Mikko Anttonen

Mikko Johannes Anttonen (15. maaliskuuta 1911 Parikkala – 22. helmikuuta 2005) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja maanviljelijä. Hän työskenteli koko ikänsä maanviljelijänä kotitilallaan Parikkalassa. Hänen vanhempansa olivat Pekka Anttonen ja Vilhelmiina Vilska, puoliso Parikkalan Tyrjällä vuonna 1915 syntynyt Martta Pajari (k. 2011). Perheeseen syntyi kahdeksan lasta.

Mikko Anttonen syntyi Parikkalan Rautalahden kylässä 1911 ja kuoli Savonlinnan keskussairaalassa 2005. Hänet on haudattu Parikkalan hautausmaalle. Anttonen on Mannerheim-ristin ritari numero 166, Mannerheim-ristin ritarin arvon hän sai 21. joulukuuta 1944 ansioistaan jatkosodassa. Hänen sotilasarvonsa ritariksi nimitettäessä oli kersantti, 4. kesäkuuta 1968 hänet ylennettiin vääpeliksi.

Mikko Anttosen sotilasura oli seuraava:

• Varusmiespalvelus: Käkisalmen Jääkäripataljoona 1932–1933
• Talvisota: KTR12, Kollaa, lähettialiupseeri.
• Jatkosota: 33. RjK.; Vallilan Rykm./2.P; JR28/12.K; Tyrjä, Elisenvaara, Kurkijoki, Räisälä, Muolaa, Salmenkaita, Joutselkä, Valkeasaari, Kannas as.sota, Inkeri, Hartonen, Siiranmäki, Ahijärvi, Äyräpään sillanpää, Hopeasalmi, Punnus, Salmenkaita, Vuosalmi. Puolijoukkueen johtaja, joukkueen johtaja. Haavoittunut 4.9.1941 Valkeasaaressa luodista kaulaan ja 23.6.1944 Hopeasalmessa sirpaleesta vasempaan reiteen. MMR no. 166 21.12.1944 (MMR2), VR4 kahdesti, VM1, VM2 kahdesti, talvisodan muistomitali, jatkosodan muistomitali. Kotiutettu 14.11.1944 Rantasalmella. Sotainvalidien kultainen ansiomerkki.

Jalkaväkirykmentti 49:n komentajan, everstiluutnantti T. Peitsaran 30.09.44 allekirjoittama ja rykmentin esikuntapäällikön, majuri R. Hämäläisen varmentama esitys Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin myöntämisestä kersantti Mikko Johannes Anttoselle:

»Kers. Anttonen on toiminut talvisodassa kk-ryhmänjohtajana saaden ansioistaan Vm. 2:n ja Vm. 1 :n. Kesähyökkäyksen ajan kers. Anttonen toimi myös erinomaisella tavalla kk. ryhmänjohtajana saaden ansioistaan VR 4. Asemasodan ajan on kers. Anttonen toiminut kk.joukkueessa puolijouk. ja joukkueenjohtajana kunnostautuen erikoisesti tarkka-ampujana. Hänen "tilillään" on tältä ajalta useita kymmeniä kaatuneita vihollisia. Vetäytymisvaiheen aikana toimi kers. Anttonen kk.joukkueen johtajana 9.6.44 ja 10.6.44 kunnostautui "Sorrentossa" Ohtan lohkolla vihollisen voimakkaiden partioiden torjunnassa. 11.6.44 torjui Hartosissa kkilla vihollishyökkäyksen kaataen lukuisia vihollisia. 11. ja 12.6.44 kävi yhteensä kolmen partion mukana niiden johtajana syvällä vihollisasemissa, tuoden joka kerralla selvän kuvan vih. vahvuudesta ja toiminnasta. Poistui viimeisenä Hartosista jälkijoukon johtajana aiheuttaen ryntäävälle viholliselle taas raskaita tappioita. 15.6.–16.7.44 oli alistettuna 11./JR :lle Ahijärvellä. Kunnostautui erinomaisella tavalla, torjuen mitä ankarimmassa kranaattitulessa 3 kk:lla vihollisen hyökkäykset, aiheuttaen viholliselle erittäin raskaat tappiot. Talloin kers. Anttonen väsymättä kannusti miehiä taisteluun, toimien itse aina kuumimmassa paikassa. 22.6.44 haavoittui kers. Anttonen Äyräpään sillanpääaseman taisteluissa, mutta jäi vammastaan huolimatta paikalleen, osallistuen kolmeen vastaiskuun niiden johtajana. Tällöin hän keräsi miehet sieltä mistä sai ja itse edeltä hyökäten esimerkillään sai väsyneet miehet mukaansa. Vasta jouduttuaan haavansa johdosta kuumeeseen, lahti JSp:lle ja joutui sieltä evakuoitavaksi. Kers. Anttonen on käytökseltään erittäin sotilaallinen. Hänellä on esimiestensä ja alaistensa ehdoton luottamus.»

Rykmentinkomentajan esityksessä on 2. divisioonan komentajan, kenraalimajuri A. Blickin allekirjoitus sekä hänen käsin kirjoitettu lausuntonsa: "Puollan 6.10.44.". Esitys on kirjattu Päämajan komento-osastolla 8.10.1944 (N:o 3707).

"Ehdotetaan 2. Divisioonan komentajan, kenraalimajuri A. Blick'in esityksestä, että kersantti Mikko Johannes Anttonen (2.DE, III/JR 49) nimitettäisiin Vapaudenristin 2 lk:n Mannerheim-ristin ritariksi..." Esittelylistan alkuperäinen päivämäärä .10.1944. on korjattu nimityspäivämääräksi 21.12.1944.

"Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Mikko Johannes Anttosen. ..."

• JR 49:n kirj. N:o 3666/1/6 sal./30.09.1944.
• Esittelylista N:o 2270; PM:n komento-osaston kirj. N:o 3707/Kom.5/sal.
• Luettelo Ylipäällikön myöntämistä kunniamerkeistä N:o 115/24.1.1945.

• Karhunen, Joppe: Taistelujen miehet: Mannerheim-ristin ritarien taisteluista ja vaiheista, s. 387-390. Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00639-4
• Mannerheim-ristin ritarit: Anttonen, Mikko Johannes www.mannerheim-ristinritarit.fi. Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Viitattu 20.7.2019.
• Suomen rintamamiehet 1939–45. Julkaisija R.A. -Teos Ky. Painopaikka Kurikka-Paino Ky. ISBN 951-95187-0-3
• Airo, A.F. (toim.) 1952. Mannerheim-ristin ritarit. Julkaisija Tuli Oy, Helsinki. Painopaikka Oy Pakkaus Ab:n kirjapaino.
• Airo, A.F. (toim.) 1983. Mannerheim-ristin ritarit. 2. painos. Julkaisija Martinus Christensen Oy. Painopaikka Gummerus Oy, Jyväskylä.
• Aromäki, J. (toim.). Mannerheimin ritarit. Julkaisija Kustannus Oy Ajatus. Painopaikka Arvi A. Karisto, Hämeenlinna. ISBN 951-23-2187-4-315
• Hurmerinta, I., Viitanen, J. (toimittajat) 2004. Suomen puolesta. Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. 4. laajennettu painos. Julkaisija Ajatus-Kirjat, Helsinki. Painopaikka Gummerus Oy, Jyväskylä. ISBN 951-20-6224-0
• Porvali, S. (toim.) 2001. Marskin ritarit. 191 ihmiskohtaloa. Valitut Palat, Helsinki. ISBN 951-584-531-9

• Mikko Anttosen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
• Hurmerinta, I. (toim.) 2001. Mannerheim-ristin ritarien säätiö 50 vuotta. 1951–2000. Julkaisija MMR-säätiö, Helsinki. Painopaikka Saarijärvi. ISBN 952-91-3324-3
• Lehtonen, H. 2007. Mannerheim-ristin ritareiden hautamuistomerkit. Kunnianosoitus veteraanisukupolville. Julkaisijat: Heikki Lehtonen ja Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Painopaikka: Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi. ISBN 978-952-92-2804-1

n k m Mannerheim-ristin ritarit 1941 1. Ruben Lagus 2. Paavo Talvela 3. Erkki Raappana 4. Vilho Rättö 5. Antero Svensson 6. Oiva Tuominen 7. Juho Pössi 8. Valde Sorsa 9. Eero Kivelä 10. Olli Remes 11. Aarne Blick 12. Aaro Pajari 13. Onni Mantere 14. Emil Pasanen 15. Veikko Vehviläinen 16. Pentti Iisalo 17. Taavetti Laatikainen 18. Carl Gustaf Emil Mannerheim 19. Simo Brofeldt 20. Eino Mallila 21. Kaarlo Heiskanen 22. Einar Vihma 23. Antti Sokka 24. Tauno Savolainen 25. Valdemar Kosonen 26. Matti Varstala 27. Ahti Heino 28. Torsten Korkkinen 29. Arvo Pentti 30. Hans von Essen 31. Soini Mikkonen 32. Oiva Rönkä 33. Viljo Salminen 34. Paavo Korpi 35. Tauno Viiri 36. Aarre Voutilainen 37. Veikko Saarelainen 38. Eino Wenäläinen 39. Yrjö Tamminen 40. Albert Räsänen 41. Taavi Törmälehto 42. Viljo Laine 43. Arvid Janhunen 44. Viljo Suokas 45. Verner Viikla 1942 46. Toivo Häkkinen 47. Jouko Hynninen 48. Erik Heinrichs 49. Jorma Hämäläinen 50. Ilmari Honkanen 51. Pietari Autti 52. Martti Aho 53. Teppo Hirvi-Kunnas 54. Paavo Kahla 55. Rolf Winqvist 56. Ilmari Juutilainen 57. Jooseppi Moilanen 58. Mikko Matilainen 59. Yrjö Kilpinen 60. Valter Nordgren 61. Osmo Laakso 62. Johannes Hartikainen 63. Ahti Vuorensola 64. Jaakko Kolppanen 65. Sauli Kousa 66. Kaarle Kari 67. Reino Lukkari 68. Lauri Skyttä 69. Lauri Nissinen 70. Feeli Isosomppi 71. Aarne Ahola 72. Olavi Alakulppi 73. Caj Toffer 74. Reino Korpi 75. Aaro Seppänen 76. Kaarlo Lehtonen 77. Hugo Laukkanen 78. Johan Similä 79. Eino Penttilä 80. Eino Polón 81. Paavo Koli 82. Leo Kojo 83. Kaarlo Laitinen 84. Lauri Kokko 85. Paavo Nuotio 86. Kullervo Sippola 87. Arvo Mörö 88. Paavo Suoranta 89. Toivo Ovaska 90. Auvo Maunula 91. Yrjö Keinonen 92. Jorma Karhunen 93. Tor Lindblad 94. Toivo Korte 95. Tuomas Gerdt 96. Albert Puroma 97. Sulo Laaksonen 98. Veikko Karu 99. Antti Vorho 100. Toivo Manninen 101. Paavo Paajanen 102. Arvid Nordin 103. Claës Winell 1943 104. Jouko Arho 105. Osmo Kivilinna 106. Birger Ek 107. Niilo Korhonen 108. Toimi Ovaskainen 109. Harald Storbacka 110. Einar Schadewitz 111. Jouko Pirhonen 112. Veikko Leskinen 113. Leevi Moisander 114. Arvi Liikkanen 115. Eino Laisi 116. Hans Wind 117. Timo Puustinen 118. Heikki Nykänen 119. Onni Määttänen 120. Mikko Pöllä 121. Oiva Tuomela 122. Unto Oksala 123. Lauri Heino 124. Sakari Sandroos 125. Erkki Korpi 1944 126. Kauno Turkka 127. Eino Luukkanen 128. Auno Kuiri 129. Gustaf Magnusson 130. Ilmari Martola 131. Lennart Oesch 132. Carl-Birger Kvikant 133. Olli Aulanko 134. Kauko Tuomala 135. Eero Leppänen 136. Esko Kausti 137. Eino Kuvaja 138. Eero Seppänen 139. Gregorius Ekholm 140. Eino Kiiveri 141. Heikki Kärpänen 142. Urho Lehtovaara 143. Veikko Toivio 144. Lauri Törni 145. Ville Väisänen 146. Eino Ripatti 147. Erkki Oinonen 148. Asser Puolamäki 149. Toivo Honkaniemi 150. Martti Nurmi 151. Tauno Paronen 152. Martti Miettinen 153. Arvo Veikkanen 154. Toivo Kirppu 155. Toivo Ilomäki 156. Pentti Valkonen 157. Wolf H. Halsti 158. Kalervo Loimu 159. Aksel Airo 160. Kustaa Tapola 161. Rudolf Walden 162. Adolf Ehrnrooth 163. Alpo Marttinen 164. Arvo Ahola 165. Allan Anttila 166. Mikko Anttonen 167. Väinö Hämäläinen 168. Tauno Iisalo 169. Esa Karjalainen 170. Nils Katajainen 171. Timo Koivu 172. Eino Laihiala 173. Aulis Lehtikangas 174. Vilho Pikkarainen 175. Olli Puhakka 176. Jaakko Rytöniemi 177. Aarne Salonen 178. Valter Sipiläinen 179. Tauno Suhonen 180. Pauli Tanttu 181. Viljo Vyyryläinen 182. Lauri Äijö 183. Hjalmar Siilasvuo 1945 184. Vilho Nenonen 185. Antti Hänninen 186. Jouko Kiiskinen 187. Toivo Korhonen 188. Kaarlo Linnakko 189. Kaarlo Kajatsalo 190. Kauko Vilanti 191. Viljo Laakso