Thales

Thales Miletoslainen
Thales. Wilhelm Meyerin kuvitus vuodelta 1875.
Henkilötiedot
Syntynyt	625 eaa. [1] Miletos [2]
Koulutus ja ura
Koulukunta	miletoslainen koulukunta, Kreikan seitsemän viisasta
Vaikutusalueet	filosofia, matematiikka, tähtitiede
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Thales Miletoslainen (m.kreik. Θαλῆς, noin 636–546 eaa.)^[3] oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä. Häntä pidetään usein ensimmäisenä tieteilijänä tai luonnonfilosofina, sillä hän on ensimmäinen, jonka tiedetään tarkkailleen luontoa itse tiedon vuoksi ja joka pyrki irti uskonnoista ja mytologioista. Häntä pidetään joonialaisen luonnonfilosofian perustajana ja hänet luetaan Kreikan seitsemän viisaan joukkoon.^[3]

Kreikkalaiset itse katsoivat usein koko filosofian saaneen alkunsa Thaleesta. Hänen todellisista näkemyksistään ei kuitenkaan tiedetty myöhemmin paljoakaan. Tiedot sekä Thaleen elämästä että ajattelusta ovatkin paljolti kaikenlaisten legendojen peitossa.^[4]

Thales syntyi ja eli Miletoksessa, Jooniassa, nykyisessä Länsi-Turkissa. Herodotoksen mukaan hän oli foinikialaista syntyperää. Diogenes Laertioksen, jolta on peräisin suurin osa Thalesta koskevasta tiedosta, mukaan Thales oli Eksamyaan ja Kleobulinan poika, ja että he olivat Thelidain sukua, joka oli ylhäistä foinikialaista alkuperää Kadmoksesta, muinaisesta Thebasta. Toistettuaan tarinan, jonka mukaan Thales oli saanut kansalaisuuden, hän kuitenkin vakuuttaa Thaleen olleen ”syntyperäinen miletoslainen”.^[5] Ennen kuin kreikkalaiset asettuivat Miletokseen, alueella asui kaarialaisia. Thaleen isän nimi muistuttaa kaarialaisia nimiä, kuten Kheramyes ja Panamyes.

Thaleen tarkkaa ikää ei tiedetä. Toisen perinteen mukaan hän olisi elänyt noin 90 vuotta, toisen mukaan noin 80 vuotta. Hänet voidaan ajoittaa summittaisesti kahden hänen elämäänsä sijoittuvan tapauksen ja hänen elinikänsä arvioiden perusteella. Herodotoksen mukaan Thales ennusti auringonpimennyksen,^[6] jonka nykyiset tähtitieteilijät ovat laskeneet tapahtuneen 28. toukokuuta 585 eaa.^[4] Plinius vanhempi sijoitti sen vuoteen 584 eaa.,^[7] minkä voi katsoa olevan tarpeeksi lähellä, jotta se vahvistaa asian.

Diogeneen mukaan Apollodoroksen kronikka kertoo, että Thales kuoli 78-vuotiaana 58. olympiadin aikaan. Diogenes kertoo Sosikrateen sanoneen hänen olleen kuollessaan 90-vuotias. Hän syntyi 35. olympiadin ensimmäisenä vuonna tai vuonna 640 eaa. Näin hän olisi ollut noin 40-vuotias auringonpimennyksen aikoihin.^[8]

Diogeneen mukaan Thaleen perhe-elämästä on kaksi kertomusta. Toisen mukaan hän meni naimisiin ja sai pojan nimeltä Kybisthos, tai adoptoi veljenpoikansa. Toisen mukaan hän ei mennyt koskaan naimisiin, sanoen äidilleen nuorena, on että liian aikaista mennä naimisiin, ja vanhana, että on liian myöhäistä.^[9]

Joonialaiset matkustelivat paljon, ja täten heillä oli paljon yhteyksiä Egyptiin ja Babyloniaan. Myös Thales on saattanut opiskella Egyptissä nuorena. Joka tapauksessa Thales sai vaikutteita egyptiläisestä mytologiasta, tähtitieteestä ja matematiikasta, samoin kuin monista muista asioista, jotka olivat vieraita Kreikan homeeriselle perinteelle. Ehkä juuri tästä syystä hänen tiedonhalunsa suuntautui ohi perinteisten mytologisten selitysten.

Nykyään ei voida olla varmoja siitä, kirjoittiko Thales omia teoksia vai ei. Tiedetään ainakin, että Aristoteleella ei ollut käytössään yhtään Thaleen teosta, vaan hän joutui käyttämään toissijaisia lähteitä. Vaikka Thaleen historiallinen merkitys on selvä, tämä aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta siitä, mitä hänen opetuksistaan tiedetään varmasti.

Thaleen sanotaan kuolleen vanhana katsellessaan urheilukilpailuja.

Monet anekdootit antavat olettaa, ettei Thales ollut pelkästään ajattelija, vaan että hän osallistui myös liike-elämään ja politiikkaan. Erään tarinan mukaan hän osti kaikki Miletoksen oliiviöljyn puristamot ennustettuaan, että vuoden sää ja sato tulevat olemaan hyvät. Toisen tarinan mukaan hän teki tämän osoittaakseen miletoslaisille, että hän voi käyttää älyään tullakseen rikkaaksi. Tällöin rikastuminen ei ollut hänen päämääränsä, ainoastaan sen osoittaminen, että filosofina rikastuminen oli helppoa.

Thaleen poliittinen toiminta keskittyi pääasiassa siihen, että hän saisi joonialaiset puolustamaan Anatolian kreikkalaiskaupunkeja Lyydian kasvavaa uhkaa vastaan. Herodotoksen mukaan Thales kehotti joonialaisia kaupunkivaltioita liittymään yhteen.^[10] Lyydiassa oli noussut valtaan Kroisos, ja valloittanut suuren osan Anatolian rannikkoa. Hän oli melko hyökkäävä armeijansa kokoon nähden. Lyydialaiset olivat sodassa Meedian kanssa, jota asuttivat ensimmäisen aallon persialaiset. Sota kesti viisi vuotta, mutta kuudentena se keskeytyi spontaanisti aiemmin mainitun Thaleen ennustaman auringonpimennyksen vuoksi. Herodotos esittää ja kiistää huhun, jonka mukaan Thales olisi edistänyt Kroisoksen sotatoimia persialaisia vastaan johdattamalla erään vuolaan joen kaksoisuomaan, jotta Kroisoksen sotajoukko pystyi sen ylittämään. Thaleen lisäksi Kroisokseen vaikutti toinen Kreikan seitsemästä viisaasta, Solon. Ei ole tietoa, oliko Thales läsnä taistelussa, mutta pimennyksen vuoksi lyydialaiset ja meedialaiset tekivät välittömästi rauhan ja vannoivat verivalan.

Poliittisessa ajattelussaan Thales ei ollut demokraatti. Erään kertomuksen mukaan hän asui yhdessä Thrasybuloksen, Miletoksen tyrannin, kanssa. Erässä Solonille osoitetussa kirjeessään hän tarjoutui muuttamaan muualle, koska Solon suhtautui niin kielteisesti tyranniaan.

Ennen Thalesta kreikkalaiset selittivät maailmaa ja sen alkuperää myyteillä ihmisten kaltaisista jumalista ja sankareista. Sellaiset ilmiöt kuin salamat ja maanjäristykset laitettiin jumalien nimiin. Thales yritti sen sijaan löytää luonnollisia selityksiä asioille, ilman viittauksia yliluonnolliseen. Luonnontieteessä Thales teki havaintoja, mutta ei juurikaan kokeita. Egyptistä saamiensa oppien perusteella hän loi maailmankuvan, jonka mukaan maa on vedessä uiva laatta.^[4][11] Maanjäristykset selittyivät täten veden aaltoilulla.

Toinen tunnettu asia, jota Thales pohti, oli kaiken alkuperä (arkhē) eli yksi, kaiken taustalla oleva alkuaine. Thales oletti veden olevan kaiken alkuperä. Hän tarkoitti tällä sitä, että kaikki oli syntyisin vedestä, mutta ei sitä, että kaikki olemassa olevan koostuisi pohjimmiltaan vedestä.^[4] Aristoteleen mukaan hänen ajattelunsa vastasi muuten Anaksimeneen ajatuksia samoista asiasta, paitsi että jälkimmäinen ajatteli maailman syntyneen ilmasta.

Thales oletti maailman olevan sielullinen ja täynnä jumaluuksia. Oletusta kaikessa olevasta sielusta (elämästä) Thales käytti selittämään muun muassa magnetismi-ilmiön toimintaa. Sielujen hän uskoi olevan kuolemattomia.^[4][12][13]

Thales ansaitsee paikan luonnontieteen historiassa ennen kaikkea siksi, että hänen kerrotaan tehneen tähtitieteellisiä mittauksia jonkinlaisten mittalaitteiden avulla.^[4]. Hän herätti suurta ihailua sillä, että kykeni ennustamaan auringonpimennyksen 28. toukokuuta 585 eaa. sekä kuunpimennyksiä. Hän esitti, että auringon ja kuun koot ovat 1/720 niiden ratojen koosta. Kreikkalaiset sanoivat hänen olleen ensimmäinen, joka jakoi vuoden 365 päivään ja määritteli vuodenajat, tarkoittaen todennäköisesti tähtitieteellisiin laskelmiin perustuvaa tasaus- ja seisauspäivien määrittämistä.^[4]

Thales on matematiikan historiassa vanhin nimeltä tunnettu henkilö. Prokloksen mukaan hänen ansiotaan olisi ollut ainakin geometrian tuominen Egyptistä Kreikkaan. Antiikin perinne katsoo hänen ensimmäisenä esittäneen viisi geometrian tärkeää lausetta. Hänen sanotaan piirtäneen ensimmäisenä ympyrän sisään suorakulmaisen kolmion,^[14] ja todenneen näin, että puoliympyrän sisään piirretty kehäkulma on suora (niin sanottu Thaleen lause). Hänen kerrotaan uhranneen härän tämän havainnon kunniaksi.

Prokloksen mukaan Thales osoitti, että ympyrän halkaisija puolittaa sen kahteen yhtäsuureen osaan; että tasakylkisen kolmion kantakulmat ovat yhtä suuret; ja että suorien leikatessa syntyvät ristikulmat ovat yhtäsuuria. Eudemoksen mukaan Thales olisi osoittanut myös, että kolmiot, joilla on yksi yhtä suuri sivu ja kaksi yhtä suurta kulmaa tämän sivun vieressä ovat yhtenevät. Hänen mukaansa Thales olisi käyttänyt tätä merellä olevien laivojen etäisyyksien mittaamiseen.^[14]

Nämä Thaleen ”teoreemat” tai ”todistukset” ovat saattaneet olla lähinnä vakuuttavia piirroksia – esimerkiksi ympyrän puolittuminen ja kulmien yhtäsuuruudet on kenties voitu osoittaa piirroksen taittamisen ja seuranneen symmetrian avulla. Joka tapauksessa Thales on esittänyt eksplisiittisesti muotoiltuja matemaattisia väittämiä ja pyrkinyt löytämään niille jonkinlaista oikeutusta, mikä tekee hänestä merkittävän matematiikan historiassa.^[14]

Thaleen kerrotaan myös mitanneen pyramidien korkeuden niiden varjon pituuden perusteella,^[4][14] ilmeisesti samalla hetkellä kun ihmisen varjo oli yhtä pitkä kuin ihminen itse.

Thales muun muassa sanoi:

»μέγιστον τόπος, ἅπαντα γὰρ χωρεῖ.

Megiston topos, hapanta gar khōrei.

Suurin on tila, sillä se sulkee sisäänsä kaiken.^[15]»

Thaleen topos on Newtonin tapaan avaruus, koska verbi khorei sisältää ajatuksen levittäytymisestä ja laajuudesta. Tässä avaruudessa asioilla on paikkansa. Pisteet, viivat, tasot sekä kulmina ja etäisyyksinä esitetyt kappaleet seuraavat tästä oletuksesta.

Thaleen etiikasta voidaan tehdä arvioita hänen nimiinsä laitettujen sanontojen perusteella. Hän uskoi ylimaallisen jumalan, jolla ei ole sen enempää alkua kuin loppuakaan, olemassaoloon. Hän uskoi jumalan oikeudenmukaisuuteen ja odotti ihmisten toimivan oikeudenmukaisesti. Epäoikeudenmukaiset teot sen enempää kuin ajatuksetkaan eivät jääneet jumalilta huomaamatta. Tällaisessa polyteismin muodossa ylimaallinen, näkymätön ja tavoittamaton jumala ilmenee ihmisille jumalina, jolloin ihmiset voivat puhua jumalista mutta tarkoittaa jumalaa.

Thaleen ajatus oikeudenmukaisuudesta käsitti sekä lain kirjaimen että hengen. Lain kirjaimeen liittyen hän muun muassa sanoi, että aviorikos ja sitä koskeva väärä vala oikeudessa ovat yhtä pahoja rikoksia. Hän antoi myös käytännöllisiä neuvoja. Ihmisen tuli odottaa lapsiltaan samaa tukea, jonka itse antoivat omille vanhemmilleen. Kenenkään ei tullut antaa puheen kääntää itseään sellaista vastaan, johon oli tottunut luottamaan. Rikastuminen oli luvallista, sillä menestys oli hyvästä, mutta kenenkään ei tullut rikastua pahuudella.

Lain henkeen liittyen Thales esitti tunnetun periaatteen pyrkimyksestä parhaimpaan (αριστα, arista) ja oikeudenmukaisimpaan (δικαιοτατα, dikaiotata) elämään – sellainen on mahdollista jos:

»ἃ τοῖς ἄλλοις ἐπιτιμῶμεν, αὐτοὶ μὴ δρῶμεν.

Ha tois allois epitimōmen, autoi mē drōmen.

– – emme itse tee sitä, mitä moitimme toisissa.^[16]»

Monet Thaleen näkemykset ovat hyvin tyypillisiä hänen omalle ajalleen. Thaleen mukaan vastoinkäymiset on helpompi kestää, kun vihollisella menee vielä heikommin. Hänen mukaansa miehet olivat parempia kuin naiset, kreikkalaiset parempia kuin barbaarit. Thaleen mukaan onnellinen ihminen on:

»ὁ τὸ μὲν σῶμα ὑγιής, τὴν δὲ ψυχὴν εὔπορος, τὴν δὲ φύσιν εὐπαίδευτος.

Ho to men sōma hygiês, tēn de psykhēn euporos, tēn de fysin eupaideutos.

Se, jolla on terve ruumis, toimiva sielu ja oppivainen luonto.^[16]»

Thales vaikutti suuresti muihin kreikkalaisiin ajattelijoihin ja sen vuoksi koko länsimaiseen ajatteluun. Hänen tunnetuin oppilaansa oli Anaksimandros. Erään antiikin aikaisen tiedon mukaan Anaksimandroksen kuuluisin oppilas Pythagoras olisi tavannut Thaleen nuorena, ja että Thales olisi kehottanut tätä matkustamaan Egyptiin opiskelemaan filosofiaa ja matematiikkaa.

Monet filosofit seurasivat Thalesta etsimällä luonnollisia selityksiä asioille yliluonnollisten sijasta. Toiset taas palasivat yliluonnollisiin selityksiin, mutta esittivät ne mieluummin filosofian kielellä myyttien ja uskonnon kielen sijasta.

• Burnet, John: Early Greek Philosophy. The Meridian Library, 1957. Ensimmäinen painos vuodelta 1892. (englanniksi)
• Laertios, Diogenes: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 19–26 (I.1), 439–442. ((Bioi kai gnōmai tōn en filosofia eudokimēsantōn, 200-luku.) Suomentanut sekä esittelyn ja selitykset kirjoittanut Marke Ahonen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3
• Kirk, G. S. & Raven, J. E.: The Presocratic Philosophers. Cambridge: University Press, 1957. (englanniksi)
• Lloyd, G. E. R.: Early Greek Science. Thales to Aristotle. (englanniksi)
• Nahm, Milton C.: Selections from Early Greek Philosophy. Appleton-Century-Crofts, Inc., 1962. (englanniksi)

• Karttunen, Hannu: ”Thales (n. 624–546 eaa.)”, Vanhin tiede. Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 500. Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1
• Taylor, C. C. W.: From the Beginning to Plato. Routledge History of Philosophy. (Routledge History of Philosophy, osa I) London: Routledge, 2003. ISBN 0415308739 Google Books. (englanniksi)
• Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja, s. 383. (Suomentanut Virpi Kauko) Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thales.

• Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit:
  • Thaleen elämäkerta (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  • Thaleen elämäkerta (muinaiskreikaksi)
• O’Grady, Patricia: Thales of Miletus The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
• Saranpää, Mika: Thales kaivossa. (Arkistoitu – Internet Archive). Niin & näin 1/1994
• Thales of Miletus (Arkistoitu – Internet Archive). The MacTutor History of Mathematics archive. (englanniksi)