Eduskuntavaalit 1962

Eduskuntavaalit 1962

1958 ← 4.–5. helmikuuta 1962 → 1966

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan 101 paikkaa tarvitaan enemmistöön Äänestysprosentti 85,1 % 10,1 %-yks.   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja V. J. Sukselainen Kusti Kulo Väinö Tanner Puolue Maalaisliitto SKDL Sosiaalidemokraatit Saadut paikat 53 47 38 Paikkojen muutos 5 3 10 Äänet 528 409 506 829 448 930 Kannatus 22,95 % 22,02 % 19,50 % Muutos  0,1 %-yks.  1,1 %-yks.  3,6 %-yks.   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Jussi Saukkonen Harras Kyttä Lars Erik Taxell Puolue Kokoomus Suomen Kansanpuolue Ruotsalainen kansanpuolue Saadut paikat 32 13 13 Paikkojen muutos 3 5 0 Äänet 346 638 146 005 140 689 Kannatus 15,06 % 6,34 % 6,11 % Muutos  0,2 %-yks.  0,4 %-yks.  0,4 %-yks.   Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue   Johtaja Emil Skog Veikko Vennamo Teuvo Aura Puolue TPSL SMP Vapaamielisten Liitto Saadut paikat 2 0 1 Paikkojen muutos 1 Uusi puolue 1 Äänet 100 396 49 773 12 000 Kannatus 4,36 % 2,16 % 0,52 % Muutos  2,6 %-yks.  2,16 %-yks.  0,2 %-yks.

Pääministeri ennen vaaleja Martti Miettunen Maalaisliitto Uusi pääministeri Martti Miettunen Maalaisliitto

Suomen 23. eduskuntavaalit järjestettiin eduskunnan hajotuksen vuoksi 4.–5. helmikuuta 1962: muussa tapauksessa ne olisi pidetty saman vuoden heinäkuun alussa. Aiheena ennen­aikaisiin vaaleihin oli, että puolue­risti­riitojen rasittama ja varsin suppeaan parlamentaariseen pohjaan nojannut Miettusen I hallitus oli osoittautunut kyvyttömäksi Suomen puolueettomuuden turvaamisessa kiristyneessä kansain­välisessä tilanteessa^[1], johon liittyi myös noottikriisi. Vaalien jälkeen muodostettiin Karjalaisen I hallitus, jota seurasivat vaalikauden aikana Reino Lehdon johtama virkamieshallitus sekä Virolaisen hallitus.

Alkutalvi 1962 oli poliittisesti vilkasta aikaa, sillä äänestäjät valitsivat runsaan kahden viikon kuluessa sekä presidentin valitsijamiehet että uuden eduskunnan. Molempien vaalien äänestysvilkkaus oli ennätyksellinen: yli 80 prosenttia äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla. Eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan käyttäneitä oli yli 350 000 enemmän kuin vuonna 1958. Sosialidemokraatteja lukuun ottamatta kaikki puolueet saivat ennätysmäärän ääniä. Vaalimatematiikka ei kuitenkaan suosinut äärivasemmistoa. Ensimmäistä kertaa omilla listoillaan esiintynyt Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) sai yli 100 000 ääntä, mutta vain kaksi kansanedustajaa. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) lisäsi äänimääräänsä yli 50 000:lla, mutta menetti kolme eduskuntapaikkaa. Tilanteen nurinkurisuutta korosti, että Suomen Kansanpuolueen äänimäärä lisääntyi runsaalla 31 000:lla, mutta sen kansanedustajien määrä kasvoi peräti viidellä.^[2]

Maalaisliitto nousi vaaleissa historiansa kolmannen kerran eduskunnan suurimmaksi puolueeksi. Vaalien jälkeen sillä oli hallussaan poliittinen värisuora: sekä presidentin (Urho Kekkonen), pääministerin (Ahti Karjalainen) että eduskunnan puhemiehen (Kauno Kleemola) paikat. Sisäisestä hajaannuksesta kärsineelle ja noottikriisin vuoksi poliittiseen paitsioon ajautuneelle SDP:lle vaalien tulos oli miltei katastrofi, mitä pahensi osaltaan se, että puolue menetti vaalien jälkeen paikkansa puhemiehistössä. SDP:n kärsimä tappio johti vaalien jälkeen Väinö Tannerin eroon ja Väinö Leskisen erottamiseen puoluejohdosta sekä sovintoneuvottelujen aloittamiseen TPSL:n kanssa. Sen sijaan Kokoomus osoittautui vapautuneen Honka-liiton painolastista, sillä se kasvatti äänimääräänsä liki 50 000:lla ja kansanedustajiensa määrää kolmella. Rehtori Jussi Saukkonen nousi eduskunnan puhemiehistöön ensimmäisenä kokoomuslaisena lähes 20 vuoteen.^[2]

Vaalipiirijakoon oli tullut muutoksia edellisten vaalien jälkeen uusien Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan läänien perustamisen myötä vuonna 1960. Entinen Kuopion läänin itäinen vaalipiiri muuttui Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiriksi ja rajat muutettiin lääninrajojen mukaisiksi. Jäljelle jäänyt Kuopion lääni käsitti nyt yhden vaalipiirin. Osasta entistä Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä muodostettiin Keski-Suomen läänin vaalipiiri, johon liitettiin osia Hämeen läänin pohjoisesta sekä Mikkelin ja Kuopion läänien vaalipiireistä. Vaasan läänin jäljelle jääneen alueen kolme vaalipiiriä (itäinen, pohjoinen ja eteläinen) yhdistettiin yhdeksi.

Uusia kansanedustajia olivat muun muassa Reino Kangas, Reino Karpola ja Aaro Lintilä (ml), Kelpo Gröndahl, Lauri Kantola, Aarne Saarinen ja Taisto Sinisalo (skdl), Voitto Hellsten, Uljas Mäkelä, Valdemar Sandelin, Edit Terästö, Uki Voutilainen ja Antero Väyrynen (sdp), Erkki Huurtamo, Juuso Häikiö, Raimo Ilaskivi, Paavo Rautkallio ja Pentti Sillantaus (kok.), Kristian Gestrin (rkp) sekä E. J. Paavola (vapaamielisten liitto). Eduskuntaan palasivat muun muassa maalaisliiton Vilho Leivonen, rkp:n Johan Otto Söderhjelm sekä kp:n Irma Karvikko.

Näissä vaaleissa eduskuntaan valittiin vielä yhdeksän niin sanotun pitkän parlamentin (1939−1945) jäsentä: sdp:n Karl-August Fagerholm, Olavi Kajala, Edvard Pesonen ja Eino Raunio, tpsl:n Martta Salmela-Järvinen, Maalaisliiton Kauno Kleemola ja Eemil Luukka sekä rkp:n Johan Otto Söderhjelm ja Albin Wickman. Rauniota lukuun ottamatta kaikki jättivät eduskunnan tai jäivät valitsematta vuoden 1966 vaaleissa. Puhemieheksi valittu Kauno Kleemola kuoli kesken vaalikauden vuonna 1965, ja hänen tilalleen valittiin K.-A. Fagerholm.

Eduskunnan jättivät näissä vaaleissa muun muassa sdp:n Väinö Tanner, joka oli kuulunut jo vuonna 1907 valittuun ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan ja oli mukana kaikkiaan 40 valtiopäivillä, Kokoomuksen Päiviö Hetemäki, Oskari Lehtonen ja Kyllikki Pohjala, rkp:n Nils Meinander, sdp:n Onni Hiltunen ja Arvo Tuominen, skdl:n Eino Kilpi sekä maalaisliittolaiset pitkän linjan parlamentaarikot Viljami Kalliokoski (41 valtiopäivät) ja Antti Kukkonen (38 valtiopäivät). Eduskunnasta putosivat muun muassa Maalaisliiton Kusti Eskola ja Kerttu Saalasti, sdp:n Onni Peltonen ja 44 valtiopäivät istunut Viljo Rantala, skdl:n Aimo Aaltonen, näkyvästi Honka-liitossa mukana olleet Kokoomuksen Tuure Junnila ja Pientalonpoikien Puolueen Veikko Vennamo, sekä tpsl:n Urho Kulovaara, Olli J. Uoti ja Aarre Simonen, jonka kohtaloon vaikutti juuri vaalien alla päätökseen saatu niin sanottu Kätilöopiston juttu.

Uuden eduskunnan aloittaessa työnsä koettiin pienehkö riita salin istumajärjestyksestä. Kansanpuolueen eduskuntaryhmä toivoi siirtoa Edistyspuolueelta aikanaan perimiltään paikoilta Maalaisliiton ja Kokoomuksen välistä maalaisliiton ja sdp:n väliin istuntosalin keskiosaan. Eduskunnan enemmistö ei kuitenkaan katsonut istumajärjestyksen muuttamista miltään osin aiheelliseksi.^[3]

Alkaneen vaalikauden aikana kuoli yksitoista kansanedustajaa, skdl:n Esa Hietanen, Inkeri Virtanen, Yrjö Murto ja Murron varamiehenä eduskuntaan tullut Johannes Mustonen, sdp:n Georg Eriksson ja Väinö Tikkaoja, maalaisliiton Eeli Erkkilä, Kauno Kleemola ja Markus Niskala sekä kokoomuksen Olli Aulanko ja Väinö Kuoppala.

Tuloksia verrataan vuoden 1958 eduskuntavaaleihin.

• Doria.fi − Kansanedustajain vaalit 1962, tilastollisen päätoimiston julkaisu

n k m Vaalit ja kansanäänestykset Suomessa Eduskuntavaalit 1907 1908 1909 1910 1911 1913 1916 1917 1919 1922 1924 1927 1929 1930 1933 1936 1939 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 1970 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019 2023 2027 Kuntavaalit 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1928 1930 1933 1936 1945 1947 1950 1953 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2017 2021 2025 Presidentinvaali Valitsijamiesvaali 1925 1931 1937 1940 1943 1950 1956 1962 1968 1978 1982 1988 Suora kansanvaali 1988 1994 2000 2006 2012 2018 2024 2030 Eduskunnan suorittama vaali 1919 1946 Poikkeuslaki 1944 1973 Europarlamenttivaalit 1996 1999 2004 2009 2014 2019 2024 Aluevaalit 2022 2025 Kansanäänestykset 1931 (kieltolaki) 1994 (EU-kansanäänestys) Muut vaalit Ahvenanmaan maakuntapäivät Kainuun maakuntahallintokokeilu Saamelaiskäräjät seurakuntavaalit

n k m Eduskunta Organisaatio Kansanedustaja Luettelo Avustajat Puhemies Luettelo Puhemiesneuvosto Valiokunta Kansliatoimikunta Sisäinen tarkastus Tietosuojavastaava Eduskunnan kanslia Pääsihteeri Hallinto- ja palveluosasto Kansainvälinen osasto Keskuskanslia Tieto- ja viestintäosasto Turvallisuusosasto Valiokuntasihteeristö Politiikka Eduskuntaryhmä Puolueet Vaalit 1907 1908 1909 1910 1911 1913 1916 1917 1919 1922 1924 1927 1929 1930 1933 1936 1939 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 1970 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019 2023 2027 Toimielimet Arkisto Kirjasto Tilintarkastajat Pankkivaltuusto Oikeusasiamies Ihmisoikeuskeskus Ulkopoliittinen instituutti Sitra Rakennukset Eduskuntatalo Kansalaisinfo Pikkuparlamentti Toiminta Valtiopäivät Lähetekeskustelu Suullinen kysymys Välihuuto   Muuta Nuorten parlamentti Suomen eduskunta 100 vuotta