Ruohonleikkuri

Ruohonleikkuri on laite, jolla nurmikkoa leikataan lyhyeksi.

Ruohonleikkurin toiminta perustuu pyöriviin teriin, jotka liikkuessaan katkaisevat ruohon varren. Nykyään lähes kaikki leikkurit ovat joko polttomoottori- tai sähkökäyttöisiä, mutta pienissä puutarhoissa ja kerrostalopihamailla käytetään vielä myös käsikäyttöisiä leikkureita. Ruohonleikkurin leikkausperiaatteen mukaan puhutaan myös työnnettävistä tai vetävistä ja silppuavista eli bioleikkureista sekä keräävistä tai alle katkaisevista leikkureista.

Käsikäyttöinen leikkuri eli kelaleikkuri^[1] saa leikkaustehonsa pyöristä otettavasta työntövoimasta. Hammasrattaiden avulla leikkausterän pyörimisnopeus moninkertaistuu. Terän muodostavat rengasmaiseen pitkittäin kierrettyyn asentoon sijoitetut metallilavat. Käsikäyttöinen leikkuri ei sovellu kovin hyvin pitkän nurmikon leikkaamiseen, koska leikkurin pyörille on vaikea saada riittävä nopeus ruohon katkeamiseksi.

Moottorikäyttöisiä ruohonleikkureita on rakennettu 1900-luvun alusta alkaen. Kaupungistuminen ja esikaupunkialueiden talojen nurmikkojen määrän kasvu toisen maailmansodan jälkeen loi kysyntää kevyelle ja helppokäyttöiselle moottoroidulle ruohonleikkurille. Tarjolla olevat leikkurit olivat raskaita, tehottomia ja kalliita. Australialainen Mervyn Richardson (1893–1972) kiinnostui ruohonleikkaamisen tekniikasta. Hänen pojallaan oli opintojensa rahoittamiseksi yritys, joka myi ruohonleikkauspalvelua. Poikansa työn helpottamiseksi Richardson rakensi muutaman leikkurin. Vuonna 1952 hän esitteli perheelleen ensimmäisen Victa-leikkurin. Nelipyöräisessä Victa-leikkurissa nivelöity terä pyörii vaakatasossa suojakuvun alla. Laite oli kevyt ja leikkausjälki hyvä. Richardson mainosti leikkuriaan esittelytilaisuutta paikallisessa lehdessä. Esittely sai valtavan suosion. Paikalliset perheenisät eivät olleet innostuneita kuluttamaan viikonloppuaan ruohonleikkuuseen, vaan halusivat helpottaa työtään. Richardson keskittyi ruohonleikkureiden valmistukseen ja perusti vuonna 1958 tehtaan, joka toimitti 143 000 leikkuria vuodessa 28 maahan.^[2]

Moottorikäyttöisten ruohonleikkureiden moottori on tavallisesti bensiinillä toimiva, mutta akkukäyttöiset sähkömoottorit ovat kasvattaneet osuuttaan kuten muissakin puutarhavälineissä, erityisesti kaupunkiympäristössä, jossa polttomoottorin melu on paha häiriölähde ja bensiinin turvallinen säilytys vaatii erityisen varastotilan. On olemassa myös akkukäyttöisiä robottileikkureita, jotka leikkaavat omatoimisesti määritellyn ruohoalueen. Akkukäyttöiset robottiruohonleikkurit osaavat useimmiten etsiytyä takaisin omaan latauspisteeseensä. Osa roboteista on aurinkokennolla latautuvia.

Perinteisempiä motorisoituja ruohonleikkureita on monenmallisia ja -tehoisia, mutta kaikissa on samantyyppinen periaate. Monet bensiinimalleista on jo varustettu 4-tahtimoottorilla, jollaisia tarjoavat useat eri valmistajat. Pääasiassa ne ovat aisasta työnnettäviä ja vetonarun avulla käynnistyviä. Leikkauskorkeutta voi usein säätää ja leikkurissa saattaa olla vetävät pyörät tai erillinen säiliö, johon leikattu ruoho kertyy. Moottorileikkurin perusturvalaitteena on aisan yhteydessä oleva polttoaineen syötön katkaiseva jousisanka, jota on leikattaessa pidettävä koko ajan aisaan painettuna.

Päältäajettavat ruohonleikkurit ovat nopeasti yleistyneet. Niissä leikkaajalle on istuin, leikkuria ohjataan ratin tai ohjaussauvojen avulla ja leikkauslaitteita hallitaan ajon aikana. Suuren kokonsa takia ne soveltuvat parhaiten laajoille ja melko tasaisille nurmikoille. Ajoleikkurin teräosa voi olla koneen alla tai edessä, mikä toisinaan haittaa leikkauskohteeseen pääsyä. Ajoleikkureihin saa samantyyppisiä lisälaitteita kuin puutarhatraktoreihin.

Metsätöissä käytettyihin raivaussahoihin on saatavana myös ruohonleikkuuseen tarkoitettuja siimateriä. Niitä käytetään lähinnä leikkauksen viimeistelyyn ja työskentelyyn paikoissa, joihin tavallinen leikkuri ei yllä, kuten rakennusten tai istutusten vierustat. Myös teiden reunustojen, suojavallien ja vastaavien tapauksessa ne ovat käyttökelpoisia.

• Robottiruohonleikkuri

• Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä: ruohonleikkurit(Viitattu 22.12.2008) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa. (Alkuteos 50 Machines that Changed the Course of History) Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Moreeni, 2013. ISBN 978-952-254-160-4

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruohonleikkuri.

• Huoltosivut - ruohonleikkurin huolto ja ohjeita pulmatilanteisiin (Viitattu 5.4.2014)