Kristilliset symbolit

Kristilliset symbolit ilmaisevat kristinuskon oppia. Monet symboleista on lainattu muista kulttuureista ja mytologioista, kuten juutalaisuudesta tai antiikin mytologiasta ja niille on keksitty osittain tai kokonaan uusi merkitys. ^[1] Symboliikkaa esiintyy monessa kristillisessä yhteydessä, esimerkiksi sakramenteissä kuten kasteessa, liturgiassa ja rakennuksissa.

Tärkeimpiä symboleja

Risti ja krusifiksi

Risti on kristinuskon tunnetuin symboli. Symbolin käytön perustana kristinuskossa on Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja se symboloi tavallisesti syntien sovitusta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä.^[1] Aiemmin risti oli symbolina monilla pakanakulttuureilla muun muassa taikamerkkinä^[2].

Ristin tavallisin muoto on tyhjä latinalainen risti. Heraldiikassa ja taiteellisessa käytössä esiintyy myös monia muita tyyppejä. Latinalaisen ristin ohella yksi käytetyimmistä muodoista on krusifiksi, johon on kuvattu Jeesus ristiinnaulittuna. Krusifikseihin liittyy usein myös teksti INRI.

Iktys

Iktys, Ikhtys tai Ichthys on uskontunnustus ja varhaisin tunnettu kristillinen symboli^[3]. Kyseessä on akronyymi, joka koostuu kreikan kielen kirjaimista Ἰησοῦς Χριστὸς Θεοῦ Υἱὸς Σωτήρ, latinalaisin kirjaimin Iēsūs Khristos Theū (H)yios Sōtēr eli suomeksi Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja. Sanojen ensimmäiset kirjaimet muodostavat yhdessä sanan Iktys, kala, jonka vuoksi symboli esittää kalaa.^[1]

Kirjainyhdistelmät

Kristus-monogrammi, myös XP-monogrammi, on monogrammi, jossa yhdistyvät kreikan kirjaimet Khii (χ) ja Rhoo (ρ). Kyseiset kirjaimet muodostavat sanan Χριστός (latinalaisittain kʰristos), kristus, kaksi ensimmäistä kirjainta. Symboli tuli suosituksi kun Rooman keisari Konstantinus Suuri valitsi sen sotajoukkojensa symboliksi nähtyään sitä, tai vaihtoehtoisesti ristiä, muistuttavan valoilmiön ja kirjoituksen "Tässä merkissä olet voittava" ennen Mulviuksen sillan taistelua. Hän voitti taistelun.^[4]

INRI

INRI tulee latinan sanoista Iēsus Nazarēnus, Rēx Iūdaeōrum, myös kreikkalaisessa muodossa INBI, tarkoittaen suomeksi Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas, jonka maaherra Pontius Pilatus kirjoitutti Raamatun mukaan Jeesuksen ristin ylle kreikaksi, latinaksi ja hepreaksi. Evankeliumista riippuen kirjoitus saattoi olla myös muodossa Tämä on Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas. Juutalaiset pyysivät häntä poistamaan kirjoituksen tai vaihtamaan sen muotoon, josta ilmenisi juutalaisten käsitys, että Jeesus väitti olevansa kuningas, mitä hän ei tosin suoraan sanonutkaan. Pilatus kieltäytyi siitä.

A ja O

A ja O eli kreikan A ja Ω (alfa ja oomega) eli ensimmäinen ja viimeinen kirjain symboloivat alkua ja loppua. Sitä käytetään Raamatun Ilmestyskirjassa sekä Jeesukseta että Jumalasta.

IHS

IHS tai IHC tulee latinan sanoista Iesus Hominum Salvator eli Jeesus, ihmisten pelastaja tai In Hoc Signo eli Tässä merkissä... viitaten keisari Konstantinuksen näkemiin sanoihin ennen Mulviuksen sillan taisteluun.

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Suomen evankelisluterilainen kirkko: Koulu ja kirkko koulujakirkko.evl.fi. Arkistoitu 25.3.2013. Viitattu 8.9.2013.
↑ "Otavan Iso Tietosanakirja VII", s. Palstat 544-545. Helsinki: Otava, 1963.
↑ Arkkipiispa Jukka Paarman puhe Ikhtys-kappelin avajaisissa evl.fi. Arkistoitu 11.1.2006. Viitattu 7.heinäkuuta 2021. archive.org
↑ "Otavan Iso Tietosanakirja IV", s. Palsta 1502. Helsinki: Otava, 1963.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristilliset symbolit Wikimedia Commonsissa

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[koulu_ja_kirkko-1] Suomen evankelisluterilainen kirkko: Koulu ja kirkko koulujakirkko.evl.fi. Arkistoitu 25.3.2013. Viitattu 8.9.2013.

[otava-2] "Otavan Iso Tietosanakirja VII", s. Palstat 544-545. Helsinki: Otava, 1963.

[3] Arkkipiispa Jukka Paarman puhe Ikhtys-kappelin avajaisissa evl.fi. Arkistoitu 11.1.2006. Viitattu 7.heinäkuuta 2021. archive.org

[4] "Otavan Iso Tietosanakirja IV", s. Palsta 1502. Helsinki: Otava, 1963.

[1]

[2]

[3]

[4]