Martti Aho
Martti Johannes "Juhani" Aho (19. marraskuuta 1896 Kemin maalaiskunta – 21. kesäkuuta 1968 Kokkola) oli suomalainen eversti ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martti Aho osallistui Suomen sisällissotaan 1918 ja Aunuksen retkikuntaan 1919–1920. Hän valmistui toiselta reserviupseerikurssilta vuonna 1921 ja kävi Kadettikoulun erikoiskurssin 1927-1928. Suomen rajavartiostossa nuorempana upseerina ja komppanianpäällikkönä hän toimi 1923-1926 sekä vuodesta 1929 alkaen. Rajavartioaliupseerikoulun johtajana hän oli 1927 ja 1933-1934. Ennen talvisotaa hän palveli rajavartiolaitoksessa Salmin rajavartiostossa komppanianpäällikkönä.
Talvisodassa hän oli ensin komppanian päällikkö ja sitten Erillinen pataljoona 8:n (ErP 8) komentaja. Myöhemmin hän komensi pataljoonaa Jalkaväkirykmentti 38:ssa. Aho haavoittui talvisodassa kahdesti. Välirauhan aikana hän toimi 13. divisioonan esikunnan rajatoimiston päällikkönä ja Rajavartiolaitoksen esikunnassa toimistoesiupseerina.
Jatkosodan alkaessa majuri Aho toimi ensin 11. divisioonan esikunnan operatiivisen osaston päällikkönä ja 21. heinäkuuta alkaen komensi Jalkaväkirykmentti 50:tä (JR 50), joka kuului myös 11. divisioonaan. Rykmentin taitavasta johtamisesta Karjalan armeijan läpimurtotaisteluissa ja myötävaikuttamisesta Äänislinnan valtaukseen everstiluutnantti Aho nimitettiin 1. maaliskuuta 1942 Mannerheim-ristin ritariksi numero 52. Aho rykmentteineen oli asemasotavaiheen Syvärillä. Hänet ylennettiin everstiksi 23. kesäkuuta 1944. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 11. divisioona siirrettiin Kannakselle, jossa Aho rykmentteineen 27. kesäkuuta alkaen osallistui Talin–Ihantalan taisteluun. Aho haavoittui taistelussa 29. kesäkuuta Kärstilänjärven Ylähovissa.
Lapin sodassa JR 50 osallistui osana Ryhmä Pajaria menestyksellisesti sotatoimiin Tornion pohjoispuolella, minkä johdosta Aho nimettiin toistamiseen Mannerheim-ristin ritariksi 16. lokakuuta 1944.
Sodan jälkeen Aho toimi Rovaniemen ja Raahen sotilaspiirien päällikkönä. Hän siirtyi reserviin 1949 ja toimi laivaus- ja ahtausalalla jääden eläkkeelle 1966.
Ylennykset: reservivänrikki 16.11.1921, reserviluutnantti 5.12.1925, reservikapteeni 13.6.1930, kapteeni 21.3.1931, majuri 5.2.1940, everstiluutnantti 11.10.1941, eversti 23.6.1944.
Aho on haudattu Kokkolaan, Marian hautausmaalle.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Brantberg, Robert: Sotaupseerit, s. 9–15. Tampere: Revontuli, 1999. ISBN 952-5170-08-X
- Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus, 2004. ISBN 951-20-6224-0
- http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotaupseerit%20-%20Martti%20Aho.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Brandtberg 1999, 10, 15
- ↑ Mannerheim-ristin ritarit: Aho, Martti Johannes
| ||||||||||
