Liljendal

Liljendal
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Loviisa
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°34′20″N, 026°03′10″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Loviisan seutukunta
Kuntanumero	424
Hallinnollinen keskus	Liljendalin kirkonkylä
Perustettu	1575 (erottamalla Pernajasta)
Liitetty	2010
– liitoskunnat	Loviisa, Ruotsinpyhtää Pernaja Liljendal
– syntynyt kunta	Loviisa
Pinta-ala	119,64 km² [1] (1.1.2009)
– maa	113,67 km²
– sisävesi	5,97 km²
Väkiluku	1 472  [2] (31.12.2009)
– väestötiheys	12,95 as./km² (31.12.2009)
Ikäjakauma	2008 [3]
– 0–14-v.	17,2 %
– 15–64-v.	63,0 %
– yli 64-v.	19,8 %
Infobox OK

Liljendal on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Liljendalin naapurikunnat olivat Lapinjärvi, Myrskylä ja Pernaja ennen kuntaliitosta vuoden 2010 alussa Loviisaan yhdessä Pernajan ja Ruotsinpyhtään kanssa.

Liljendalin halki kulkevat valtatie 6 ja Lahti–Loviisa-rata.

Pääartikkeli: Loviisan–Vesijärven rautatie

Kunnan alueita halkova Lahti-Loviisa-rata oli alun perin Loviisan–Vesijärven rautatien kapearaiteinen rataosa, joka avattiin väliaikaiselle liikenteelle vuonna 1900 ja yleiselle liikenteelle vuonna 1904. Liljendalin kunnan alueella junat pysähtyivät Umpalan (ent. Michelspiltom)^lähde? ja Eskelinkylän (ent. Eskilom)^lähde? asemilla. Henkilöliikenteen lisäksi rautatie välitti runsaasti rahtia, joista suuri osa oli Vesijärveltä ja Päijänteeltä tullutta puutavaraa. Vähitellen kannattamattomaksi ajautunut rautatie myytiin valtionrautateille vuonna 1956 ja rata leveäraiteistettiin vuonna 1960.

Kunnassa asui 1 472 ihmistä.^[2] Kunta oli kaksikielinen: enemmistö eli 77 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 20 prosenttia suomea.^[4]

Liljendalin pinta-ala oli 119,64 km², josta 113,67 km² oli maata ja loput 5,97 km² sisävesialueita.^[1]

Merkittävin vesialue on Hopjärvi (ruots. Hopomträsk, alkuperäiseltä nimeltään Haapajärvi), joka pääosin sijaitsi Liljendalin kunnan alueella. Järvi kuuluu Koskenkylänjoen vesistöön. Pinta-alaltaan se on 624 hehtaaria ja valuma-alueen koko noin 3 200 hehtaaria. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja suurin syvyys 6,5 metriä. Järvenlaskut ovat pienentäneet sen pinta-alaa alkuperäisestä koosta.

Kirkonkylän maisemassa sen länsipuolella on Sävträsk, joka on pitkälti umpeenrehevöitynyt. Se on kuitenkin vesilintujen pesimäpaikka, ja laitamilla on rakennettuja lintuhavaintopaikkoja.

Kirkonkylän eteläosa on osa Sävträskin kylää. Siellä on peruskoulu, kirjasto, lounasravintola ja Sävträsk FBK, Sävträskin VPK, joka on Porvoon kaupungin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta.

• Helsinki 75 km
• Kotka 55 km
• Kouvola 60 km
• Lahti 60 km
• Loviisa 15 km
• Porvoo 25 km

Anteronkylä (Andersby), Embom, Eskelinkylä (Eskilom), Garpom, Hopom, Huomanninkylä t. Huomaninkylä (Hommansby), Kuckubacken, Kvarnbacken, Reimansbacken, Rumpila (Drombom), Sporrasbacken, Sävträsk, Söderby, Umpala (Mickelspiltom)^[5]selvennä

Sävträsk on kaupunginosana tai entisen Liljendalin kunnan kylänä Liljendalin kirkonkylän eteläinen jatke, jossa on edelleen mm. Länsi-Kymen Osuuspankin Liljendalin konttori, Sävträsk skola (suom. Sävträskin koulu)^[7] sekä Loviisan kaupunginkirjaston Liljendalin lähikirjasto. ^[8]

Sävträskissä on myös sopimuspalokunta, Sävträsk FBK (suom. Sävträskin VPK.

Sävträskissä tien länsipuolella Porvoon kaupungin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Sävträskin vapaapalokunnan pohjoispuolella on lounasravintola Bagarstugan, joka on Carl Gustaf Armfelt vanhemman talo kartanon ajoilta. Hän asui taloa everstinä perheensä kanssa Suuren Pohjan sodan aikana 1713, minä vuonna hänet ylennettiin kenraalimajuriksi, mistä hän joutui luopumaan Ruotsin armeijan vetäytyessä Georg Lybeckerin komennossa.

• Liljendalin kirkko

Liljendalin alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Suomen kielessä Liljendalin puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Liljendalin murre kuuluu kaakkoishämäläiseen Iitin ryhmään.^[9] Liljendalin ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän itä-uusimaalaisiin murteisiin.^[10]

Liljendalin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.^[11]

• Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liljendal Wikimedia Commonsissa

• Liljendalin seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Itä-Uudenmaan tapahtumakalenteri (Arkistoitu – Internet Archive)

Auktoriteettitunnisteet Kansalliset Suomi (KANTO) Henkilöt Yle Uppslagsverket Finland