Sakari Ainali varttui Sillantakasen maatilalla Himangan Ainalin kylässä perheen vanhimpana lapsena. Perheen äiti kuoli lasten ollessa vielä alaikäisiä. Sakari-poika kävi vain pari viikkoa kiertokoulua ja rippikoulun. Vuonna 1893 19-vuotias nuorukainen lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli Etelä-Dakotan länsiosassa Leadin kultakaivoksessa ja eteni työnjohtajaksi. Hän avioitui Isostakyröstä tulleen Maria Leppilaakson kanssa ja muutti vuonna 1902 perheineen takaisin Suomeen ja kotikylään Ainaliin. Kaikki perheen kolme lasta kuolivat pian tulirokkoepidemiaan, ja vanhemmat muuttivat Himangan kirkonkylältä ostamalleen pienelle maatilalle. Siellä Sakari Ainali sai uskonnollisen herätyksen ja ryhtyi kiertäväksi lestadiolaissaarnaajaksi. Vuosina 1934–1935 hän oli saarnamatkalla Yhdysvalloissa.
Sakari Ainali toimi Himangan kuntakokouksen puheenjohtajana 1910–1919 sekä kunnanvaltuustossa 1920–1926 ja 1936–1938. Hän oli mukana perustamassa Himangan saha- ja myllyosuuskuntaa vuonna 1911 sekä osuuskauppaa ja säästöpankkia vuonna 1914 ja toimi näiden hallintoelimissä.
Sakari Ainali valittiin kansanedustajaksi Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä vuonna 1924 ja uudelleen 1927 ja 1930. Kansanedustajana hän suhtautui kielteisesti korkeakulttuurin kuten oopperan määrärahoihin sekä naisten asemaan seurakunnissa. Kirkolliskokouksen jäseneksi Ainali valittiin 1928 ja hän kuului muun muassa virsikirjavaliokuntaan.
Vuosina 1932–1935 Sakari Ainalin vaimo ja kolme lasta kuolivat, ja hänen oma terveytensäkin alkoi heiketä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 13 lasta, joista kahdeksan kuoli ennen Sakari Ainalin omaa kuolemaa vuonna 1938.
Kauko Ainali: Sakari AinaliPohjoispohjalaista kulttuuria, paikallishistoriaa ja perinnetietoa -sivusto. Kirjastovirma. Arkistoitu 31.3.2018. Viitattu 31.3.2018. Tekstin lähde: Keskipohjalaisia elämäkertoja, Kokkola 1995.
