Suomen valtioneuvosto

Suomen valtioneuvosto

Valtioneuvoston linna Helsingissä Senaatintorin laidalla.
Asema	toimeenpaneva elin
Perustettu	27. marraskuuta 1917
Virkakunta
Nykyinen hallitus	Orpon hallitus
Pääministeri	Petteri Orpo
Pääministerin sijainen	Riikka Purra
Ministerit	19
Hallinto
Työskentelykielet	suomi ruotsi
Ministeriöt	12
Sijainti	Helsinki, Suomi
Verkkosivusto
valtioneuvosto.fi
n k m

Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Laki ja julistukset Itsenäisyysjulistus (1917) Hallitusmuoto (1919) Ministerivastuulaki (1922) Valtakunnanoikeudesta annettu laki (1922) Valtiopäiväjärjestys (1928) Perustuslaki (2000) Muut sopimukset FINEFTA-sopimus (1961) Vapaakauppasopimus (1973) Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus (1994)
Toimeenpanovalta Tasavallan presidentti Alexander Stubb Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvosto Orpon hallitus Pääministeri Petteri Orpo Ministeri Ministeriöt Keskushallinto Valtion keskushallinnon virastot ja laitokset Aluehallinto Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Paikallishallinto Poliisilaitokset Työ- ja elinkeinotoimistot
Lainsäädäntövalta Lainsäädäntöprosessi Eduskunta Puhemies Eduskuntaryhmä Kansanedustaja Pääsihteeri Valiokunnat SuV PeV UaV VaV TrV HaV LaV LiV MmV PuV SiV StV TaV TiV TuV TyV YmV
Tuomiovalta Yleinen tuomioistuin Korkein oikeus Hovioikeus Helsinki · Itä-Suomi · Rovaniemi · Turku · Vaasa Käräjäoikeus (Luettelo) Hallintotuomioistuin Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeus Ahvenanmaa · Helsinki · Hämeenlinna · Itä-Suomi · Pohjois-Suomi · Turku · Vaasa Erityistuomioistuin Markkinaoikeus Työtuomioistuin Vakuutusoikeus Valtakunnanoikeus Syyttäjälaitos Syyttäjälaitos Valtakunnansyyttäjä
Laillisuusvalvonta ja tarkastus Eduskunnan oikeusasiamies Valtioneuvoston oikeuskansleri Tarkastus Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiovarain controller -toiminto Finanssivalvonta Valtuutetut Elintarvikemarkkinavaltuutettu Lapsiasiavaltuutettu Tasa-arvovaltuutettu Tiedusteluvalvontavaltuutettu Tietosuojavaltuutettu Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Suomen Pankki Pääjohtaja Pankkivaltuusto BOFIT
Muut toimielimet Valtion liikelaitos Valtionyhtiöt Talousarvion ulkopuoliset rahastot Valtion asuntorahasto Valtion eläkerahasto Maatilatalouden kehittämisrahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto Huoltovarmuusrahasto Valtiontakuurahasto Rahoitusvakausrahasto Valtion televisio- ja radiorahasto Maatalouden interventiorahasto Palosuojelurahasto Öljysuojarahasto Muut julkisoikeudelliset rahastot Sitra Työllisyysrahasto Julkisoikeudelliset laitokset Eläketurvakeskus Kansaneläkelaitos Keva Kuntien takauskeskus Suomen metsäkeskus Suomen Pankki Työterveyslaitos Suomen riistakeskus Yliopistolaitos Julkisoikeudelliset säätiöt Kansallisgalleria Julkisoikeudelliset säätiöyliopistot
Vaalit Eduskuntavaalit 2015 · 2019 · 2023 · 2027 Presidentinvaalit 2006 · 2012 · 2018 · 2024 Europarlamenttivaalit 2009 · 2014 · 2019 · 2024 Kuntavaalit 2012 · 2017 · 2021 · 2025 Aluevaalit 2022 · 2025 Puolueet Kansanäänestykset Kieltolaki (1931) EU-jäsenyys (1994)
Oikeus Säädöskokoelma Hallituksen esitys Lakialoite Säädöskieli Kansalaisaloite Hallintolainsäädäntö Hallintolainkäyttö Hallintolaki Hyvän hallinnon periaatteet Julkisuuslaki Kielilaki Kielitaitolaki Kuntalaki Koulutus Hallintotiede
Politiikka Suomen valtiontalous Talousarvio Politiikka Elinkeinot Euroooppa Koulutus Kulttuuri Kunnat ja alueet Liikenne Liikunta Maatalous Metsätalous Nuoriso Oikeus Omistajaohjaus Puolustus Sisäpolitiikka Sosiaali Talous Tiede Terveys Työ Viestintä Ympäristö Pohjoismainen yhteistyö Kansalaisuus Avoimuusrekisteri Euroopan unioni Suomen edustusto Frontex
Ulkosuhteet Ulkomaankauppapolitiikka Kehityspolitiikka Johto TP-Utva Kansainvälisten asiain foorumi Rajat Suomen diplomaatiset edustustot Diplomaattiset edustustot Suomessa Diplomaattiset edustajat YK (1955) OECD (1969) Etyj (1975) Suomen Euroopan neuvoston jäsenyys (1989) Nato (2023) Erityisedustusto
Muu julkishallinto Kunnallishallinto Hyvinvointialueet Kirkollishallinto Ahvenanmaan itsehallinto Hallinnollinen aluejako Maakunnat Seutukunnat
n k m

Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus, ruots. statsrådet) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin. Se käsittää pääministerin ja ministerien muodostaman hallintovallan keskittymän ja laajemmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja tasavallan presidentin päätökset täytäntöön ja antaa asetuksia. Valtioneuvostolla on oikeus antaa asetuksia laissa säädetyissä asioissa.

Parlamentarismin periaatteen mukaisesti valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta (PeL 3 §). Valtioneuvosto antaa yhdessä presidentin kanssa esitykset eduskunnalle (hallituksen esitys). Hallituksen istunnosta käytetään nimitystä presidentin esittely.

Kesäkuun 20. päivästä 2023 alkaen valtioneuvoston on muodostanut Orpon hallitus, jonka pääministerinä toimii Petteri Orpo.

Nimitystä valtioneuvosto on käytetty vuoden 1918 lopusta, Ingmanin I hallituksen muodostamisesta lähtien. Sitä ennen Suomen hallituksista käytettiin nimitystä senaatti.

Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, hänen apunaan on valtioneuvoston kanslia, yksi kahdestatoista ministeriöstä, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.

Presidentti nimittää ministerit pääministerin esityksestä. Ministeriksi nimitettävien on oltava lain mukaan ”rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja” Suomen kansalaisia. Ministerien ei tarvitse olla kansanedustajia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuullisia eduskunnalle, ministerien ja koko hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.

Suomessa on nykyisin 12 ministeriötä.^[1] Ne vastaavat toimialallaan lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelusta.

• valtioneuvoston kanslia
• ulkoministeriö
• oikeusministeriö
• sisäministeriö
• puolustusministeriö
• valtiovarainministeriö
• opetus- ja kulttuuriministeriö
• maa- ja metsätalousministeriö
• liikenne- ja viestintäministeriö
• sosiaali- ja terveysministeriö
• työ- ja elinkeinoministeriö
• ympäristöministeriö

Valtioneuvostossa voi olla myös enemmän ministereitä kuin ministeriöitä on. Osin tämä johtuu tehtävien jakamisesta ja osin salkuttomista ministereistä, joita nimitetään valtatasapainon takia.

Valtioneuvostossa on asioiden valmistelua varten neljä pysyvää, lakimääräistä valiokuntaa. Jokaisen valiokunnan puheenjohtajana toimii pääministeri.

Koko itsenäisyyden ajan ovat toimineet ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta sekä raha-asiainvaliokunta. Monissa toisen maailmansodan jälkeisissä hallituksissa asetettu talouspoliittinen ministerivaliokunta vakinaistettiin vuonna 1977. Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi on edellisten lisäksi asetettu EU-ministerivaliokunta.

Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävien asioiden valmistelua varten voidaan tarvittaessa asettaa muitakin ministerivaliokuntia, joiden jäsenet määrää pääministeri.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan jäseninä ovat pääministerin lisäksi ulkoministeri ja puolustusministeri sekä kolme muuta, pääministerin määräämää ministeriä. Valiokunta käsittelee tärkeät ulko- ja turvallisuuspoliittiset ja muut Suomen ulkovaltasuhteisiin liittyvät kysymykset. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkoasiainhallinnon korkeiden virkamiesten nimitykset, ulkopoliittiset puheet ja lausunnot sekä valtiovierailuja ja kansainvälisiä järjestöjä ja konferensseja koskevat asiat.

Raha-asiainvaliokunnan jäseninä ovat lain mukaan pääministeri, valtiovarainministeri ja vaihtuvana jäsenenä se ministeri, jonka hallinnonalaan käsiteltävä asia kuuluu. Edellisten lisäksi valiokuntaan kuuluu yksi pääministerin määräämä ministeri. Valiokunnan tärkeimpänä tehtävänä on valmistella taloudellisesti erityisen merkittävät asiat, nimenomaan sellaiset, jotka kuuluvat ministeriöiden päätösvaltaan ja joissa valiokunnan käsittely siten edeltää ministeriöissä tapahtuvaa lopullista käsittelyä. Valiokunnalla on eräänlainen veto-oikeus, koska ministeriö ei voi tehdä päätöstä, joka aiheuttaisi suuremman menon kuin valiokunnan hyväksymä päätösehdotus. Ellei valiokunta yhdy ministeriön aikomaan ratkaisuun eikä ministeriö siitä luovu, asia on alistettava koko valtioneuvoston ratkaistavaksi. Sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valiokuntaan että raha-asiainvaliokuntaan voidaan tarvittaessa määrätä lisäjäseniä.

Enintään yhdeksänjäsenisen talouspoliittisen ministerivaliokunnan tehtävänä on muiden muassa kokonaistaloudellista kehitystä ja yleisiä talouspoliittisia toimia koskevien asioiden sekä julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivojen käsittely. Keskeisen toimialansa vuoksi se on eräänlainen valtioneuvoston yleinen työvaliokunta.

EU-ministerivaliokunta on Suomen suhteita unioniin keskeisesti koordinoiva ja hallituksen kannanottoja valmisteleva työryhmä. Puheenjohtajana pääministeri voi tuoda sinne haluamansa asian, samoin ministeri omaan toimialaansa kuuluvan asian. Suureksi osaksi valiokunnan käsittelemät asiat tulevat kuitenkin ministeriöiden kansliapäälliköiden kautta.^[2]

Palkkiot

Valtioneuvoston jäsenille maksetaan tehtävän asianmukaisen hoitamisen vaatima palkkio. Palkkio vastaa suuruudeltaan eduskunnan varapuhemiehelle maksettavaa palkkiota vähennettynä viidellä prosentilla. Vuonna 2019 palkkion suuruus on 9 287,91 euroa kuukaudessa. Pääministerin palkkio vastaa puhemiehen palkkiota vähennettynä viidellä prosentilla ja on 11 142,33 euroa kuukaudessa. Palkkio on veronalaista tuloa.

Kansanedustajana toimivalle ministerille maksetaan ministerin palkkion lisäksi kansanedustajan palkkiota ja kulukorvausta. Eduskunta kuitenkin pidättää ministeriksi valitulta kansanedustajalta puolet kansanedustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta.^[3]

Lomat

Valtioneuvoston jäsenellä on kalenterivuosittain oikeus vuosilomaan rinnastettavaan 30 päivän vapaaseen, jonka sijoittumisesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Jos valtioneuvoston jäsen ei voi pitää vapaataan, se korvataan hänelle rahamääräisenä.^[4] Valtioneuvoston jäsenelle maksetaan myös lomarahaa.^[5]

Kuljetus- ja turvallisuuspalvelut

Valtioneuvoston jäsenen virka-autopalvelusta sekä kuljetus- ja turvallisuusjärjestelyistä määrätään valtioneuvoston kanslian päätöksellä.^[4]

Kulukorvaukset

Valtioneuvoston jäsenelle korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kohtuulliset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä.^[4]

Matkustusoikeus ja matkakorvaukset

Valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyy oikeus maksuttomaan matkustamiseen. Tämä ei ole veronalaista tuloa.^[6] Valtioneuvoston jäsenten virkamatkat korvataan samankaltaisella tavalla kuin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta on sovittu.^[4]

Valtioneuvoston yhteydessä toimiva oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvoo valtioneuvoston, sen jäsenten ja presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta. Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tarkastamalla yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 2003 tarkastettiin noin 2 300 lista-asiaa.

Hallitusten keskimääräinen ikä on 508 päivää (12. marraskuuta 2024).

Taulukossa muoto on jokin seuraavista:

e.=enemmistöhallitus

v.=vähemmistöhallitus

vm.=virkamieshallitus

Hallitus[7]		Muoto[7]	Hallitus- puolueiden kansan- edustajien lukumäärä	Hallituspuolueet (alussa) (< = liittyi, > = poistui)[7]	Vallassa[7]		Nimittäjä (toimikausi)
					Ajankohta	Päivät
1.	Svinhufvud I	e.	103	NSP, RKP, SP, ML	27.11.1917–27.5.1918	182	eduskunta 1917–1919
2.	Paasikivi I	e.	103	NSP, RKP, SP, ML	27.5.1918–27.11.1918	185	P. E. Svinhufvud (1918)
3.	Ingman I	v.[Huom 1]	77	Kok., RKP, Ed.	27.11.1918–17.4.1919	142
4.	K. Castrén	v.	90	Ed., RKP, ML	17.4.1919–15.8.1919	121	Gustaf Mannerheim (1918–1919)
5.	Vennola I	v.	68	Ed., ML	15.8.1919–15.3.1920	214	K. J. Ståhlberg (1919–1925)
6.	Erich	e.	118	Kok., Ed., RKP, ML	15.3.1920–9.4.1921	391
7.	Vennola II	v.	68	Ed., ML	9.4.1921–2.6.1922	420
8.	Cajander I	vm.		virkamieshallitus	2.6.1922–14.11.1922	166
9.	Kallio I	v.	60	Ed., ML	14.11.1922–18.1.1924	431
10.	Cajander II	vm.		virkamieshallitus	18.1.1924–31.5.1924	135
11.	Ingman II	e.	122	Kok., Ed., RKP, ML	31.5.1924–31.3.1925	305
12.	Tulenheimo	v.	82	Kok., ML	31.3.1925–31.12.1925	276	Lauri Kristian Relander (1925–1931)
13.	Kallio II	v.	82	ML, Kok.	31.12.1925–13.12.1926	348
14.	Tanner	v.	60	SDP	13.12.1926–17.12.1927	370
15.	Sunila I	v.	52	ML	17.12.1927–22.12.1928	372
16.	Mantere	v.	10	Ed.	22.12.1928–16.8.1929	238
17.	Kallio III	v.	60	ML	16.8.1929–4.7.1930	323
18.	Svinhufvud II	e.	132	Kok., ML, RKP, Ed.	4.7.1930–21.3.1931	261
19.	Sunila II	e.	132	ML, Kok., Ed., RKP	21.3.1931–14.12.1932	635	P. E. Svinhufvud (1931–1937)
20.	Kivimäki	v.	85	ML, Ed., RKP	14.12.1932–7.10.1936	1394
21.	Kallio IV	v.	60	ML, Ed.	7.10.1936–12.3.1937	157
22.	Cajander III	e.	164	Ed., SDP, ML, RKP	12.3.1937–1.12.1939	995	Kyösti Kallio (1937–1940)
23.	Ryti I	e.	165	SDP, ML, RKP, Ed.	1.12.1939–27.3.1940	118
24.	Ryti II	e.	190	SDP, ML, Kok., RKP, Ed.	27.3.1940-4.1.1941	284
25.	Rangell	e.	198 < 200	ML, Kok., Ed., SDP, RKP, IKL	4.1.1941–5.3.1943	791	Risto Ryti (1940–1944)
26.	Linkomies	e.	190	Kok., Ed.,ML, SDP, RKP	5.3.1943–8.8.1944	523
27.	Hackzell	e.	190	SDP, ML, Kok., RKP, Ed.	8.8.1944– 21.9.1944	45	Gustaf Mannerheim (1944–1946)
28.	U. Castrén	e.	190	Kok., SDP, ML, Ed., RKP	21.9.1944–17.11.1944	58
29.	Paasikivi II	e.	165	SDP, ML, Ed., RKP, SKDL	17.11.1944–17.4.1945	152
30.	Paasikivi III	e.	171	SDP, SKDL, ML, Ed., RKP	17.4.1945–26.3.1946	344
31.	Pekkala	e.	162	SKDL, SDP, ML, RKP	26.3.1946–29.7.1948	857	J. K. Paasikivi (1946–1956)
32.	Fagerholm I	v.	54	SDP	29.7.1948–17.3.1950	597
33.	Kekkonen I	v.	75	ML, Ed., RKP	17.3.1950–17.1.1951	307
34.	Kekkonen II	e.	129	ML, SDP, RKP, Ed.	17.1.1951–20.9.1951	247
35.	Kekkonen III	e.	119	ML, SDP, RKP	20.9.1951–9.7.1953	659
36.	Kekkonen IV	v.	66	ML, RKP	9.7.1953–17.11.1953	132
37.	Tuomioja	vm.[Huom 2]		virkamieshallitus	17.11.1953–5.5.1954	170
38.	Törngren	e.	120	RKP, SDP, ML	5.5.1954–20.10.1954	169
39.	Kekkonen V	e.	107	ML, SDP	20.10.1954–3.3.1956	501
40.	Fagerholm II	e.	120	SDP, ML, RKP	3.3.1956–27.5.1957	451	Urho Kekkonen (1956–1982)
41.	Sukselainen I	v.	79	ML, RKP, TPSL, KP	27.5.1957–29.11.1957	187
42.	von Fieandt	vm.		virkamieshallitus	29.11.1957–26.4.1958	149
43.	Kuuskoski	vm.		virkamieshallitus	26.4.1958–29.8.1958	126
44.	Fagerholm III	e.	152	SDP, ML, Kok., KP, RKP	29.8.1958–13.1.1959	138
45.	Sukselainen II	v.	62	ML, RKP	13.1.1959–14.7.1961	914
46.	Miettunen I	v.	48	ML	14.7.1961–13.4.1962	274
47.	Karjalainen I	e.	114	ML, TPSL, RKP, Kok., KP	13.4.1962–18.12.1963	615
48.	Lehto	vm.		virkamieshallitus	18.12.1963–12.9.1964	270
49.	Virolainen	e.	112	Kesk., Kok., RKP, KP	12.9.1964–27.5.1966	623
50.	Paasio I	e.	152	SDP, Kesk., SKDL, TPSL	27.5.1966–22.3.1968	666
51.	Koivisto I	e.	164	SDP, Kesk., RKP, SKDL, TPSL	22.3.1968–14.5.1970	784
52.	Aura I	vm.		virkamieshallitus	14.5.1970–15.7.1970	63
53.	Karjalainen II	e.	144	Kesk., SDP, RKP, LKP, SKDL	15.7.1970–29.10.1971	472
54.	Aura II	vm.		virkamieshallitus	29.10.1971–23.2.1972	118
55.	Paasio II	v.	55	SDP	23.2.1972–4.9.1972	195
56.	Sorsa I	e.	109	SDP, Kesk., RKP, LKP	4.9.1972–13.6.1975	1013
57.	Liinamaa	vm.		virkamieshallitus	13.6.1975–30.11.1975	171
58.	Miettunen II	e.	152	SDP, Kesk., SKDL, RKP, LKP	30.11.1975–29.9.1976	305
59.	Miettunen III	v.	58	Kesk., RKP, LKP	29.9.1976–15.5.1977	229
60.	Sorsa II	e.	152	SDP, Kesk., RKP, LKP, SKDL	15.5.1977–26.5.1979	742
61.	Koivisto II	e.	133	SDP, Kesk., RKP, SKDL	26.5.1979–19.2.1982	1001
62.	Sorsa III	e.	133 >< 102	SDP, Kesk., RKP, > SKDL, < LKP	19.2.1982–6.5.1983	442	Mauno Koivisto (1982–1994)
63.	Sorsa IV	e.	123	SDP, Kesk., RKP, SMP	6.5.1983–30.4.1987	1456
64.	Holkeri	e.	131 > 122	Kok., SDP, RKP, > SMP	30.4.1987–26.4.1991	1458
65.	Aho	e.	115 > 107	Kesk., Kok., RKP, > SKL	26.4.1991–13.4.1995	1449
66.	Lipponen I	e.	145	SDP, Kok., Vas., Vihr., RKP	13.4.1995–15.4.1999	1464	Martti Ahtisaari (1994–2000)
67.	Lipponen II	e.	140 > 129	SDP, Kok., Vas., RKP, > Vihr.	15.4.1999–17.4.2003	1464
68.	Jäätteenmäki	e.	117	Kesk., SDP, RKP	17.4.2003–24.6.2003	69	Tarja Halonen (2000–2012)
69.	Vanhanen I	e.	117	Kesk., SDP, RKP	24.6.2003–19.4.2007	1396
70.	Vanhanen II	e.	126	Kesk., Kok., Vihr., RKP	19.4.2007–22.6.2010	1161
71.	Kiviniemi	e.	126	Kesk., Kok., Vihr., RKP	22.6.2010–22.6.2011	366
72.	Katainen	e.	128 > 126 > 112	Kok., SDP, Vihr., RKP, KD, > vr, > Vas.	22.6.2011–24.6.2014	1099
73.	Stubb	e.	112 > 102	Kok., SDP, RKP, KD, > Vihr.	24.6.2014–29.5.2015	340	Sauli Niinistö (2012–2024)
74.	Sipilä	e.	124 > 123 > < 106 > 105 > 103	Kesk., Kok., > PS, < Sin., > TL > Liik.	29.5.2015–6.6.2019	1470
75.	Rinne	e.	117	SDP, Kesk., Vihr., Vas., RKP	6.6.2019–10.12.2019	188
76.	Marin	e.	117	SDP, Kesk., Vihr., Vas., RKP	10.12.2019–20.6.2023	1289
77.	Orpo	e.	109	Kok., PS, RKP, KD	20.6.2023–	512

Huomautukset

1. ↑ Ingmanin hallitus oli käytännössä enemmistöhallitus johtuen sisällissodan aiheuttamasta ”tynkäeduskunnasta”, jossa oli (enimmilläänkin) vain 111 kansanedustajaa.
2. ↑ Vaikka kyseessä oli virkamieshallitus, oli useilla hallituksen ministereillä vahvat suhteet eduskuntapuolueisiin, kuten pääministeri Tuomiojalla (hänen puolueensa ei kuitenkaan tuolloin ollut eduskunnassa). Hallituksen aktiivisena tukena katsotaankin olleen ainakin 53 kansanedustajaa.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen valtioneuvosto.

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Asetus Senaatin nimen muuttamisesta

• Valtioneuvoston kotisivut

Edeltäjä: Keisarillinen Suomen senaatti 1816–1916

Suomen valtioneuvosto 1917–