Purjehdus

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Purjehdus eli purjehtiminen tarkoittaa liikkumista purjealuksella pääsääntöisesti tuulen voimalla.

Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että purjeveneen liikkuminen perustuu veneen purjeiden siipimuotoon, joka muistuttaa lentokoneen siipeä. Kun ilmavirta (tuuli) kulkee pitkin purjeen pintaa, se aiheuttaa erilaisen paineen purjeen eri puolille. Tämä yhdessä veneen kölin kanssa muodostaa venettä eteenpäin vievän voiman. Myötätuuleen purjehdittaessa purjeet levitetään mahdollisimman kohtisuoraan tuulta vastaan, jolloin ilmavirta vain työntää venettä eteenpäin. Tähän tarkoitukseen on olemassa erityisiä keulapurjeita, joita kutsutaan spinaakkeriksi ja genaakkeriksi. Kun purjeveneeseen lisätään sivuttaista liikettä vähentävä köli, pystytään purjehtimaan jopa vastaisen tuulen puolelle, joskaan ei suoraan vastatuuleen.

Yksinkertainen purjealus on purje- tai leijalauta, tällöin alustana voi olla vesi, lumi, jää, asfaltti ja hiekka. Meriteiden sääntöjen mukaan purjelaudalla ja leijalaudalla on samat kulkuoikeudet kuin muillakin purjealuksilla.

Ennen moottoreiden aikaa oli tuuli ainoa veneiden ja laivojen käyttövoima lihasvoiman eli soutamisen lisäksi. Aluksi purjeet olivat yksinkertaisia raakapuuhun levitettyjä myötätuulipurjeita. Tällöin vastaisen tuulen sattuessa saattoi vene edetä vain soutamalla.

Myöhemmin veneiden pohjan muotoa ja köliä kehitettiin ja purjeet opittiin jalustamaan siten, että myös sivuvastaiseen tuuleen pystyttiin liikkumaan. Tämä mahdollisti luovimisen eli viistoittain vastaiseen purjehtimisen, jonka avulla veneellä saattoi matkustaa myös vastaiseen tuuleen.

Suomessa on rannikkoseuduilla aina purjehdittu, sillä ennen moottoreiden yleistymistä se oli soutamisen ohessa ainoa keino liikuttaa alusta. Hyötypurjehtiminen alkoi vähentyä 1900-luvun alussa kun venepolttomoottorit alkoivat korvata purjeita myös veneissä. Vastaavasti vaurastuneet kaupunkilaiset alkoivat harrastaa huvipurjehdusta Ruotsista ja muualta Euroopasta saadun mallin mukaisesti. Tämä harrastus tapahtui vapaa-ajalla ja rakentui pursiseurojen ympärille. 1800-luvun puolessa välissä vapaa-aika oli jo tuttu käsite osalle Suomen suurimpien kaupunkien asukkaita. Samaan aikaan perustettiin Suomen ensimmäiset purjehdusseurat edistämään merimiestaitoja ja kilpapurjehdusta. Pursiseuroista Segelföreningen i Björneborg on myös Suomen ensimmäinen urheiluseura. Järjestäytyneellä pursiseuratoiminnalla on ollut merkittävä osa Suomen lipun syntyhistoriassa.

Purjehdus voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: matkapurjehdukseen ja kilpapurjehdukseen.

Matkapurjehduksessa purjeveneellä siirrytään paikasta toiseen ja yövytään veneessä mahdollisesti pitkiäkin aikoja. Matkapurjehdukseen soveltuvassa purjeveneessä on nukkumapaikat miehistölle, pentteri (eli "veneen keittiö") jossa laittaa ruokaa sekä käymälä. Matkapurjehduksen ääripäitä ovat päivä- ja viikonloppupurjehdukset ja toisaalta maailman ympäri tehtävät purjehdusmatkat.

Kilpapurjehdus on urheilua, jossa sekä kilpaillaan toisia vastaan että harjoitellaan kilpailuja varten. Purjehdus on lähinnä vapaa-ajan harrastus ja harvoille ammatti.

Purjehdusta voi harrastaa veneenomistajana tai miehistön jäsenenä eli gastina. Veneenomistajat etsivät miehistön jäseniä gastipörsseissä päiväpurjehduksille, harjoituksiin, kilpailuihin ja siirto- ja matkapurjehduksille.

Veneettömät harrastajat voivat myös vuokrata purjeveneitä sekä lomamatkoille että kilpailuihin. Parikilpailukeskuksissa joukkueet saavat purjeveneet käyttöönsä kilpailu-, harjoittelu-, tai kausimaksua vastaan.

• Kilpapurjehdus
• Purjehdus olympialaisissa
• Pursiseura
• Luettelo suomalaisista pursiseuroista

• Leino, Pirkka & Klippi, Yrjö & Aromaa, Juha: Purjehtivat klassikot. Suomalaiset puupurjeveneet saaristoristeilijöistä optimistijollaan. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32608-4
• Leino, Pirkka: Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34179-7
• Lohtaja-Ahonen, Sirke: Suomalainen purjehdussanasto. Helsinki: Human Interest, 2013. ISBN 978-952-68064-0-2

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Purjehdus.

• Pieni purjehdussanasto, tekijä Pekka Kuittinen. –Nimestään huolimatta hyvin täydellinen purjehdussanasto.
• Suomen Purjehtijaliitto ry (Arkistoitu – Internet Archive).
• Purjehduksenopettajat PORY ry.
• Pertti Duncker, purjeveneellä maailman ympäri, videot ja artikkeli Ylen Elävässä arkistossa.