Abiy Ahmed Ali
| Abiy Ahmed Ali | |
|---|---|
 | |
| Etiopian pääministeri | |
| Edeltäjä | Hailemariam Desalegn |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1976 (ikä 47–48) Agaro, Etiopia |
| Tiedot | |
| Puolue | Paartii Badhaadhiinaa |
| Muut puolueet | EPRDF |
| Etnisyys | Oromot |
| Kunnianosoitukset |  Nobelin rauhanpalkinto (2019) |
| Sotilaspalvelus | |
| Palvelusmaa(t) |  Etiopia |
| Puolustushaara | maavoimat |
| Palvelusvuodet | 1991–2010 |
| Sotilasarvo | everstiluutnantti |
| Aiheesta muualla | |
| pmo.gov.et/pm | |
Abiy Ahmed Ali (amharaksi አብይ አህመድ አሊ; s. 1976 Agaro, Etiopia[1]) on Etiopian pääministeri vuoden 2018 maaliskuusta lähtien. Hän on ensimmäinen Etiopian suurimmasta etnisestä ryhmästä, oromoista, lähtöisin oleva pääministeri. Uskonnolliselta vakaumukseltaan hän on helluntaikristitty ja kuuluu etiopialaiseen Ethiopian Full Gospel Believers' Church kirkkoon.[2] Sitten marxilaisen Dergin kukistuttua 1991 valtaa maassa olivat pitäneet tigret, joita maan asukkaista on vain kuusi prosenttia.[3]
Abiyn isä oli muslimi-oromo ja äiti kristitty amhara.[4]
Edellinen pääministeri Hailemariam Desalegn erosi helmikuussa 2018.[5] Etiopian hallitseva liittouma Etiopian kansan vallankumouksellinen demokraattinen rintama (EPRDF) valitsi hänet johtajakseen, ja siten hänestä tuli myös pääministeri, koska EPRDF:lla on kaikki parlamenttipaikat.[5]
Muutamassa kuukaudessa valtaannousunsa jälkeen Abiy oli purkanut suuria osia maan sortokoneistosta. Hän vapautti tuhansia poliittisia vankeja, aloitti neuvottelut aiemmin terroristeiksi leimattujen aseistettujen oppositioryhmien kanssa ja tunnusti turvallisuusjoukkojen syyllistyneen kidutukseen. Abiy sulki Addis Abeban Maekelawin pidätyskeskuksen, joka muutettiin museoksi. [3]
Heinäkuussa 2018 Abiy solmi rauhan Eritrean johtaja Isaias Afwerkin kanssa.[3] Abiylle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2019.[6]
Suomen presidentti Sauli Niinistö tapasi Abiy Ahmedin virkakautensa ensimmäisellä Afrikan-vierailulla lokakuussa 2019 Etiopiassa pian sen jälkeen, kun tieto Nobelin rauhanpalkinnosta oli tullut.[7] Abiy Ahmed vastaanotti tunnustuksena Etiopian ja Eritrean välille solmitusta rauhansopimuksesta myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon joulukuussa 2019 Oslossa.[8]
Abiyn vallan aikana on ollut etnisiä levottomuuksia. Niiden takia turvallisuusjoukot ovat jatkaneet kidutuksia ja väkivaltaa. Eri oppositiotahot ovat syyttäneet Abiyta itsevaltaisuudesta.[9]
Lokakuussa 2021 Abiy Ahmed vannoi virallisesti valan toiselle viisivuotiskaudelle.
Etniset levottomuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abiy ajaa aatetta, joka tunnetaan hänen kirjansa mukaan nimellä Medemer, joka ajaa etnisten ja uskonnollisten ryhmien harmoniaa.[4] Kovan linjan oromo-nationalistit uskovat Abiyn hylänneen juurensa suosimalla muita kansallisuuksia.
Kesäkuussa 2019 Amharan alueen turvallisuusjoukkojen prikaatikenraali Asaminew Tsige yritti kaapata vallan alueella. Kaappauksessa saivat surmansa alueen kuvernööri Ambachew Mekonnen ja maan asevoimien esikuntapäällikkö kenraali Se'are Mekonnen, jotka olivat Abiy Ahmedin tukijoita.[10] Seuranneissa puhdistuksissa pidätettiin Amharoiden kansallisen liikkeen tukijoita.[11]
Lokakuussa 2019 pääministerin kotiseutua Oromiaa koittelivat levottomuudet, joissa kuoli 70. Syynä oli aktivisti Jawar Mohammedin postaus Facebookiin, jossa hän väitti poliisien olevan tulossa pidättämään hänet. Mohammed johtaa myös TV-kanava Oromia Media Networkia. Hän käsittää Etiopian historian ja politiikan eri väestöryhmien kamppailuna.[4]
Kesäkuussa 2020 tapettiin pääkaupungissa suosittu laulaja ja pääministerin tukija Hachalu Hundessa. Murhan teki oromoiden vapautusrintaman salamurhaaja. Hundessan kuolema johti väkivallan aaltoon Oromian alueella, jossa tapettiin satoja vähemmistöjen edustajia. Kohteena oli kristityt oromot, amharat ja guraget.[12]
Vuonna 2020 pohjoinen Tigrayn maakunta alkoi niskuroida Abiyn hallintoa vastaan. Abiy taas pyrki vähentämään Tigrayn paikallishallinnon valtaa. Tämän katsottiin olevan merkki Abiyn kasvavasta itsevaltaisuudesta.[13] Etiopian hallitus kielsi Tigrayn paikallisvaalit koronaviruspandemiaan vedoten.[14] Tigrayn kansan vapautusrintaman mielestä tämä oli pelkkä tekosyy sille, että Abiy hallitsee aluetta. Tigrayn vapautusrintama hyökkäsi Etiopian sotilastukikohtaan alueellaan. Abiy erotti hallituksestaan ministereitä, ja lähetti Tigrayhin marraskuussa 2020 sotajoukon.[15][16] Näin alkoi taistelujen ja veritekojen sarja, jossa ainakin satoja siviilejä kuoli asejoukkojen surmaamina.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ethiopia: Dr. Abiy Ahmed tipped to become next PM - Journal du Cameroun Journal du Cameroun. 23.2.2018. Arkistoitu 13.3.2018. Viitattu 28.3.2018. (englanniksi)
- ↑ God wants Ethiopians to prosper The Economist. Viitattu 27.11.2019.
- ↑ a b c https://www.telegraph.co.uk/news/2018/07/14/eritrean-leader-arrives-ethiopia-first-time-two-decades-uncertain/
- ↑ a b c https://foreignpolicy.com/2019/11/08/ethiopia-will-explode-if-abiy-ahmed-doesnt-move-beyond-ethnic-based-politics/
- ↑ a b Myllyoja, Markus: Etiopialle uusi pääministeri – sovittaako ensimmäinen oromo-johtaja ristiriidat? Yle Uutiset. 28.3.2018.
- ↑ Nobel Peace 2019 nobelprize.org. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ Niinistö tapasi tuoreen rauhannobelistin ensimmäisellä virallisella vierailullaan Afrikkaan – "Euroopan unionin rooli ei ole täällä, mitä sen soisi olevan" Yle Uutiset. Viitattu 16.12.2019.
- ↑ Tunteita herättänyttä Nobelin rauhanpalkinnon saajaa juhlitaan kuninkaallisessa loisteessa Yle Uutiset. Viitattu 16.12.2019.
- ↑ Etiopia | Epävakaus on lisääntynyt Etiopiassa pääministerin saaman rauhanpalkinnon jälkeen – ”Nobelistin perintö on kyseenalaistettu hyvin harvoin näin aikaisin” Helsingin Sanomat. 11.10.2020. Viitattu 13.11.2020.
- ↑ https://www.bbc.com/news/world-africa-48743081
- ↑ https://www.bbc.com/news/world-africa-48786875
- ↑ https://www.vice.com/en_us/article/xg897a/hate-speech-on-facebook-is-pushing-ethiopia-dangerously-close-to-a-genocide
- ↑ Etiopian kriisi syvenee – pääministeri erotti ulkoministerin, tiedustelujohtajan ja armeijan komentajan Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2020.
- ↑ Afrikka | Etiopiassa uhkaa syttyä sisällissota: Rauhannobelilla palkittu pääministeri lähetti sotajoukkonsa Tigrayn osavaltioon Helsingin Sanomat. 4.11.2020. Viitattu 13.11.2020.
- ↑ Etiopian sisäiset levottomuudet kärjistymässä – Tigrayn alueelle julistettiin poikkeustila, armeija määrättiin alueelle Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2020.
- ↑ Etiopia | Sota Etiopian Tigrayssa kiihtyy, taisteluissa satoja kuolleita ja tuhansia pakolaisia lähtenyt rajan yli Sudaniin Helsingin Sanomat. 10.11.2020. Viitattu 13.11.2020.
- ↑ Etiopia | Amnesty: Taistelujen repimässä Etiopian Tigrayssa tapahtunut joukkomurha Helsingin Sanomat. 12.11.2020. Viitattu 13.11.2020.
| ||||||||||||||
