Michael Johnson (juoksija)
Michael Johnson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. syyskuuta 1967 Dallas, Texas, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Uran tiedot | |
Laji | 200 m ja 400 m pikajuoksu |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Johnson vuonna 2024. | |||
Maa: Yhdysvallat | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Barcelona 1992 | 4 × 400 m | |
Kultaa | Atlanta 1996 | 200 m | |
Kultaa | Atlanta 1996 | 400 m | |
Kultaa | Sydney 2000 | 400 m | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Tokio 1991 | 200 m | |
Kultaa | Stuttgart 1993 | 400 m | |
Kultaa | Stuttgart 1993 | 4 × 400 m | |
Kultaa | Göteborg 1995 | 200 m | |
Kultaa | Göteborg 1995 | 400 m | |
Kultaa | Göteborg 1995 | 4 × 400 m | |
Kultaa | Ateena 1997 | 400 m | |
Kultaa | Sevilla 1999 | 400 m | |
Universiadit | |||
Hopeaa | Duisburg 1989 | 4 × 400 m |
Michael Duane Johnson (s. 13. syyskuuta 1967 Dallas, Texas) on yhdysvaltalainen entinen pikajuoksija. Hän voitti urallaan neljä olympiakultaa ja kahdeksan maailmanmestaruutta. Hän juoksi 400 metriä 22 kertaa alle 44 sekunnin ja 200 metriä 17 kertaa alle 20 sekunnin (joista kuusi kertaa alle 19,80). Hänellä oli hallussaan 400 metrin maailmanennätys 43,18 vuosina 1999–2016. Johnson voitti viestit mukaan lukien jokaisen käymänsä MM- sekä olympiafinaalin. Hänen juoksutyylilleen tunnusomainen piirre oli voimakas takakeno.
Johnson valittiin vuosina 1996 ja 1999 IAAF:n vuoden miesyleisurheilijaksi.[1]
Johnsson sai vuoden 2018 syyskuussa aivoinfarktin ja menetti muun muassa kävelykykynsä. Hän on kuitenkin toipunut siitä ja on antanut kasvonsa American Stroke Association- yhdistyksen kampanjalle, joka levittää tietoa aivoinfarktista.[2]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1991 Tokion MM-kisat: kultaa 200 metrillä
- 1992 Barcelonan olympialaiset: kultaa 4 × 400 metrin viestissä (ME-ajalla 2.55,74)
- 1993 Stuttgartin MM-kisat: kultaa 400 metrillä ja 4 × 400 metrin viestissä (ME-ajalla 2.54,29)
- 1995 Göteborgin MM-kisat: kultaa 200 ja 400 metrillä sekä 4 × 400 metrin viestissä
- 1996 Atlantan olympialaiset: kultaa 200 (ME-ajalla 19,32) ja 400 metrillä – Johnson oli ensimmäinen mies, joka pystyi olympiakultaan molemmilla matkoilla samoissa kisoissa.[3]
- 1997 Ateenan MM-kisat: kultaa 400 metrillä
- 1999 Sevillan MM-kisat: kultaa 400 metrillä (ME-ajalla 43,18)
- 2000 Sydneyn olympialaiset: kultaa 400 metrillä
Johnson oli voittamassa myös pitkän viestin kultamitaleja 1999 Sevillassa ja 2000 Sydneyssä, mutta myöhemmin suoritukset hylättiin hänen joukkuetoveriensa Antonio Pettigrew'n sekä Alvin ja Calvin Harrisonin doping-tapausten myötä.
Maailmanennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johnson juoksi uransa aikana kahdeksan virallista maailmanennätystä ja lisäksi epävirallisen maailmanennätyksen harvoin juostulla 300 metrin matkalla. Voimassa olevat maailmanennätykset lihavoituna.
- 200 metriä:
- 19,66 (+1,7) Atlanta 23.6.1996
- 19,32 (+0,4) Atlanta 1.8.1996
- 300 metrin juoksu (epävirallinen matka):
- 30,85 Pretoria 24.3.2000
- 400 metriä:
- 44,97 Reno 10.2.1995 (sisäradat)
- 44,63 Atlanta 4.3.1995 (sisäradat)[4]
- 43,18 Sevilla 26.8.1999 (ulkoradat)
- 4 × 400 metrin viesti Yhdysvaltain viestijoukkueessa:
- 2.55,74 Barcelona 8.8.1992 (Andrew Valmon, Quincy Watts, Michael Johnson, Steve Lewis)
- 2.54,29 Stuttgart 22.8.1993 (Andrew Valmon, Quincy Watts, Harry Reynolds, Michael Johnson)
- 2.54,20 Uniondale 22.7.1998 (Jerome Young, Antonio Pettigrew, Tyree Washington, Michael Johnson) – ennätys hylättiin myöhemmin Pettigrew'n tunnustettua dopingin käytön.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ IAAF Athletes of the Year (pdf) IAAF.org. International Association of Athletics Federations. Viitattu 9.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Yleisurheilulegenda Michael Johnson sai aivohalvauksen - julkaisi videon mahtavasta toipumisestaan: ”Vuosi sitten en pystynyt kävelemään” www.iltalehti.fi. Viitattu 31.8.2019.
- ↑ Mackay, Duncan: The 10 greatest performances in the history of athletics (9 Michael Johnson) The Observer. 5.8.2001. Guardian News and Media Limited. Viitattu 19.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Butler, Mark (toim.): Doha 2010 Statistics Handbook, s. 258. IAAF, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 27.2.2011). (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Michael Johnson (juoksija) Wikimedia Commonsissa
- Michael Johnson (juoksija) Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- Ylen Elävä arkisto: Michael Johnsonin 200 m:n ME Atlantassa
1900: John Walter Tewksbury | 1904: Archie Hahn | 1908: Bobby Kerr | 1912: Ralph Craig | 1920: Allen Woodring | 1924: Jackson Scholz | 1928: Percy Williams | 1932: Eddie Tolan | 1936: Jesse Owens | 1948: Mel Patton | 1952: Andy Stanfield | 1956: Bobby Joe Morrow | 1960: Livio Berruti | 1964: Henry Carr | 1968: Tommie Smith | 1972: Valeri Borzov | 1976: Don Quarrie | 1980: Pietro Mennea | 1984: Carl Lewis | 1988: Joe DeLoach | 1992: Mike Marsh | 1996: Michael Johnson | 2000: Konstantinos Kenteris | 2004: Shawn Crawford | 2008: Usain Bolt | 2012: Usain Bolt | 2016: Usain Bolt | 2020: Andre De Grasse | 2024: Letsile Tebogo |
1896: Tom Burke | 1900: Maxey Long | 1904: Harry Hillman | 1908: Wyndham Halswelle | 1912: Charles Reidpath | 1920: Bevil Rudd | 1924: Eric Liddell | 1928: Ray Barbuti | 1932: Bill Carr | 1936: Archie Williams | 1948: Arthur Wint | 1952: George Rhoden | 1956: Charlie Jenkins | 1960: Otis Davis | 1964: Michael Larrabee | 1968: Lee Evans | 1972: Vincent Matthews | 1976: Alberto Juantorena | 1980: Viktor Markin | 1984: Alonzo Babers | 1988: Steve Lewis | 1992: Quincy Watts | 1996: Michael Johnson | 2000: Michael Johnson | 2004: Jeremy Wariner | 2008: LaShawn Merritt | 2012: Kirani James | 2016: Wayde van Niekerk | 2020: Steven Gardiner | 2024: Quincy Hall |
1983: Bert Cameron | 1987: Thomas Schönlebe | 1991: Antonio Pettigrew | 1993: Michael Johnson | 1995: Michael Johnson | 1997: Michael Johnson | 1999: Michael Johnson | 2001: Avard Moncur | 2003: Tyree Washington | 2005: Jeremy Wariner | 2007: Jeremy Wariner | 2009: LaShawn Merritt | 2011: Kirani James | 2013: LaShawn Merritt | 2015: Wayde van Niekerk | 2017: Wayde van Niekerk | 2019: Steven Gardiner | 2022: Michael Norman | 2023: Antonio Watson