Yhdistyneet arabiemiraatit

Yhdistyneet arabiemiraatit دولة الإمارات العربيّة المتّحدة (Daulat al-Imārāt al-‘arabiyya al-muttaḥida)
lippu vaakuna
Arabiemiraattien sijainti
Valtiomuoto	osittainen perustuslaillinen monarkia, liittovaltio
Presidentti Pääministeri	Šeikki Mohamed bin Zayed Al Nahyan Muhammad ibn Rašid Al Maktum
Pääkaupunki	Abu Dhabi (1 807 000 as.)
Muita kaupunkeja	Dubai (3 600 000 as.), Sharja (1 405 000 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	83 600 km²[1] (sijalla 114)
– josta sisävesiä	ei merkittävästi
Väkiluku (2022)	10 082 000[1] (sijalla 93)
– väestötiheys	99 as. / km²
– väestönkasvu	0,58 % [1] (2022)
Viralliset kielet	arabia
Valuutta	Yhdistyneiden arabiemiirikuntien dirhami (AED)
BKT (2019)
– yhteensä	655,8 mrd USD (PPP)[1]  (sijalla 34)
– per asukas	67 100 USD [1]
HDI (2020)	0,91[2] (sijalla 26)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	0,9 % [1]
– teollisuus	49,8 % [1]
– palvelut	49,2 % [1]
Aikavyöhyke	UTC+4
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys Emiirikuntien liittoutuminen (Itsenäisyys Yhdistyneistä Kuningaskunnista)	2. joulukuuta 1971
Lyhenne	AE
– ajoneuvot:	UAE
– lentokoneet:	A6
Kansainvälinen suuntanumero	+971
Tunnuslause	ei mottoa
Kansallislaulu	”Iši biladi”
Infobox OKNimi-testi OK

Yhdistyneet arabiemiraatit^[3] (arab. دولة الإمارات العربيّة المتّحدة‎, Daulat al-Imārāt al-‘arabiyya al-muttaḥida) eli Arabiemiraatit (vanhoja nimiä Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Arabiemiirikunnat, Arabiemiirikuntien liitto, Emiraatit^[4][3]) on pääosin autiomaan peittämä valtio Arabian niemimaan koillisosassa Persianlahden rannikolla. Sen rajanaapurit ovat Oman ja Saudi-Arabia. Maa koostuu seitsemästä emiirikunnasta, ja sen pinta-ala on noin 83 600 neliökilometriä. Väkiluku on n. 10 miljoonaa, joista suurin osa on kansalaisuutta vailla olevia vierastyöläisiä. Arabiemiraattien pääkaupunki on Abu Dhabi.

Arabiemiraatit on historiansa aikana kuulunut muun muassa Persian sassanidien, Portugalin ja Osmanien valtakunnan vaikutuspiiriin. 1800-luvun lopulta lähtien se oli Brittiläisen imperiumin alainen protektoraatti, kunnes kuusi alueen šeikkikunnista yhdistyi ja perusti itsenäisen valtion vuonna 1971. Nykyään Arabiemiraateilla on muista arabimaista poiketen suhteellisen vahva ja monipuolinen talous, joka on suuntautunut öljyn ja maakaasun lisäksi kauppaan ja matkailuun. Valtaosa maan asukkaista on muslimeja, ja islam on vaikuttanut merkittävästi sen kulttuuriin.^lähde?

Arabiemiirikunnat sijaitsee Omanin ja Saudi-Arabian välissä, Omaninlahden ja Persianlahden rannalla. Omanilla on pieni eksklaavi Arabiemiraattien alueella.^[5] Arabiemiirikuntien rajat eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteiset. Maa teki Saudi-Arabian kanssa 1974 sopimuksen, jonka oikeudellinen asema on epäselvä. Arabiemiirikuntien näkemyksen mukaan sille kuuluu pieni rantakaistale Qatarin rajalle asti. Lisäksi maa vaatii etelässä Shaybahin öljykenttää. Saudi-Arabia ja Oman ovat puolestaan kiistäneet Arabiemiraattien oikeuden Al-Ainin ympäristön keitaisiin. Iranin kanssa Arabiemiraateilla on puolestaan kiistelleet kolmen Persianlahden saaren omistuksesta.^[6] Rajakiistojen takia arviot maan pinta-alasta ovat vaihdelleet.^[5]

Maan itäosassa on vuoria, siellä kohoaa Hajarvuoriston jatke parhaimmillaan noin 2 000 metrin korkeuteen.^[7] Suurin osa maasta on hiekka-aavikkoa.^[5] Maan sijainti on strateginen Hormuzinsalmen puolustuksen takia.^[8] Persianlahden rannikolla on paljon pieniä saaria, hiekkasärkkiä a koralliriuttoja, joten navigointi on vaikeaa. Omaninlahden rannikko on puolestaan paljon säännöllisempi. Dubai on paras luonnonsatama. Abu Dhabin alueella on kaksi merkittävää keidasta, joiden pohjavesivarat riittävät maanviljelyyn.^[5][7]

Arabiemiraattien ilmasto on pääosin kuuma ja kuiva. Kuuminta on heinä- ja elokuussa, jolloin lämpötila rannikkotasangolla nousee 48 asteeseen. Vuorilla on selvästi viileämpää. Loppukesällä kostea kaakkoistuuli tekee rannikkoalueiden säästä erityisen epämiellyttävää. Rannikolla sataa vuodessa alle 120 mm, vuorilla paikoin jopa 350 mm. Rankkasateet saavat toisinaan aikaan paikallisia tulvia. Hiekkamyrskyt haittaavat säännöllisesti näkyvyyttä.^[5]

Rannikon ekosysteemeissä, saarilla, koralliriutoilla, vuorovesirannikolla ja mangrovesoilla elää monenlaisia kasvi- ja eläinlajeja. Arabiemiraattien ensimmäiset meriluonnonsuojelualueet perustettiin 1995 ja vuonna 2012 ne kattoivat yhteensä 6 563 km²^[9] Hajarvuoristo tarjoaa turvapaikan harvinaisille eläimille, kuten leopardille ja arabiantarille (Hemitragus jayakari).^[10]

Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien historia

Nykyisellä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien alueella on ollut asutusta jo pronssikaudella. Yli kaksituhatta vuotta eaa. Umm al-Nariksi kutsuttu kulttuuri kehittyi nykyisen Abu Dhabin lähellä. Sen vaikutus levisi pitkälle sisämaahan ja rannikkoa pitkin Omaniin asti. Islam saapui alueelle vuonna 636, ja kristityt nestoriolaiset perustivat Sir Bani Yasin luostarin samannimiselle saarelle lähelle Abu Dhabia 600-luvulla. Keskiajalla Hormuzin eli Ormusin kuningaskunta hallitsi koko aluetta.^lähde?

Pian sen jälkeen, kun Vasco da Gama vuonna 1498 oli purjehtinut Afrikan ympäri Intiaan, Persianlahden etelärannikon šeikkikunnat joutuivat Portugalin ylivallan alaisiksi. Portugalin valta alueella kesti 1600-luvulle saakka, minkä jälkeen alue oli pitkään Osmanien valtakunnan vaikutusvallan alaisena. Britannian valta alkoi kasvaa 1800-luvulla ja lopulta vuonna 1892 alueesta, joka tunnettiin nimellä Sopimusvaltiot (engl. Trucial States), tuli Britannian protektoraatti.^lähde?

Helmenkalastus oli tärkeä elinkeino, ja kun luonnonhelmien kysyntä väheni 1900-luvun alussa, alue vajosi köyhyyteen. Šeikit olivat keskustelleet öljyn etsimisestä, ja ensimmäiset kaivausluvat annettiin 1939. Ensimmäinen raakaöljylasti lähti 1962 Abu Dhabista ja Dubaista 1969. Britannia päätti vetäytyä alueella 1968, ja Arabiemiirikunnat itsenäistyi vuonna 1971 alueen emiirikuntien yhdistyessä.^[11]

Arabiemiirikuntia hallitsee korkein neuvosto, johon kuuluvat kaikkien seitsemän emiirikunnan johtajat. Abu Dhabin ja Dubain emiireillä on neuvostossa veto-oikeus. Neuvosto valitsee presidentin ja varapresidentin.^[1]

Parlamentissa eli Liittovaltion neuvostossa (Majlis al-Ittihad al-Watani) on 40 paikkaa. Edustajista 20 valitaan emiirikuntien vaalilautakunnissa. Kunkin emiirikunnan johto saa valita, ketkä saavat äänestää, joten äänioikeus on vain noin 13 prosentilla asukkaista. Kunkin emiirikunnan edustajapaikat määräytyvät sen väkiluvun mukaisesti: Abu Dhabi ja Dubai saavat kumpikin neljä, Sharja ja Ras al-Khaima kolme sekä Ajman, Fujaira ja Umm al-Qaiwain kaksi edustajaa. Loput 20 edustajaa nimittää suoraan emiirikuntien johto. Nimetyt edustajat valitaan niin, että neuvostossa on aina puolet naisia, puolet miehiä.^[1]

Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lakijärjestelmä pohjaa Koraaniin. Myös Ranskan oikeusjärjestelmän vaikutus näkyy lakiteksteissä. Islamin lakia, šariaa, noudatetaan etenkin perhelainsäädännössä kuten avioeroa ja perintöasioita koskevissa määräyksissä.^[12]

Arabiemiraattien huumelait ovat ankaria. Turisteja on tuomittu vuosien vankeusrangaistuksiin heidän vaatteistaan löytyneiden huumausainejäänteiden vuoksi. ^[13]

Liittovaltio muodostuu seitsemästä emiirikunnasta. Niiden nykyiset emiirit ovat:^[14]

• Abu Dhabi – Šeikki Khalifa ibn Zayid Al Nahyan (arab. الشيخ خليفة بن زايد آل نهيان‎), vuodesta 2004
•  Ajman – Šeikki Humaid ibn Rašid al-Nu’aimi (arab. الشيخ حميد بن راشد النعيمي‎), vuodesta 1981
• Dubai – Šeikki Muhammad ibn Rašid Al Maktum (arab. الشيخ محمد بن راشد آل مكتوم‎), vuodesta 2006
•  Fujaira – Šeikki Hamad ibn Muhammad al-Šarqi (arab. الشيخ حمد بن محمد الشرقي‎), vuodesta 1974
•  Ra’s al-Khaima – Šeikki Saud bin Saqr al Qasimi (arab. الشيخ صقر بن محمد القاسمي‎), vuodesta 2010
• Sharja – Šeikki Sultan ibn Muhammad al-Qasimi (arab. الدكتور/الشيخ سلطان بن محمد القاسمي‎), vuodesta 1987
•  Umm al-Qaiwain – Šeikki Saud ibn Rašid al-Mu’alla (arab. الشيخ راشد بن أحمد المُعلا‎), vuodesta 2009

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Yhdistyneet arabiemiirikunnat ei ole vapaa maa.^[15] UAE on seitsemän emiraatin liitto, jota käytännössä johtaa Abu Dhabi, pinta-alaltaan suurin ja luonnonvaroiltaan rikkain. Liittovaltion neuvoa-antavalle elimelle järjestetään rajoitetut vaalit, mutta poliittiset puolueet on kielletty, ja kaikki toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovalta kuuluu viime kädessä seitsemälle perinnölliselle hallitsijalle. Sekä kansalaisten että ei-kansalaisten, jotka muodostavat ylivoimaisen enemmistön väestöstä, kansalaisvapauksiin kohdistuu merkittäviä rajoituksia.^[15]

Yhdistyneet arabiemiirikunnat on 2000-luvun alkupuolella aseistautunut voimakkaasti, vuonna 2008 se oli maailman kolmanneksi suurin aseiden tuoja, Kiinan ja Intian jälkeen. Maa on hankkinut muun muassa 80 F-16E ja 50 Mirage 2000-9 -hävittäjää vuosina 2004–2008. Maan sijainti Hormuzinsalmen äärellä on strateginen öljykuljetuksien kannalta.^[8]

Miesten yleinen asevelvollisuus otettiin käyttöön vuonna 2014. Varusmiespalvelus kestää 24 kuukautta, korkeakoulututkinnon suorittaneille riittää 16 kuukauden palvelus, naiset voivat osallistua vapaaehtoisina palvelukseen yhdeksän kuukautta. Merkittävä osa värvätystä henkilöstöstä tulee ulkomailta.^[1]

Abu Dhabista löytyi öljyä vuonna 1958. Se tuottaa edelleen valtaosan maan öljystä, ja siellä sijaitsevat myös emiraattien suurimmat maakaasukentät. Energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista polttoaineista on pyritty vähentämään ydinvoiman ja aurinkoenergian avulla.^[16]

Muista arabimaista poiketen Arabiemiirikuntien liitolla on poikkeuksellisen vahva ja monipuolinen talous, joka ei ole täysin riippuvainen öljystä ja maakaasusta. Erityisesti Dubai on matkailun ja vapaan kaupan voimalla kohonnut koko Persianlahden liikekeskuksen asemaan. Yksi monipuolistamisen suurimmista tuloksista on vakaasti kehittyvä matkailuteollisuus, joka on keskittynyt rannikolle, aavikolle, urheilukohteisiin ja infrastruktuuriin. Matkailuteollisuuden lisäksi myös edulliset kuluttajahinnat, lämmin ilmasto, tekniikan ihmeet kuten Burj al-arab -hotelli ja Palmusaaret ja ystävällisyys lännelle ovat johtaneet kutsumaan Dubaita Lähi-idän Hongkongiksi. Emiraattien suurten rakennusprojektien valmistuminen on pitkälti noin 120 euron kuukausipalkalla työskentelevien siirtotyöläisten ansiota. Tällä hetkellä yli 80 prosenttia maan väestöstä on siirtotyöläisiä, joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ei ole lakko-oikeutta eikä ammattiyhdistysliikettä. Siirtotyöläisten ihmisoikeudet ovat herättäneet runsaasti kansainvälistä keskustelua.^[17]

Maatalous on keskittynyt Ras al-Khaiman ja Fujairan emiraatteihin. Sen osuus kansantaloudesta on pieni, mutta keinokastelun turvin maa pystyy olemaan liki omavarainen hedelmien ja vihannesten osalta. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat taatelit, tomaatti ja kurkku.^[16]

Maassa on 43 lentokenttää ja 4 080 kilometriä maantietä.^[1] 1960- ja 1970-luvulla rakennettu tieverkko on hyvälaatuinen. Dubaissa toimii automaattimetro. Abu Dhabin ja Dubain välille valmistui rautatie vuonna 2022, rautatieverkkoa on suunniteltu laajennettavaksi kaikkiin sietsemään emiraattiin.^[16]

Dubaissa on suuri konttisatama, Das-saarella nesteytetyn maakaasun eli LNG:n lastaussatama. Muita satamakaupunkeja ovat Al Fujayrah, Mina' Jabal 'Ali (Dubai), Khor Fakkan (Khawr Fakkan) (Sharja), Mubarraz Island (Abu Dhabi), Mina' Rashid (Dubai) ja Mina' Saqr (Ras al-Khaima)^[1]

Vuonna 2022 YK arvioi maan väkiluvuksi noin kymmenen miljoonaa. Väestöstä 88% on siirtolaisia. Asutus on keskittynyt voimakkaasti maan koillisosaan Musandamin niemimaalle. Lähes 85% asukkaista elää kolmen suurimman emiraatin alueella: Abu Dhabi, Dubai ja Sharja.^[1]

Islam on valtionuskonto. Muslimit muodostavat 76 prosenttia ja kristityt 9 prosenttia väestöstä. Muiden uskontojen osuus väestöstä on 15 prosenttia, josta pääosa on hinduja ja buddhalaisia. Arabia on maan virallinen kieli^[18] ja sitä käytetään hallituksessa ja byrokratiassa, mutta englannin kielen merkitys talouselämässä on kasvanut: se toimii lingua francana arabiantaidottomille maahanmuuttajille.^[19][20]

Koulutus on ilmaista ja pakollista 6–18-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2010-luvulta alkaen suurin osa väestöstä on ollut lukutaitoista. Maan korkeakouluihin hakeutuu ennen kaikkea naisopiskelijoita.^[16]

Arabiemiirikunnilla on vahvat siteet muuhun arabimaailmaan. Hallitus on omistautunut perinteisten taide- ja kulttuurimuotojen säilyttämiselle muun muassa Abu Dhabin kulttuurihallinnon kautta,^[21][22] jonka ohella myös muissa emiraateissa on omat kulttuurihallintonsa. Vuodesta 2009 rakennettu Louvre Abu Dhabi valmistui vuonna 2017.^[23] Kuitenkin sosiaalisessa elämässä tapahtuu suuria muutoksia: asenteet naisia kohtaan ovat muuttumassa, ja uusista urheilulajeista on tulossa suosittuja perinteisten kameliajojen rinnalle.^[24] Islamin vuoksi sianlihaa ja alkoholia ei tarjoilla yleisesti,^[25] mutta myös vähemmistöuskontoja kunnioitetaan: muun muassa hindutemppeleiden rakentaminen on sallittu.^[26]

Emiraattien perinteinen keittiö muistuttaa libanonilaista ja muita arabikeittiöitä. Siihen kuuluvat meze-alkupalat, täytetty lammas, lammaspata, maustettu riisi ja linssikeitto. Jälkiruoat ovat perinteisesti makeita.^[27]Talouskasvun myötä maahan on perustettu huippuravintoloita, joita pyörittävät kuuluisat ravintoloitsijat ja kokit Gordon Ramsaystä alkaen.^[25]

Olympialaisiin Arabiemiirikunnat on osallistunut vuodesta 1984 alkaen. Ainoan olympiamitalin on voittanut Ahmed Al Maktoum, joka voitti kaksoistrapissa olympiakultaa Ateenan olympialaisissa 2004.^[28] Arabiemiirikuntien jalkapallomaajoukkue on esiintynyt kertaalleen MM-kisoissa vuonna 1990, jolloin se putosi ensimmäisellä kierroksella. Maajoukkue on esiintynyt Aasian-mestaruuskilpailuissa kahdeksan kertaa, ja sen paras sijoitus on toinen vuodelta 1996. Lokakuussa 2011 se oli FIFA-rankingissa sijalla 113.^[29] Muita suosittuja urheilulajeja ovat kameli- ja hevoslaukat, haukkametsästys, kriketti, golf ja tennis.^[30][16][31] Moottoriurheilun osalta Formula 1 -sarjan osakilpailu Abu Dhabin Grand Prix on ajettu vuodesta 2009 lähtien Yas Marinan radalla.^[32][33]

• Ihmisoikeudet Arabiemiirikunnissa
• Arabiemiirikunnat olympialaisissa

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arabiemiirikunnat Wikimedia Commonsissa

n k m Lähi-itä Itsenäiset valtiot Arabiemiirikunnat Bahrain Irak Iran Israel Jemen Jordania Kuwait Kypros Libanon Oman Qatar Saudi-Arabia Syyria Turkki Itsehallintoalueet Palestiinalaishallinto

n k m Aasian valtiot Itsenäiset valtiot Afganistan Armenia1 Azerbaidžan1 Bahrain Bangladesh Bhutan Brunei Etelä-Korea Filippiinit Georgia1 Indonesia Intia Irak Iran Israel Itä-Timor Japani Jemen Jordania Kambodža Kazakstan1 Kiina Kirgisia Kuwait Kypros1 Laos Libanon Malediivit Malesia Mongolia Myanmar Nepal Oman Pakistan Pohjois-Korea Qatar Saudi-Arabia Syyria Singapore Sri Lanka Tadžikistan Thaimaa Turkki1 Turkmenistan Uzbekistan Venäjä1 Vietnam Yhdistyneet arabiemiirikunnat Kiistanalaiset valtiot Abhasia1 Etelä-Ossetia1 Palestiina Pohjois-Kypros1 Vuoristo-Karabah1 Taiwan Erityisalueet Akrotíri ja Dekéleia Brittiläinen Intian valtameren alue Hongkong Joulusaari Kookossaaret Macao 1Lasketaan kuuluvaksi myös Eurooppaan.