Linnanmäki

Linnanmäki
Sijainti	Helsinki
Koordinaatit	60°11′18.4″N, 24°56′24.8″E
Osoite	Tivolikuja 1, 00510 Helsinki
Omistaja	Lasten Päivän Säätiö
Toimitusjohtaja	Satu Orismaa (vt., 14.6.–31.10.2024)[1]
Avattu	27. toukokuuta 1950
Toimintakausi	huhti–lokakuu
Kävijämäärä	n. 1 000 000/vuosi
Pinta-ala	75 000 m²
Vuoristoradat	8
Vesiliukumäet	1
Laitteet	41
Aiheesta muualla
Verkkosivut
Linnanmäki Commonsissa
n k m
Infobox OK

Linnanmäki (ruots. Borgbacken, puhekielessä Lintsi) on Helsingissä Alppiharjun kaupunginosassa sijaitseva huvipuisto, joka avattiin vuonna 1950.

Linnanmäellä on 41 erilaista huvipuistolaitetta.^[2] Linnanmäellä on pohjoismaisista huvipuistoista eniten laitteita kävijämäärään nähden.^[3] Huvipuistossa on lisäksi muita kohteita, kuten pelihalleja, huvipuistopelejä, kioskeja, ravintoloita, Peacock-teatteri sekä Pohjoismaiden ainoa Sea Life -ketjuun kuuluva yleisöakvaario, Sea Life Helsinki. Huvipuistossa vierailee päivittäin noin 7 000 kävijää ja vuosittain yli miljoona kävijää. Elokuussa 2006 Linnanmäellä vieraili huvipuiston 50. miljoonas kävijä.^[4]

Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö, jonka liikevaihto oli vuonna 2014 noin 25 miljoonaa euroa. Matkailun Edistämiskeskuksen vuonna 2007 teettämän kyselyn mukaan Linnanmäki on Suomen suosituin matkailukohde. Lasten Päivän Säätiö jakaa vuosittain lastensuojeluun rahaa tuotostaan. Vuonna 2015 Lasten Päivän Säätiö jakoi 4,1 miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön.^[5]

Lasten päivän säätiön ja huvipuiston toimitusjohtajana toimi vuosina 2014–2024 Pia Adlivankin. Hän jätti paikkansa 14. kesäkuuta 2024. Säätiön vt. toimitusjohtajana toimii lokakuun loppuun Satu Orismaa, joka on aiemmin työskennellyt huvipuiston turvallisuus-, vastuullisuus- ja tapahtumajohtajana.^[6] Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Satu Järvelä, jonka on tarkoitus aloittaa työnsä 1. marraskuuta 2024.^[7]

Alppi- ja Lenininpuistojen muodostaman virkistysalueen keskeltä vuokrattiin vuonna 1950 niin sanottu Vesilinnanmäen alue aluksi kolmeksi vuodeksi^[8] lastensuojelujärjestöille, jotka perustivat paikalle huvipuiston. Nimi tuli kahdesta vesitornista eli -linnasta, jotka sijaitsevat mäellä yhä edelleenkin. Toukokuussa 1950 avatun huvipuiston toiminnasta vastaa nykyisin vuonna 1956 perustettu Lasten Päivän Säätiö. Huvipuiston alue oli aluksi 5,37 hehtaarin laajuinen, mutta vuonna 1956 se laajennettiin yli 7 hehtaarin suuruiseksi.^[9]

Vesilinnanmäki oli Alppipuiston korkein kallio, joka oli saanut nimensä mäellä sijaitsevista vesisäiliöistä. Linnanmäki on puolestaan lyhennys Vesilinnanmäestä.^[10] Vesisäiliöt eivät ole enää alkuperäisessä käytössään,^[11] sillä toinen niistä toimii nykyään sisävuoristorata Linnunrata extrana, toinen taas varastona.

Linnanmäellä on kuollut huvipuisto-onnettomuuksissa kaksi ihmistä. Vuonna 1953 kuoli vuoristoradan kuljettaja. Vuonna 1985 kuoli henkilö, joka oli onnistunut avaamaan vaunun turvapuomin ja putosi vuoristoradasta.^[12]

Pääartikkeli: Lasten Päivän Säätiö

Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö,^[13] jonka perustivat vuonna 1956 kuusi tunnettua lastensuojelutyötä tekevää järjestöä (Lastensuojelun keskusliitto ry, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Parasta Lapsille ry ja Pelastakaa Lapset ry).^[13] Säätiö jakaa joka vuosi tuloksestaan perustajajärjestöilleen rahaa lastensuojelutyöhön (vuonna 2015 n. 4,1 milj. euroa). Säätiön ja samalla Linnanmäen toimitusjohtaja on Pia Adlivankin. Lasten Päivän Säätiö perusti lisäksi Tykkimäen huvipuiston vuonna 1986. Myöhemmin Tykkimäen puiston omisti yhtiö, jossa Lasten Päivän säätiö oli osakkaana, mutta se luopui tästä osakkuudesta vuonna 2005.

Lasten Päivän Säätiön perustajatahot eli lastensuojelujärjestöt asettavat omia edustajiaan valtuuskuntaan, joka puolestaan nimittää Säätiön hallituksen. Linnanmäen toimitusjohtaja toimii hallituksen alaisuudessa. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, palvelujohtaja, tekninen johtaja, ravintolatoimen johtaja, markkinointiviestintäjohtaja sekä henkilöstöpäällikkö.

Pääartikkeli: Luettelo Linnanmäen laitteista

Linnanmäellä on 42 huvipuistolaitetta, joista seitsemän on maksutta asiakkaiden käytössä.^[14] Huvipuiston vanhin laite on Karuselli, joka valmistui vuonna 1896. Suosituin laite on Vuoristorata, joka otettiin käyttöön vuonna 1951. Toiseksi suosituin laite oli vuoteen 2017 asti Vekkula, vuonna 1961 valmistunut hupitalo. Vekkula saapui kuitenkin käyttöikänsä päähän ja se purettiin huvipuistokauden 2017 jälkeen.^[15]

Linnanmäellä on lisäksi useita muita kohteita, kuten vesitornin sisälle rakennettu avaruusaiheinen vuoristorata Linnunrata (entinen nimi Space Express), Rinkeli-maailmanpyörä, autorata sekä yksi vesilaite (Hurjakuru). Vuoristoradoista näyttävin on 52 metriin kohoava Ukko, joka kyyditsee ihmisiä 105 km/h nopeudella. Vuonna 2017 avattiin Linnanmäen Magia, joka on paistinpannun näköinen, hyvin nopeasti pyörivä laite. Kesäkuussa 2019 huvipuistossa avattiin uutuuslaite Taiga. Se on suurin laitehankinta Suomessa, ja sen huippunopeus on 106 km/h. Laitteen tieltä jouduttiin purkamaan paljon rakennuksia.^[16][17] Linnamäelle tuli uusi laite nimeltään Swingi keväällä 2024. Se korvasi Kieputtimen eli Top Spinin. Swingi on jättimäinen heiluri, joka heilauttaa kyydissä olijoita lähes 100 km/h vauhdilla puolelta toiselle. Laite vie kyydissä olijat 40 metrin korkeuteen. ^[18]

Suuri osa Linnanmäeltä poistetuista laitteista on myöhemmin siirretty Lasten Päivän Säätiön aiemmin omistamaan Tykkimäen huvipuistoon Kouvolaan.^[19] Osa vanhoista laitteista on myös myyty muualle, ja osa on romutettu. Tilaa uusille laitteille on vuosien saatossa saatu myös esimerkiksi viheristutuksien paikalta. Istutusten vähentyessä huvipuistolaitteiden lukumäärä on vuosien saatossa noussut.

Linnanmäki muutti kaikkien laitteidensa nimet suomenkielisiksi vuonna 2004, josta Helsingin yliopiston Suomen kielen laitos myönsi sille Vuoden kielihelmi -tunnustuksen.^[20][21]

Vedenneidot^[22] oli suosittu kohde, joka avattiin vuonna 1951.^[23] Kohteessa uimapukuihin pukeutuneet nuoret neidot asettuivat makaamaan vesialtaan yläpuolella olevalle tasanteelle. Altaat olivat verkon takana. Kävijät koettivat maksua vastaan osua pallolla verkkojen etupuolella tolpassa olevaan pudotusnappiin. Heiton osuessa maaliin tasanteen ylhäällä pitänyt lukko avautui ja vedenneito putosi veteen. 1970-luvun loppupuolella pudotettavana oli myös miehiä naisasiajärjestön kiinnitettyä asiaan huomiota tasa-arvon nimissä.^[24]

Naisasialiitto Unioni piti hallin toimintaa naisten arvoa alentavana ja lähetti vuonna 1978 kirjelmän Linnanmäen johdolle.^[23] Tämän johdosta vedenneitohalli suljettiin vuonna 1980.^[25]

Linnanmäellä on myös vuonna 1956 rakennettu Peacock-teatteri, jossa aikoinaan pidettiin kansainvälisiä varietee-esityksiä. Ne olivat suosituimmillaan 1960-luvulla, jolloin niitä seurasi yli 100 000 katsojaa vuodessa. Myöhemmin niiden suosio kuitenkin väheni, kunnes ne lopetettiin kokonaan. Vuosina 1979–2009 ja jälleen vuodesta 2015 lähtien siellä on pitänyt alkukesäisin esityksiään Uusi Iloinen Teatteri (UIT).^[26][27]

Keskellä Linnanmäkeä olevan aukion reunalla oli aikaisemmin suuri ulkonäyttämö katsomoineen, jolla esiintyi kesällä huvipuiston aukioloaikana muun muassa muusikkoja, teatteriryhmiä ja erilaisia akrobaatteja. Näyttämö kuitenkin purettiin vuonna 2007, jolloin sen kohdalle sijoitettiin uusi huvipuistolaite, Kirnu. Toiseen kohtaan Linnanmäelle, käytöstä poistetun autoradan sisään, rakennettiin uusi, entistä huomattavasti pienempi näyttämö, Ohjelmalava, joka sekin myöhemmin purettiin. Vuonna 2012 valmistui Linnanmäelle uusi esiintymislava, Estradi.

Linnanmäen alueella on useita taideteoksia. Taideteosten sijainnit syksy 2024 (teoksia saatetaan siirtää).

Julkinen teos	Paikka	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi	Kuva	WD
Aurinko[28]	Pyöreän vesitornin koillispuolella nurmikolla	60.1881°N, 24.9406°E	Peltola, SakariSakari Peltola	2001
Kalapoika[28][29]	Vesilabyrintti-laitteen alueella	60.1885°N, 24.9408°E	Hovi, MikkoMikko Hovi	1935
Kolme seppää tauolla[30]	Peacockin edustalla	60.189°N, 24.9394°E	Farmer, NickNick Farmer	2014
Kuu[28]	3-portin lähellä, Ukko-laitteen pohjoispuolella	60.1892°N, 24.9406°E	Peltola, SakariSakari Peltola	2001
Lapsia sateenvarjon alla[28][31]	Kioski Kulma-Grillin kounaispuolella, Swingin kaakkoispuolella nurmialueella	60.188°N, 24.9413°E		1951 (lahjoitus)
Leikkivät karhut[28][32]	Kirnun itäpuolella, sen ja Linnunradalle johtavan asfalttikäytävän välissä istutusalueella.	60.1884°N, 24.9402°E	Hovi, MikkoMikko Hovi	1951
Pallos Parodium[28]	Huvipuiston etelälaidalla, peliholvin vieressä	60.1874°N, 24.9418°E	Peltola, SakariSakari Peltola

• 
  Linnanmäen maskotti Rolle-pelle.
• 
  Vesilinnanmäen (Linnanmäen) vanhempi vesitorni/-säiliö toimii nykyään varastona.
• 
  Vesilinnanmäen (Linnanmäen) uudemmassa vesitornissa/-säiliössä toimii nykyään sisävuoristorata ”Linnunrata eXtra”.
• 
  Lokakuussa, huvipuistokauden lopussa, Linnanmäellä järjestetään valokarnevaali.
• 
  Vedenneidot, kuvaa varten putoamassa on miestoimittaja.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linnanmäki Wikimedia Commonsissa

• Linnanmäen kotisivut
• Linnanmäki huvipuisto.net-sivustolla
• Päivä Linnanmäellä, Suomen Filmiteollisuuden lyhytelokuva vuodelta 1963.
• Holopainen, Eeva-Kaarina: Linnanmäki 50. Lasten päivän säätiö, 2000. ISBN 952-91-1924-0

n k m Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin Eteläinen suurpiiri 1. Kruununhaka 2. Kluuvi 3. Kaartinkaupunki 4. Kamppi 5. Punavuori 6. Eira 7. Ullanlinna 8. Katajanokka 9. Kaivopuisto 13. Etu-Töölö 14. Taka-Töölö 20. Länsisatama Hernesaari Jätkäsaari Lapinlahti Ruoholahti 31. Lauttasaari Koivusaari Kotkavuori Myllykallio Vattuniemi 52. Suomenlinna Läntinen suurpiiri 15. Meilahti 16. Ruskeasuo Pikku Huopalahti Vanha Ruskeasuo 18. Laakso 29. Haaga Etelä-Haaga Kivihaka Lassila Pohjois-Haaga 30. Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Vanha Munkkiniemi 32. Konala 33. Kaarela Hakuninmaa Honkasuo Kannelmäki Kuninkaantammi Malminkartano Maununneva 46. Pitäjänmäki Marttila Pajamäki Pitäjänmäen yritysalue Reimarla Tali Keskinen suurpiiri 10. Sörnäinen Hanasaari Kalasatama Sompasaari Vilhonvuori 11. Kallio Linjat Siltasaari Torkkelinmäki 12. Alppiharju Alppila Harju 17. Pasila Itä-Pasila Keski-Pasila Länsi-Pasila Pohjois-Pasila 21. Hermanni Hermanninmäki Hermanninranta Kyläsaari 22. Vallila 23. Toukola Arabianranta Toukola 24. Kumpula 25. Käpylä 26. Koskela 27. Vanhakaupunki Pohjoinen suurpiiri 28. Oulunkylä Maunula Maunulanpuisto Metsälä Patola Pirkkola Veräjälaakso Veräjämäki 34. Pakila Itä-Pakila Länsi-Pakila 35. Tuomarinkylä Haltiala Paloheinä Torpparinmäki Tuomarinkartano Koillinen suurpiiri 36. Viikki Latokartano Viikinmäki Viikinranta Viikin tiedepuisto 37. Pukinmäki 38. Malmi Ala-Malmi Malmin lentokenttä Pihlajamäki Pihlajisto Tattariharju Ylä-Malmi 39. Tapaninkylä Tapanila Tapaninvainio 40. Suutarila Siltamäki Tapulikaupunki Töyrynummi 41. Suurmetsä Alppikylä Heikinlaakso Jakomäki Puistola Tattarisuo Kaakkoinen suurpiiri 19. Mustikkamaa-Korkeasaari 42. Kulosaari 43. Herttoniemi Herttoniemenranta Herttoniemen yritysalue Länsi-Herttoniemi Roihuvuori 44. Tammisalo 48. Vartiosaari 49. Laajasalo Hevossalmi Jollas Kruunuvuorenranta Tullisaari Yliskylä 50. Villinki 51. Santahamina 53. Ulkosaaret Itäsaaret Länsisaaret Aluemeri Itäinen suurpiiri 45. Vartiokylä Itäkeskus Marjaniemi Myllypuro Puotila Puotinharju Roihupelto Vartioharju 47. Mellunkylä Kontula Kivikko Kurkimäki Mellunmäki Vesala 54. Vuosaari Aurinkolahti Kallahti Keski-Vuosaari Meri-Rastila Mustavuori Niinisaari Nordsjön kartano Rastila Uutela Östersundomin suurpiiri 55. Östersundom 56. Salmenkallio 57. Talosaari 58. Karhusaari 59. Ultuna Landbo Puroniitty Helsingin alueellinen jako

Auktoriteettitunnisteet Maantieteelliset MusicBrainz place Henkilöt Yle Uppslagsverket Finland