 9 Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.^lähde? Kauppakeskuksessa on arvioitu käyvän ihmisiä jopa 100 000 päivässä ja 35 miljoonaa vuodessa.^lähde? Vuosimyynniksi on arvioitu yli 200 miljoonaa euroa.^lähde? Kauppakeskuksessa toimii yli 150 liikettä ja ravintolaa.^lähde? Ravintoloita on yli 20.^lähde?

Kauppakeskuksen ensimmäisessä kerroksessa on suurin osa kahviloista ja ravintoloista. Ne sijoittuvat pääosin Tennispalatsinaukion puolelle, missä niillä on kesäisin terassi. Ensimmäinen ja toinen kerros on teemoitettu muotiin ja vaatetukseen erikoistuneisiin liikkeisiin. Kolmannessa kerroksessa puolestaan on mm. lastentarvikeliikkeitä ja kodin sisustusta myyviä liikkeitä. Neljäs kerros on teemoitettu urheilulle ja kuntoilulle. Urheiluliikkeiden lisäksi kerroksessa sijaitsee mm. kuntokeskus ja keilahalli. Viidennessä kerroksessa on mm. nuorisomuotia myyviä liikkeitä, pelejä, nettikahvila, tanssikoulu sekä ravintolamaailma Kortteli.

Kauppakeskuksen bruttopinta-ala on 135 000 neliömetriä, mistä liiketilaa on 35 000 neliötä.^lähde? Terminaalissa on maanalaisia tiloja noin 3 hehtaaria.

Kampin keskuksesta on maanalainen yhteys kauppakeskus Forumiin ja päärautatieasemalle. Kampin pysäköintihallissa on paikkoja 250 autolle.^lähde? Se sijaitsee kaukoliikenneterminaalin alapuolella, mihin sieltä on suora hissiyhteys. Pysäköintihalliin pääsee Olavinkadun rampista. Lisäksi kaukoliikenneterminaaliin on varattu neljä taksin otto- ja jättöpaikkaa.

Narinkka on Kampin keskuksen vieressä oleva torialue. Se sijaitsee kauppakeskuksen ja vanhan linja-autoaseman välissä. Narinkka sai nimensä Simonkadun yläpäässä, nykyisen Scandic Hotel Simonkentän paikalla vuosina 1870–1930 sijainneen juutalaisten torikojualueen mukaan (venäjäksi на рынке, na rynka ’torilla’). Narinkkatorilla on järjestetty lukuisia tapahtumia, kuten katusähly-, tossulätkä- ja beachvolleyturnauksia. Helsingin Euroviisujen 2007 aikaan Narinkka toimi virallisena viisutorina.

Gekko on kampin terminaalissa sijaitseva, pienistä keltaisista laatoista valmistettu keramiikkataideteos. Se on rakennettu katutason keskusaulasta, kaukoliikenteen bussiterminaalin läpi, alas metroasemalle vievien liukuportaiden kuilun päälle. Teos on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja siinä on keramiikkaosia noin 275 m². Sen ovat valmistaneet keramiikkataiteilijat Pekka Paikkari, Kristina Riska ja Kati Tuominen.

• 
  Terminaalista Kampin metroasemalle vievät liukuportaat.
• 
  Kampin metroasema

Kampin keskuksen turvallisuutta valvoo turvavalvomo ympäri vuorokauden kameravalvonnalla ja poikkeustilanteita varten tiloissa on kuulutuslaitteet yleisön ohjaamista varten. Myös näyttötaulut saadaan viestittämään poikkeustilanneinformaatiota.^lähde? Kampin terminaalissa on maakaasubusseilla liikennöinti turvallisuussyistä kielletty, koska terminaalin suunnittelussa ei tätä polttoainevaihtoehtoa huomioitu.^lähde? HSL onkin tämän vuoksi kieltänyt maakaasubussien käyttämisen niillä linjoilla, joiden lähtöpaikka on Kampin keskuksessa. Kiellon syy on pelko räjähdysvaarasta tulipalotilanteessa.^lähde? Mikäli maakaasubussin lähettyvillä syttyy tulipalo, laskevat autossa olevat varolaitteet kaiken kaasun kerralla ulos. Tämä on hyvä ulkoilmassa,^lähde? mutta sisätilassa äärimmäisen huono, kun kaasu ei pääse vapaasti leijailemaan taivaalle.

Kampin keskus palkittiin marraskuussa 2005 Sokeain viikon "Hyvin tehty" -kunniamaininnalla.^lähde? Terminaalissa näkövammaisen liikkuminen sujuu rakennuksen kokoon nähden hyvin. Rakennus on suunniteltu turvalliseksi ja toiminnalliseksi. Terminaalin pääovien luona on sokeille tarkoitettu kohokuvioinen kartta, johon on merkitty liukuportaat, hissit ja muu tarpeellinen kohokirjaimin. Jokainen laituri on myös merkitty kohokirjaimin, jotta näkövammaiset kykenisivät helpommin tunnistamaan ne. Lattioissa on sokeille tarkoitetut metalliset pienet kohoumaviivat, jotka johdattavat kaikille bussiterminaalin lähtölaitureille. Katoissa on pitkä, viivamainen valaistus, joka johdattaa hämäräsokeita Espoon-bussiterminaalista kaukoliikenneterminaaliin sekä Kampin metroaseman liukuportaille.

• Laiturit 53–57 ovat varalla sekä 58–60 Espoon terminaaliin saapuvien bussien laitureita.
• M = metroasema

Alla mainittu kaikkien tiesuuntien bussit, niiden reittikadut Helsingin kantakaupungista lähdettäessä ja kyseessä olevien bussien tärkeimmät kohdepaikkakunnat.

• Länsiväylälle (Kirkkonummi, Karjaa, Hanko) bussit kulkevat Ruoholahdenkatua ja Porkkalankatua
• Turunväylälle (Nummela, Ojakkala, Vihti (Ojakkalan tai Nummelan kautta), Lohja, Salo, Turku, Pori, Rauma) bussit kulkevat Mannerheimintietä, Tukholmankatua ja Huopalahdentietä
• Vihdintielle (Vihti, Karkkila) bussit kulkevat Mannerheimintietä ja Vihdintietä
• Hämeenlinnanväylälle (Klaukkala, Hämeenlinna, Tampere) bussit kulkevat Mannerheimintietä
• Tuusulanväylälle* (Hyrylä, Järvenpää) bussit kulkevat Mannerheimintietä, Helsinginkatua, Sturenkatua ja Mäkelänkatua
• Lahdenväylälle (Mäntsälä, Lahti, Jyväskylä, Mikkeli) bussit kulkevat Mannerheimintietä, Helsinginkatua, Sturenkatua, Hämeentietä ja Kustaa Vaasan tietä
• Porvoonväylälle (Porvoo) bussit kulkevat Mannerheimintietä, Helsinginkatua, Sturenkatua, Hämeentietä ja Kustaa Vaasan tietä
• Itäväylälle (Porvoo, Kouvola, Kotka) bussit kulkevat Mannerheimintietä, Helsinginkatua, Sturenkatua, Aleksis Kiven katua ja Junatietä

(*) Yöaikaan (n. 23-05) lähes kaikki bussit muualle Suomeen kulkevat Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, jolloin bussit Kampista kulkevat Tuusulanväylän reitin kautta

Kaukoliikenneterminaalista lähtee myös seutulinjoja ja vakiovuoroja, jotka menevät HSL-alueen ulkopuolelle, mutta niillä kelpaa HSL-taksat sen alueella. Niitä kutsutaan U-linjoiksi.

^[16]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kampin keskus.

• Ylen Elävä arkisto: Kamppi muuttui kaivannoksi, keskukseksi ja lopulta Suomen suurimmaksi nuorisotaloksi
• (Kampin keskuksen teräsrakentamisesta) Teräsrakenne-lehti, 2005, nro 1. Teräsrakenneyhdistys.
• Kampin keskuksen www-sivut